Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miehen riehuminen hävettää
01.02.2019 |
Mies käyttäytyy kiukkuisena aivan sekopäisesti. Tuhoaa tavaroitaan, repii vaatteitaan, lyö päätä tai nyrkkiä seinään. Mitä puoliso voi tällaisessa tilanteessa tehdä? Käytökseen on hyvin hankala suhtautua, vaikka mies ei olekaan muille vaaraksi ja siivoaa riehumisensa jälkeen jälkensä. Silti tuo ahdistaa ja lapset ihmettelevät mitä meteliä oikein kuuluu.
Kommentit (63)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi valitsit juuri raivomiehen etkä kiltti miehen?
Kiltiltä vaikuttanut mies paljastui riehujaksi, kun olin ollut suhteessa pari vuotta.
Ethän vain ole kiusannut liikaa miestäsi, kun on noin muuttunut suhteen aikana?
Oletko sinä ihminen, joka riehuu kotonaan ja syyttää siitä muita?
Tiedän yhden tapauksen jossa yli kymmenen vuotta tuntemani kaveri muuttui todella paljon aloitettuaan suhteen suominarsistiprinsessan kanssa. Kun kuulin jälkeenpäin, minkälaista henkistä väkivaltaa prinsessa oli käyttänyt miestään kohtaan en kyllä ihmettele että liika kiltteys karisi matkan varrella.
Joo tiedän, on tosi vaikeaa uskoa että suomalaisessa naisessa voisi olla mitään syytä parisuhdeongelmiin..
Minusta on todella häpeällistä, että sinä syyllistät muita jonkun väkivaltaisesta käytöksestä. Jokainen vastaa itse omasta toiminnastaan. Parisuhde ei ole vankila.
Oletko itse narsistinen prinsessa?
Minä en ole, mutta en myöskään ole se kenelle vastasit.
Voin leikkiä sinun mieliksesi narsistista prinsessaa, vaikka olenkin mies.
Minkä väriset hiukset minulla on mielikuvissasi?
Jos olet keski-ikäinen transvestiitti, käytät luultavasti peruukkia. Tällöin hiusten värillä ei ole oikeastaan väliä.
Jos sopii niin voisin olla sellainen ja lilan värinen peruukki päässä kumisessa pinkissä minihameessa. Perseeni on tässä mielikuvassa hieman lihava ja minulla on myös kaksoisleuka ja tuhmat tihrustavat simmut.
Oikeasti olen tavallinen isä ja toivon että ap:n mies ottaa haasteen vastaan itsensä kanssa. Tuollainen käytösmalli on lapsille erityisen haitallista yleensä, jos lapset ihailevat isäänsä, niin koko paletti tulee matkittua. Lapsilla on tapana omaksua vanhempien käyttäytymistä ja suhtautumista tilanteisiin.
Itsehillintä ja käytöstavat vaatii havahtumisen kykyä olla läsnä hetkessä. Tajuta että nyt lähtee taas ja kanavoida olotila suhteellisesti kokonaiskuvaan.
Pelkkä ajatuksen luovutus voi lopettaa suuttumuksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehellesi suosittelen suomi24 kirkko cafe-chatissa päivystävää HotLennon nimimerkin kanssa keskustelua.
Hän auttaa näissä ongelmissa usein anonyymisti miehiä.
Itse valitsit sen tupakka suussa kiroilevan juntin joka raivoaa kuin hullu koira. Olisit vain ottanut sen kiltin akateemisen nörtin joka ei ehkä tuntunut aluksi yhtä vetovoimaiselta kuin tämä kiroileva elämäm koululainen. Mitä tästä opit?
Vierailija kirjoitti:
Itse valitsit sen tupakka suussa kiroilevan juntin joka raivoaa kuin hullu koira. Olisit vain ottanut sen kiltin akateemisen nörtin joka ei ehkä tuntunut aluksi yhtä vetovoimaiselta kuin tämä kiroileva elämäm koululainen. Mitä tästä opit?
