Miksi se hävettää, että joku käyttäytyy asiattomasti sinua kohtaan?

Varmasti se on juuri se pelko, että entäs jos minä todella olen niin huono ja arvoton kuin se toinen käytöksellään tai sanomisillaan antoi ymmärtää.

Pidän kiusanhenkiä vääränlaisina. Välillä on tehnyt mieli sanoa että mulla on sellaiset perhetaustat että saa kiusata ihan niin paljon kuin haluaa, sillä ei tule koskaan olemaan mitään vaikutusta. Yleensä esitän etten ymmärrä (koska ei kiinnosta).

Vierailija kirjoitti:

Varmasti se on juuri se pelko, että entäs jos minä todella olen niin huono ja arvoton kuin se toinen käytöksellään tai sanomisillaan antoi ymmärtää.

Tämä siinä taitaa olla taustalla. Jotenkin sitä pelkää, että kertomalla kokemuksistaan saa entistä enemmän kielteistä huomiota osakseen.

Itsetuntokysymys siis. Paremmalla itsetunnolla varustettua kohtaan ei edes käyttäydytä asiattomasti ja jos joku sellaista yrittää, niin se käytös torpataan heti. Itseään hyvällä itsetunnolla oleva harvoin syyttää.

Vierailija kirjoitti:

Itsetuntokysymys siis. Paremmalla itsetunnolla varustettua kohtaan ei edes käyttäydytä asiattomasti ja jos joku sellaista yrittää, niin se käytös torpataan heti. Itseään hyvällä itsetunnolla oleva harvoin syyttää.

Puppugeneraattori vauhdissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmasti se on juuri se pelko, että entäs jos minä todella olen niin huono ja arvoton kuin se toinen käytöksellään tai sanomisillaan antoi ymmärtää.

Tämä siinä taitaa olla taustalla. Jotenkin sitä pelkää, että kertomalla kokemuksistaan saa entistä enemmän kielteistä huomiota osakseen.

Hävettää ajatella että ehkä nekin joille kerron, salaa ajattelevat minusta samoin kun se minua loukannut ihminen.

Kysyit poistetussa ketjussa miten voisit kiinnostua rumemmista, tyhmemmistä ja nolommista ihmisistä, sellaisista kuten sinä itse. Sun täytyy terapiassa opetella rakastamaan itseäsi ja samalla kun parannat oman haavasi, lakkaat arvottsmasta ihmisiä rumiin, tyhmiin ja noloihin. On oikeasti niin ettei voi rakastaa muita jos ei ensin opettele rakastamaan itseään. Sitä ei usko ennen kuin kokee.

Asiattomasti käyttäytyvä häpäisee toisen. Tilanne herättää häpeää, koska se on vaikea kohdata. Se osoittaa sen, etteivät kaikki välita toisten rajoista ja muistuttaa omasta haavoittuvuudesta.

Vierailija kirjoitti:

Kysyit poistetussa ketjussa miten voisit kiinnostua rumemmista, tyhmemmistä ja nolommista ihmisistä, sellaisista kuten sinä itse. Sun täytyy terapiassa opetella rakastamaan itseäsi ja samalla kun parannat oman haavasi, lakkaat arvottsmasta ihmisiä rumiin, tyhmiin ja noloihin. On oikeasti niin ettei voi rakastaa muita jos ei ensin opettele rakastamaan itseään. Sitä ei usko ennen kuin kokee.

En tiedä mistä ketjusta puhut.

Kuvitteleppa niitä joita julkisesti häpäistään huutamalla nee keriksi yms. Se arvottomuuden tunne, ja jos erehdyt kertomaan kokemuksestasi niin sinut lynkataan sanoen ''hyssyti hyy, ei suomessa ra sismia ole. '' 

Nähty ja koettu on.

MuIkun päässä ei karvat kasva. Kysykää vaikka Nevalaiselta.

Hävettää, että ei ole osannut puolustautua. On ihan luonnollista että ei osaa puolustautua jotain arvaamatonta törkimystä vastaan, mutta epäilen, että taustalla on alkukantainen ilmiö - usein ei kannata paljastaa heikkouttaan. Vaikka oikea surkimus on kiusaaja jne. mutta itselle jää kokemus, että hävisin tämän erän, jos asia ei ratkennut tilanteen ollessa päällä omaksi eduksi.

Minua hävettää vielä vuosienkin jälkeen tilanteet joissa aikuiset käyttäytyivät minua kohtaan todella huonosti ja lapsellisesti vaikka se ei ollut minun syyni