Mikä oli sinun negatiivisin tunne lapsuudessasi? Minulla pettymys

Huhuu? Kaikilla oli niiin ihana lapsuus, ettei ole mitään negatiivista?

Turhautuminen alkoholisti-isän kanssa elämiseen. Se kun sisällä kiehuu mutta mitenkään ei voi vaikuttaa mihinkään, se vaan patoutuu sisälle ja purkautuu sitten välillä kiukkuna ja väkivaltana itseään kohtaan.

Vierailija kirjoitti:

Turhautuminen alkoholisti-isän kanssa elämiseen. Se kun sisällä kiehuu mutta mitenkään ei voi vaikuttaa mihinkään, se vaan patoutuu sisälle ja purkautuu sitten välillä kiukkuna ja väkivaltana itseään kohtaan.

Eikä kaikki väkivalta ole tuota voimattomuuden tunnetta? Lapsillakin.

Pelko, lähinnä pimeän, mutta myös vieraiden ihmisten ja kaiken tuntemattoman. Pettymyksistä pahimmat liittyivät äidin alistamispyrkimykseen ja sisaruksiin verrattuna huonompaan kohteluun. Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus. 

Häpeä. Sain toistuvasti kuulla olevani vääränlainen lapsi, jonka teotkin olivat vääränlaisia.

Pettymys, muistan kirkkaasti ajatelleeni että viimeinkin se hakaa mut kuoliaaksi ja sitten pääsen pois tästä tuskasta. No en kuollut, olin pitkään pettynyt ja katkera. 

Hylätyksi tulemisen tunne. Turvattomuus ja pakko selvitä yksin.

Niinpä minusta kasvoi erittäin itsenäinen omillaan toimeen tuleva ja kaikenlaista riippuvaisuutta kammoava ihminen. Sanotaanko että sairastuin vahvuuteen.