Annoin vauvani sijoitukseen hyvästä syystä.
En jaksanut yksin pitää huolta vauvasta. Vauva aika oli raskasta enkä meinnnut parin kk päästä edes päästä sängystä ylös. Sosiaalitoimi ehdotti tätä ratkaisua ja olen itse ajatellut, että kun lapsi kasvaa (3-4v) otan hänet takaisin asumaan luokseni.
Sijaisvanhemmat hoitavat häntä kuin omaansa ja sanoivat että takaisin "ottaminen" ei välttämättä onnistu. Onhan lapsi kuitenkin minun ja tämä oli väliaikainen ratkaisu. 
Onko kenelläkään tietoa voivatko olla luovuttamatta lastani takaisin?
Kommentit (56)
Vierailija kirjoitti:
Hae vauvasi kotiin vaikka huomenna. Mitä odottelet?
ei sitä niin vaan haeta. Keskustelut sosiaalipuolen kanssa, katsotaan mikä on lasten etu jne
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tämä on totta sijaisperhe on luultavasti oikeassa- kiintymyssuhde on syntynyt heihin,ei sinuun.
Lapsi ei ole nukkr joka otetaan kaapista silloin,ja vain silloin kun huvittaa leikkiä! Kuka takaa että kykenet uhmaikäisen vanhemmuuteen kun et vauvankaan kanssa jaksanut?
Lisäksi epäilen,että sulla on ongelmia enemmänkin itsesi kanssa- sossu kyllä yrittää saada ensin kaikki avut kotiin ennen sijoituspäätöstä
Sijaisperhe on sijaisperhe ja oikeilla vanhemmilla aina oikeus omiin lapsiin. Mitkään vieraan ihmisen kiintymiset ei siinä paina mitään, eikä tod. kuulukkaan painaa.
Mikäli sossu toteaa että pystyt paremmin nyt huolehtia lapsesta, tulet saamaan lapsesi takaisin.
niin mikäli mutta on kysymyksessä lapsen etu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tietenkään lasta enää palauteta biologiselle äidille. Se on lapsen edun vastaista. Näinhän se menee. Monessa tapauksessa biologiset vanhemmat sitten heittäytyvät hankalaksi eivätkä suostu millään luopumaan vanhemmuudesta paperilla. Lapsen edun mukaista olisi, että lapsi saisi loppuelämän kodin sijaisvanhempien luota ja että sijaisvanhemmat adoptoisivat lapsen. Biologinen vanhempi ei sitten tähän suostu ja kärsijä on lapsi. Se lapsi pitää niitä sijaisvanhempia oikeina vanhempinaan, mutta ei saa laillista vahvistusta sille kun se tuntemattomaksi jäänyt biologinen äiti laittaa kapuloita rattaisiin.
Jos äidillä on hetkellisesti vaikeaa, miksi lapsi pitäisi luovuttaa adoptoitavaksi heti vieraalle ihmisille?
Sun mielestä hetkellinen on 3-4 vuotta?
Tutullani oli lastenkodista sijoitettu lapsi huostassa muutaman vuoden. Äidillä oli huumeongelmaa. Koko sijoituksen ajan lapsi sai pitää yhteyttä äitiinsä (kuten kuuluukin) Lapsen kiintymyssuhdetta äitiinsä siis yllä pidettiin koko ajan. Äiti tapasi lastaan säännöllisesti huostaperheessä.
Äiti kuntoutui, sai asunnon ja pääsi koulutukseen, tätä myötä lapsi palautettiin äidilleen, kun tämä oli osoittautunut kykenemään huolehtimaan lapsestaan. Kävi niin kuin käydä pitikin. Huostaperhe oli uskovainen ja he halusivat koko sydämestään auttaa niin lasta kuin äitiäkin.
Vierailija kirjoitti:
Miten tuolla yhdellä sijaisäidillä on aina aikaa roikkua täällä kirjoittelemassa? Jos sulle maksetaan lasten hoidosta, hoida niitä mielummin tänne kirjoittelun sijasta!!!
Eiköhän täällä ole useampikin sijaisäiti.
Vanhempi tyttöni on 4v ja voin vain kuvitella kuinka hirveää hänelle olisi jos hänet yhtäkkiä siirrettäisiin muualle. Lastenhylkääjät eivät ansaitse lapsiaan takaisin
Vierailija kirjoitti:
Vanhempi tyttöni on 4v ja voin vain kuvitella kuinka hirveää hänelle olisi jos hänet yhtäkkiä siirrettäisiin muualle. Lastenhylkääjät eivät ansaitse lapsiaan takaisin
Onneksi sinä et sitä päätä.
Jokaisella äidillä on oikeus lapseensa, ja mikäli sijoituksen jälkeen äidin elämämäntilanne normalisoituu ja hän kykeneekin itse huolehtimaan lapsestaan, niin miksi lapsen pitäsi jäädä kalliiseen sijoituspaikkaansa, joka maksaa yhteiskunnalallekin lähes satatuhatta euroa vuodessa !
Mitä pienempi lapsi sen vaikeampaa saada pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhempi tyttöni on 4v ja voin vain kuvitella kuinka hirveää hänelle olisi jos hänet yhtäkkiä siirrettäisiin muualle. Lastenhylkääjät eivät ansaitse lapsiaan takaisin
Onneksi sinä et sitä päätä.