Mies ei polta. Valitsin sen kiltin akateemisen nörtin.
Vierailija kirjoitti:
Miehellesi suosittelen suomi24 kirkko cafe-chatissa päivystävää HotLennon nimimerkin kanssa keskustelua.
Hän auttaa näissä ongelmissa usein anonyymisti miehiä.
Kuinka yleinen ongelma tuo riehuminen miehillä on? Vinkkaan tästä miehelle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi valitsit juuri raivomiehen etkä kiltti miehen?
Kiltiltä vaikuttanut mies paljastui riehujaksi, kun olin ollut suhteessa pari vuotta.
Siksihän ihmiset seurustelevat, että toiseen tutustuu. Sinä tutustuit ja huomasit, että mies on riehuja, mutta sen sijaan että olisit laittanut seurustelun poikki päätitkin sitoutua häneen. Miksi ihmeessä?
Tiedät varmaan vastauksen jo ennakkoon: koska minulla on jotain omiakin ongelmia. Riehuminen on ollut hyvin satunnaista, joten olen yrittänyt jollain tavalla sietää tilannetta.
Sinä saat tietysti sietää ihan minkälaista kumppania haluat, mutta sinulla on lapsia. Sama kuin alkoholistin kanssa: ei sulla ole oikeutta pistää lapsiasi elämään riehujan tai juopon vaikutuspiirissä. Sulla on velvollisuus lapsiasi kohtaan, sun pitää taata niille rauhallinen ja turvallinen koti. Teetkö niin? Äläkä nyt väitä ettei lapset muka mitenkään kärsi tästä raivoamisesta ja hakkaamisesta.
En väitä etteikö tilanne vaikuttaisi mitenkään lapsiin. Mies ei silti riehu lasten seurassa ja riehumista on harvoin. Haluaisin olla puolisoni tukena, jotta hän vähitellen pääsisi tuosta tavastaan kokonaan eroon, koska se on hänellekin kova paikka, että toisinaan menee yli.
Tällä hetkellä sinä mahdollistat sen jatkumisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehellesi suosittelen suomi24 kirkko cafe-chatissa päivystävää HotLennon nimimerkin kanssa keskustelua.
Hän auttaa näissä ongelmissa usein anonyymisti miehiä.
Kuinka yleinen ongelma tuo riehuminen miehillä on? Vinkkaan tästä miehelle!
Riippuu vaimosta. Kai siinä nyt jokainen mies raivoaa jos vaimona on joku känkkäränkkä joka juoruilee omasta perhe-elämästään vauva-palstalla.
Vierailija kirjoitti:
Itse valitsit sen tupakka suussa kiroilevan juntin joka raivoaa kuin hullu koira. Olisit vain ottanut sen kiltin akateemisen nörtin joka ei ehkä tuntunut aluksi yhtä vetovoimaiselta kuin tämä kiroileva elämäm koululainen. Mitä tästä opit?
Miksi puolustat suu vaahdossa kilttejä miehiä ja et selvästi itse ole kuitenkaan sellainen vaan raivoat partaasi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse valitsit sen tupakka suussa kiroilevan juntin joka raivoaa kuin hullu koira. Olisit vain ottanut sen kiltin akateemisen nörtin joka ei ehkä tuntunut aluksi yhtä vetovoimaiselta kuin tämä kiroileva elämäm koululainen. Mitä tästä opit?
Miksi puolustat suu vaahdossa kilttejä miehiä ja et selvästi itse ole kuitenkaan sellainen vaan raivoat partaasi?
?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi valitsit juuri raivomiehen etkä kiltti miehen?
Kiltiltä vaikuttanut mies paljastui riehujaksi, kun olin ollut suhteessa pari vuotta.
Siksihän ihmiset seurustelevat, että toiseen tutustuu. Sinä tutustuit ja huomasit, että mies on riehuja, mutta sen sijaan että olisit laittanut seurustelun poikki päätitkin sitoutua häneen. Miksi ihmeessä?
