Hyppiikö muilla sivut ihan miten sattuu?

Kyllä, sama vika, ärsyttävää...

Hyppii! En ole vielä päässyt kertaakaan sivua 3 pitemmälle. Todella paskamoinen uudistus, ei vaan taas osata.

Joo en pääse ekaa sivua pidemmälle.. Ihan tyhmää.

Todellakin!

Mikä siinä on ettei vikaa korjata?!

Minun kannaltani mitään oleellista muutosta palstan toimivuudessa ei ole tapahtunut.

Hyppii, ihan mahdoton lukea muuta kuin ensimmäinen sivu!

Kosketusnäytöllä ainakin todella rasittavasti vaihtaa sivua kun aavistuksenkin pyyhkäisee sivusuunnassa. Mikä lie yliherkäksi viritetty eleohjaus, kun ihan satunnaisesti vaihtelee sivua kun yrittää skrollata alas päin.

Joo. Koitan selata extra huolella etten vahingossa pyyhkäise väärään suuntaan. Voisivat korjata tämän !!

Karjavaunujen ovet avautuivat ja epäonnistuneet web-devaajat pakotettiin piikkilangalla reunustetulle kujalle. Vartijat hipelöivät aseitaan ja katsoivat synkin silmin matkalaisiin jotka olivat saapuneet päätepysäkilleen. Valtavat punatiilisavupiiput nousivat heidän ylleen ja sylkivät mustaan savua synkälle taivaalle. Mustaa nokea satoi makaaberina tihkusateena maankamaralle.

Vangit katsoivat kauhuissaan makaaberia nokista sadetta ja nieleskelivät huulet väpättäen satunnaista AV-veteraania koppalakissaan, sotilasasussaan ja kiiltävissä saappaissaan.

Hän arvioi heidän käsivarsinauhojaan halveksuen ja sanoi: ”te pääsettekin tuonne, heh heh”, ja osoitti lugerillaan kohti bunkkeria kaukana parin sadan metrin päässä. Sieltä kuului käsiaseen laukauksia.

”Juoskaa! Schnell!” Hän huusi ja ampui laukauksen maahan vankien jalkojen juureen. ”Kymmenen viimeistä teloitetaan!”

He pinkaisivat paniikinomaiseen laukkaan, juoksivat kilpaa toisiaan vastaan kuin eläimet. Kompastuneet yrittivät tarttua pakotovereidensa jalkoihin etteivät vain jäisi viimeisiksi. Pakoa yrittäneet ja viimeisiksi jääneet ammuttiin armotta.

Eloonjääneet pääsivät bunkkeriin missä heidät riisutettiin asein ja astaloin uhaten ja sullottiin kohti pimeää oviaukkoa. ”Suihkuun!”, vartijat virnistelivät. Metalliset ovet suljettiin, teljettiin ja heidät jätettiin odottamaan kohtaloaan. He olivat hyväksyneet häviönsä, nielleet surkean loppunsa. ”M-meidän ei olisi pitänyt päästää tuotetta ulos liian aikaisin”, kuului nyyhkyttävä ääni pimeydestä.

Mutta sitten joku huusi ovien takaa: ”ylhäältä tuli uusi käsky, emme päästäkään niitä näin vähällä, ajakaa ne elukat ulos!”

vangit ajettiin alastomina mutaan ja lumeen, he aprikoivat kauhuissaan mitä kauhuja he saisivatkaan vielä kokea. Painajainen ei päättyisi vielä...