Jokaisella äidillä on oikeus lapseensa, ja mikäli sijoituksen jälkeen äidin elämämäntilanne normalisoituu ja hän kykeneekin itse huolehtimaan lapsestaan, niin miksi lapsen pitäsi jäädä kalliiseen sijoituspaikkaansa, joka maksaa yhteiskunnalallekin lähes satatuhatta euroa vuodessa !
Siksi, että se on lapsen koti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Munkin mielestä biologisilla vanhemmilla on oikeus lapseensa ja lapsella vanhempiinsa, mutta kai tuossa otetaan huomioon lapsen kehitys...eli jos lapsi ollut sijaisvanhemmilla vauvasta 3-4-vuotiaaksi niin ei kai lasta silloin palauteta? Tapaamisoikeudet tietysti mutta...
Eipä kai siinä palautuksessa mitään eräpäivää ole? Oikea äiti on se mitä lapsi tarvitsee oli sitten 2kk tai 5v.
Mutta jos lapsi on annettu sijoitukseen niin eikö huoltajuus ole väliaikaisesti annettu sosiaalitoimelle? (Anteeksi tietämättömyyteni). Silloinhan viranomaiset arvioivat lapsen asumisen lapsen edun perusteella. Toki laki voimakkaasti kehottaa yhdistämään lapsi biovanhempiensa kanssa, mutta jos katsotaan että se ei ole lapsen edun mukaista.
Sosiaalitoimi ajattelee lapsen parasta. Jos haluat lapsen takaisin tulisi sinun nyt ensisijaisesti toimia hänen huoltajanaan ja esim pitää sijaisperheessä vain viikonloppuisin. Jos lapsi usean vuoden täyspäiväisesti sijaisperheessä on lapsen edunmukaista että hän perheeseen jää.
Sijaisvanhemmat voivat myös hakea lapsen huoltajuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Munkin mielestä biologisilla vanhemmilla on oikeus lapseensa ja lapsella vanhempiinsa, mutta kai tuossa otetaan huomioon lapsen kehitys...eli jos lapsi ollut sijaisvanhemmilla vauvasta 3-4-vuotiaaksi niin ei kai lasta silloin palauteta? Tapaamisoikeudet tietysti mutta...
Eipä kai siinä palautuksessa mitään eräpäivää ole? Oikea äiti on se mitä lapsi tarvitsee oli sitten 2kk tai 5v.
Mutta jos lapsi on annettu sijoitukseen niin eikö huoltajuus ole väliaikaisesti annettu sosiaalitoimelle? (Anteeksi tietämättömyyteni). Silloinhan viranomaiset arvioivat lapsen asumisen lapsen edun perusteella. Toki laki voimakkaasti kehottaa yhdistämään lapsi biovanhempiensa kanssa, mutta jos katsotaan että se ei ole lapsen edun mukaista.
Riippuu siitä onko kyseessä ollut lapsen sijoitus vai avosijoitus. Avopalveluiden puolella lapsen huolto/päätäntä ei siirry sosiaalitoimelle vaan ne vähäisiä toimia joilla pyritään tukemaan koko perhettä.
Onhan näitä juttuja ollut julkisuudessakin, jossa sijaisvanhemmat kertoo kuinka monia lapsia on heidän kodissaan ollut.
Samoin Antti Kaikkonen ja Satu Taiveaho kertoivat aikoinaan, että ovat varautuneet siihen, että lapset saattavat lähteä vanhemmilleen 
Kyllähän niitä vauvanakin sijoitettuja palautetaan kotiin, Temosillakin taisi olla se sijaislapsi joka tuli vauvana ja lähti 4-5-vuotiaana?
Tavallaan karua, mutta koko ihmiselämästä ja lapsuudestakin se muutama vuosi on lyhyt aika, minkä jälkeen ehtii hyvinkin kiintyä normaalisti äitiin (tai isään, jos isäon nähnyt lasta ensin vuosia vain joka toinen viikonloppu, kuten äidit joiden lapsi on sijoitettu....).
Kokonaiskuvassa voi olla todellakin parempi, että lapselle annetaan mahdollisuus muodostaa perhe biologisen vanhempansa kanssa ja juurtua juurillensa, kuin pitää koko lapsuus sijaisperheessä muutaman vuoden tähden.
Lapset kuitenkin aina kaipaavat biologisia vanhempia, vaikka sijaisperhe olisi miten hyvä ja turvallinen.
Yksikään lapsi ei myöskään halua olla sijaislapsi.
Sijoitus on kuitenkin sijoitus eli purettavissa eikä tarkoituskaan ole antaa lasta lopullisesti kenellekään.
Jos haluaa olla ”oikea äiti” toisen lapselle, täytyy adoptoida. 
Itse luovuin lapsistani 13 vuotta sitten, vanhempi täyttää tänävuonna 18 - v.
Et saa lasta takaisin, mutta, itsekin olen huostaanotettu lapsena, menee 2.polvessa jo tämä juttu tässä suvussa, kyllä he itse aikuisiässä ottavat yhteyttä, wurri nuttin, Sis. 
Oletko saanut elämäsi kuntoon? Ei alko ongelmaa, ammatti on ja työtä. Et oo debiksessä, oot tasapainoinen jne.