Lue keskustelun säännöt.
Mies teholla ja minä viimeisilläni raskaana
Rinti
01.02.2019 |
Mies joutui pari päivää sitten teholle ja itse olen viimeisilläni raskaana.
Mä en jaksa enää.
Kommentit (26)
Kyllä sä pärjäät! Suomalainen tehohoito on kuitenkin hyvää ja toivoa on aina!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerro mitä voin tehdä? Mieheni kuoli kun olin raskaana ja minulla oli sen lisäksi 1,5 v. Tiedän aika paljon tuosta jaksamisesta.
Entä jos en jaksa. Mulla on vielä tuohon päälle 2,5v esikoisemme hoidettavana.
Onko sinulla sitten muuta vaihtoehtoa ehto kuin jaksaa?
Se sun miehesi hän piti olla kuollut niihin aivoinfarkteihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rinti kirjoitti:
Entä jos en jaksa. Mulla on vielä tuohon päälle 2,5v esikoisemme hoidettavana.
Annat lapset huostaan.
Vierailija kirjoitti:
Kerro mitä voin tehdä? Mieheni kuoli kun olin raskaana ja minulla oli sen lisäksi 1,5 v. Tiedän aika paljon tuosta jaksamisesta.
En tiedä voiko kukaan oikein tehdä mitään. Ellei sitten pysty palaamaan ajassa taaksepäin ja estää miehen kolarin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rinti kirjoitti:
Entä jos en jaksa. Mulla on vielä tuohon päälle 2,5v esikoisemme hoidettavana.
Hohhoijaa.
Vierailija kirjoitti:
Se sun miehesi hän piti olla kuollut niihin aivoinfarkteihin.
Tämä joku alati uhriutuva palstapersoona, johon ei kannata tuhlata aikaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rinti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro mitä voin tehdä? Mieheni kuoli kun olin raskaana ja minulla oli sen lisäksi 1,5 v. Tiedän aika paljon tuosta jaksamisesta.
En tiedä voiko kukaan oikein tehdä mitään. Ellei sitten pysty palaamaan ajassa taaksepäin ja estää miehen kolarin.
Ole sitten passiivisena tilanteen vietävissä. Jaxuhali ja hyvää jatkoa!
Ps vuoden sisällä olet uudessa suhteessa ja ankkurilapsi tulossa❤️
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä mitään tuosta tilanteesta, mutta oisko ekana esikoinen hoitoon jonnekin synnytyksen ajaksi? Jos ei esim. omille vanhemmille, niin apua varmaan saa neuvolan kautta tai vaikka mll.
Rinti kirjoitti:
Entä jos en jaksa. Mulla on vielä tuohon päälle 2,5v esikoisemme hoidettavana.
Elämässä ei ole ennustettavuutta ja niiden omien arvavalintojen kanssa on vaan jaksettava, eikä siinä uhriutuminen ja pahinman marttyyrin sitten jeesuksen asettuminen auta yhtään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mitään tuosta tilanteesta, mutta oisko ekana esikoinen hoitoon jonnekin synnytyksen ajaksi? Jos ei esim. omille vanhemmille, niin apua varmaan saa neuvolan kautta tai vaikka mll.
Näille uhriutujille mikään apua ei ole riittävä, eikä neuvot kelpaa. On vain se oman pään pyhä totuus, jota pitää jakaa kuin jotain evankeliumia.
Hae apua. Tässä kohdassa sossun perhetyö ja lastensuojelu on ihan oikeasti paikallaan niin pitkäksi aikaa, että akuutti tilanne on ohi.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mitään tuosta tilanteesta, mutta oisko ekana esikoinen hoitoon jonnekin synnytyksen ajaksi? Jos ei esim. omille vanhemmille, niin apua varmaan saa neuvolan kautta tai vaikka mll.
Sisko tulee meille ainakin toistaiseksi ja kummit asuu ihan naapurissa.
Hekään ei voi tilanteelle oikein muuta kuin yrittää olla tukena.
Mitä sairaalan sosiaalihoitaja ja neuvoja on sanonut kun olet keskustellut tuosta jaksamisesta?
No älä sit jaksa? Kantsi hommautuu raskaaks... vauva-palsta valittaja.
Rinti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mitään tuosta tilanteesta, mutta oisko ekana esikoinen hoitoon jonnekin synnytyksen ajaksi? Jos ei esim. omille vanhemmille, niin apua varmaan saa neuvolan kautta tai vaikka mll.
Sisko tulee meille ainakin toistaiseksi ja kummit asuu ihan naapurissa.
Hekään ei voi tilanteelle oikein muuta kuin yrittää olla tukena.
Kukaan ei voi olla kuin tukena. Mutta ei sitä kukaan loputtomasti, jaksa jos et omalla asenteellasi tule yhtään vastaan vaan vellot tuossa uhrin asemassa.
Voimia.
Toivottavasti jaksat pyörittää arkea yksin.