Selittäkääpä mulle 70-luvun tuloerot
Omat vanhempani olivat asentaja ja sairaanhoitaja, kaverin vanhemmat oli opistoinsinööri ja kotirouva. Heillä oli todella paljon korkeampi elintaso kuin meillä. He kävivät joka sunnuntai ravintolassa syömässä ja kerran vuodessa etelässä. Saivat myös uusia vaatteita aina kun koulu alkoi ja merkkivaatteet, aidot barbit(!!) jne.
Me ei matkustettu ikinä tai syöty ravintolassa. Vaatteet käytettynä tai äiti teki. Leluista ja muista aina se halpakopio. Tosiaanko yksi insinööri tienasi reilusti enemmän kuin mun vanhemmat yhteensä??
Kommentit (10)
Ihmisten talous on aina monimutkaisempi kokonaisuus kuin pelkkä palkka. Tosiaan koti voi olla vaikka kokonaan isovanhempien maksama. Tai toiset keräävät isoa puskuria, toiset kuluttavat kaiken. Mutta kyllä tuloerot olivat suuremmat 70-luvulla, on sekin totta.
Ei ollut perintöä tai sijoituksia. Kaverin isovanhemmilla oli vähän metsää, mutta tuskin saivat sieltä tuloja.
Heillä oli kalliimpi talokin kuin meillä eli isompi laina?
Ap
Olivat myyneet osan metsästä? Jättivät sen verran että voi sanoa että on metsää. Kyllä minäkin epäilen jonkinlaista pohjapottia tai perintöä.
Vanhempasi tai toinen tuhlasivat johonkin mitä et tiedä tai pidät itsestäänselvyytenä? Kaverin vanhemmat eivät käyttäneet rahaa joihinkin juttuihin, jolloin sitä riitti mainitsemiisi. Perheillä siis erilaiset prioriteetit.
Lottovoitto?
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut perintöä tai sijoituksia. Kaverin isovanhemmilla oli vähän metsää, mutta tuskin saivat sieltä tuloja.
Heillä oli kalliimpi talokin kuin meillä eli isompi laina?
Ap
Et sinä tiedä mitään heidän perinnöstään. Meillä on iso osa talosta isovanhempien maksama, mutta ei sitä tiedä meidän kaverimme, eivät lapsemme, eivätkä taatusti lastemme kaverit. Sen enempää kuin meidän sijoituksistammekaan.
No sehän on riippunut aivan siitä, missä tämä opistoinsinööri on ollut töissä silloin 70-luvulla. Kyllä tuollainen tuloero on aivan hyvin ollut mahdollista. Sairaanhoitaja on 70-luvulla ollut ns. "hieno" ammatti, statukseltaan, mutta ei siitä ole silloin(kaan?) maksettu yhtä hyvin kuin miesvaltaisille insinöörialoille. Toisekseen, et sinä lapsena ole voinut kenenkään perittyjä omaisuuksia tietää.
Miksi ap pohdit nyt aikuisena tuollaista vuosikymmeniä sitten ollutta asiaa, josta kukaan täällä palstalla ei voi tietää.
Mitä merkitystä tuolla on enää elämääsi?
Ihmettelen, kuinka olet voinut lapsena edes tietää noin tarkkaan kaverisi perheen asioista, siis perinnöistä ja metsistä? Meidän perheessä ei ainakaan ole ollut koskaan tapana puhua raha-asioista kenellekään, ei edes lapsille. Eikä puhuttu lapsuudenkodissakaan enkä todellakaan lapsena tiennyt mitään kavereiden perheiden raha-asioista.
Kuulostat todella oudolta ja katkeralta.
Setäni oli insinööri ja isällä jäi oppikoulu kesken. Sedän rouva oli kotona ja omat vanhempani olivat molemmat töissä ja silti meillä oli selvästi köyhempää kuin serkuilla.
Mutsishan ei oo ollut mikään tienaaja... Ja ilmeisesti isäsikään ei ollut missään hyvässä firmassa töissä tai ollut edes ns kunnon ammattilainen, vai mihin hänen tienestit katosivat?
Mun vanhemmat eivät olleet koulutettuja, mutta hyvissä duuneissa olivat, joten meidänkin perhe matkusteli vuosittain, käytiin ravintoloissa syömässä, sain aina kausittain uudet vaatteet, sain harrastaa paljon yms.
Perintöä? Etenkään arvokiinteistöjä? Velaton asunto?