Tiedät varmaan vastauksen jo ennakkoon: koska minulla on jotain omiakin ongelmia. Riehuminen on ollut hyvin satunnaista, joten olen yrittänyt jollain tavalla sietää tilannetta.
Sinä saat tietysti sietää ihan minkälaista kumppania haluat, mutta sinulla on lapsia. Sama kuin alkoholistin kanssa: ei sulla ole oikeutta pistää lapsiasi elämään riehujan tai juopon vaikutuspiirissä. Sulla on velvollisuus lapsiasi kohtaan, sun pitää taata niille rauhallinen ja turvallinen koti. Teetkö niin? Äläkä nyt väitä ettei lapset muka mitenkään kärsi tästä raivoamisesta ja hakkaamisesta.
En väitä etteikö tilanne vaikuttaisi mitenkään lapsiin. Mies ei silti riehu lasten seurassa ja riehumista on harvoin. Haluaisin olla puolisoni tukena, jotta hän vähitellen pääsisi tuosta tavastaan kokonaan eroon, koska se on hänellekin kova paikka, että toisinaan menee yli.
Tällä hetkellä sinä mahdollistat sen jatkumisen.
Syyllistäminen on tunnetusti se paras tapa auttaa ihmisiä. Luuletko, että tästä aiheesta on minun helppo puhua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vie se virtahepo sieltä olohuoneestasi terapiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vie se virtahepo sieltä olohuoneestasi terapiaan.
Valitettavasti ketään ei saa vietyä hoitoon väkisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi valitsit juuri raivomiehen etkä kiltti miehen?
Kiltiltä vaikuttanut mies paljastui riehujaksi, kun olin ollut suhteessa pari vuotta.
Olet loistava, parissa vuodessa sait tehtyä kiltistämiehestä hullun riehujan💪👍😁😘🙌
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi valitsit juuri raivomiehen etkä kiltti miehen?
Kiltiltä vaikuttanut mies paljastui riehujaksi, kun olin ollut suhteessa pari vuotta.
Olet loistava, parissa vuodessa sait tehtyä kiltistämiehestä hullun riehujan💪👍😁😘🙌
Eikö sinua hävetä? Tuollaisten asenteiden takia ihmiset joita oikeasti kotona hakataan eivät uskalla hakea apua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tuollainen riehuminen on alkanut vasta muutaman vuoden jälkeen on syytä käydä lääkärissä sulkemassa pois fysiologiset syyt.
Mies on huono käsittelemään tunteitaan. Sanoo, että ei alussa uskaltanut tuoda ahdistustaan esiin. Minua vain riehuminen ärsyttää. Tuntuu todella lapselliselta käytökseltä.
Sano, että parempi kun ei uskaltaisi nytkään, koska pidät hänen käytöstään typeränä ja lapsellisena ja tunteesi alkavat häntä kohtaan viilentyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vie se virtahepo sieltä olohuoneestasi terapiaan.
Valitettavasti ketään ei saa vietyä hoitoon väkisin.
Silloin voi olla tukematta miehen epätervettä ja tuhoisaa käytöstä vaikkapa ilmoittamalla, että mies saa asua eri osoitteessa, kunnes päättää mennä terapiaan.
Oma samantyyppinen raivoaminen, tavaroiden rikkominen alkoi uusioperheessä vietetyn muutaman kuukauden jälkeen.
Yritin mellyttää kaikkia liikaa. OLin aina valmis kuljettamaan perheen lapsia ja äitiä minne he halusivat.
En uskaltanut kieltää lapsia tekemästä asioita jotka aiheuttivat minulle ongelmia, eikä vaimoanikaan asiat haitanneet, vaikka näkikin että kärsin esimerkiki melusta.
Olin siis liian auttavainen, mies ilman omaa tahtoa, joka ei koskaan pyytäessäänkään saanut sitä hyvää takaisin jonka oli valmis antamaan muille.
