Lue keskustelun säännöt.
Olen 33v nainen ja ihan kokematon miesten kanssa.
Entinen lesta
30.01.2019 |
Miten vois aloittaa seurustelun? En ole tähän ikään koskaan seurustellut. Olin uskossa lapsesta asti yks päivä vain tajusin että en enään jatkä tälläistä elämää.
Kommentit (5)
Etsit mukavan miehen ja treffaat sen vaikka kahvien merkeissä. Jos kiinnostus on molemminpuoleista niin homma kyllä etenee ihan itsestään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uskoa tärkeämpää asiaa ei ole - kun on käynyt lähellä kuolemaa, niin tajuaa sen entistä selvemmin. Kaikki muu on sen rinnalla roskaa, kuten Paavali toteaa.
Ehdit vielä seurustella, avioitua ja sekstata - usko pois!
Ehdit ikäsi puolesta vielä saada lapsiakin, mutta siinä suhteessa on jo kiire.
Uskovienkin pitää myös nähdä vaivaa sekä miettiä syitä, miksi ei ole pariutunut - usein syynä ei ole usko, vaan ihan joku muu syy, ettei ole edes etsitty kumppania tai on huono itsetunto tms.
- nykyään on treffipalstoja ja uskovia puolisoita löytää moni ulkomailtakin.
Ei tarvitse olla lesta, usko riittää - lestadius ei pelasta, usko pelastaa!
No on se kumma, kun yhtään vapaaehtoista miestä ei vielä ole ilmoittautunut tähän keskusteluun. Ei edes pakun tai poran tarvitsijaa!
Ja haudatkaa nyt se Paavali jo... sitä äijää kun lukee, on taatusti jalat kainaloita myöten ristissä lopun ikäänsä ja varmasti torjuu kylmimmänkin haluamansa sukupuolen edustajan.
AP, oletko ujo? Tai pelkäätkö suorastaan miehiä? Oletko jostain syystä tavattoman kranttu? Oletko itse aktiivinen vai odotatko miesten lähestyvän sinua? Annatko jostain syystä etäisen vaikutelman? Nämä eivät ole syytöksiä vaan kysymyksiä, jotka tulevat mieleeni. Jotenkin kurjaa, että vasta 33 vuoden iässä tämä asia aktualisoituu. Valtaosa hyvistä miehistä alkaa olla naimisissa. Toki heistä noin puolet aikanaan tulee toiselle kierrokselle, mutta siihen nyt voi vielä mennä jokunen vuosi.
No ihan ensi töikseen: miten usko ja seurustelu sulkevat toisensa pois. En tunne lestadiolaista kulttuuria erityisesti, mutta lähipiirissäni on paljon eri-ikäisiä uskovia, ja tyypillistä näyttää olevan vastuullinen suhtautuminen seurusteluun. Eivät hekään kaikki ole tosi-rakkaus-odottaa-tyyppejä, mutta kuitenkin seurustelukumppania ei vaihdeta kuin sukkaa ja kaikki sen kumppanin näyttävät löytävän. Sanoisin, että älä syytä uskoa seurustelemattomuudesta, ellet itse ole tehnyt uskostasi pariutumisen estettä.
Kerro minulle, miten olet suoriutunut suviseuroista löytämättä ketään!
Ja sitten... älä nyt hitossa ainakaan mihinkään Tinderiin sorru. Ne ovat sellaiset karjamarkkinat, että oksat pois. Mutta ehkä on hyvä hakea vähän uusia piirejä, mene ja tiedä. Iltalukioon lukemaan jotakin kieltä? Jokin muu uusi harrastus? Tai olisiko sittenkin parempi lukea jotakin miesten juttua, vaikka pitkää matematiikkaa?
Ja sitten tämä yksi juttu: nainen, jos olet yksinäinen ja kaipaat miestä: muista, että ihan tavallinen arkinen siisteys riittää kauneudesta. Meikkaus-laihdutus-vaatetus-kilpavarustelu on naisten kilpailua naisia vastaan, ei kisaa parhaista miehistä. Jos siis arvostat toimen miehiä, hommaa pakettiauto ja järeä iskuporakone! Ihan totta! Sen jälkeen mietit, millaisia miehiä haluat tavata, ja viet pakettiauton ja iskuporan vuokrausilmoituksia paikkoihin, joissa mieleisesi miehet liikkuvat. On se kumma, jos puheimesi ei ala soida. Tapaat tusinajamppoja, mutta varmaan heidän joukossaan on joku kiinnostavakin. Ja ainakin tapaat ja juttelet, etkä vain skannaile ansioluetteloita paritussivuilta.