Johti järkyttäviin raivokohtauksiin, jossa hakaksin seiniä, rikoin tietokoneeni ja rystyset verillä katosin ovesta ulos etten olisi tappanut ketään siinä perheessä.
Näin kuinka sellainen perhe-elämä jossa olisin aina antavan osapuolena, saamatta koskaan mitään takaisin, johtaisi omaan tuhooni ja sai minut muuttamaan käytöstäni radikaalisti.
Kasvatin munat ja otin kertarysäyksellä oman elämäni takaisin hallintaani.
En enää kuunnellut pentujen nälvimistä tai vittuilua, vaan poistin lapsen huoneesta, enkä enää arkaillut käskeä lapsia viemään roskia tai korjaamaan aiheuttamansa tuhot.
Lakkasin kuljettamasta perhettä autollani ja sanoin kylmästi, kävelkää, tekee hyvä ulkoilla joka päivä.
Aluksi käyökseni aiheutti riitoja vaimoni kanssa, mutta mitä pidemmälle aloin elää huomiomalla myös itseäni (esim. hiljaisuus talossa klo 22.00) sitä paremmaksi suhteemme alkoi kehittymään ja hyvin nopealla aikataululla väkivaltaisuuteni ja lapsellinen riehumiseni lakkasi kokonaan.
Otin siis oman paikkani perheen päänä ja koko perhe toimii nyt aika hyvin tämän perinteisen mallin mukaisella tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Oma samantyyppinen raivoaminen, tavaroiden rikkominen alkoi uusioperheessä vietetyn muutaman kuukauden jälkeen.
Yritin mellyttää kaikkia liikaa. OLin aina valmis kuljettamaan perheen lapsia ja äitiä minne he halusivat.
En uskaltanut kieltää lapsia tekemästä asioita jotka aiheuttivat minulle ongelmia, eikä vaimoanikaan asiat haitanneet, vaikka näkikin että kärsin esimerkiki melusta.
Olin siis liian auttavainen, mies ilman omaa tahtoa, joka ei koskaan pyytäessäänkään saanut sitä hyvää takaisin jonka oli valmis antamaan muille.
Johti järkyttäviin raivokohtauksiin, jossa hakaksin seiniä, rikoin tietokoneeni ja rystyset verillä katosin ovesta ulos etten olisi tappanut ketään siinä perheessä.
Näin kuinka sellainen perhe-elämä jossa olisin aina antavan osapuolena, saamatta koskaan mitään takaisin, johtaisi omaan tuhooni ja sai minut muuttamaan käytöstäni radikaalisti.
Kasvatin munat ja otin kertarysäyksellä oman elämäni takaisin hallintaani.
En enää kuunnellut pentujen nälvimistä tai vittuilua, vaan poistin lapsen huoneesta, enkä enää arkaillut käskeä lapsia viemään roskia tai korjaamaan aiheuttamansa tuhot.
Lakkasin kuljettamasta perhettä autollani ja sanoin kylmästi, kävelkää, tekee hyvä ulkoilla joka päivä.
Aluksi käyökseni aiheutti riitoja vaimoni kanssa, mutta mitä pidemmälle aloin elää huomiomalla myös itseäni (esim. hiljaisuus talossa klo 22.00) sitä paremmaksi suhteemme alkoi kehittymään ja hyvin nopealla aikataululla väkivaltaisuuteni ja lapsellinen riehumiseni lakkasi kokonaan.
Otin siis oman paikkani perheen päänä ja koko perhe toimii nyt aika hyvin tämän perinteisen mallin mukaisella tavalla.
Mikä sai sinut alun perin toimimaan passiivisesti?
Alue: Aihe vapaa
En väitä etteikö tilanne vaikuttaisi mitenkään lapsiin. Mies ei silti riehu lasten seurassa ja riehumista on harvoin. Haluaisin olla puolisoni tukena, jotta hän vähitellen pääsisi tuosta tavastaan kokonaan eroon, koska se on hänellekin kova paikka, että toisinaan menee yli.