Lopetin metatyön ystävyyssuhteissani ja kuinkas sitten kävikään?
Vastaus: yksinäistä on.
Edelleen tulee yhteydenottoja, että mitä kuuluu ja olisi ihana nähdä tai on jopa ikävä, mutta kun minä en näe yksin sitä vaivaa (= ehdota päivää, paikkaa, aikaa, tekemistä, matkusta toisen luo jne), mitään ei tapahdu.
Mikä tässä voisi olla taustalla? Eivätkö ystäväni arvosta minua? Miksi he silti edelleen ottavat yhteyttä? Ovatko he vain tottuneet siihen, että minä "hoidan kaiken?
Kommentit (58)
Jospa sä olit niiden mielestä se hauska tyyppi, joka aina keksi jotain kivaa?
Mä lopetin metatyön ja kaksi pitää yhteyttä. Muut häippäs. Sain pari uutta kaveria ja yhteydenpito on vastavuoroista.
Vierailija kirjoitti:
Jospa sä olit niiden mielestä se hauska tyyppi, joka aina keksi jotain kivaa?
Veikkaan samaa. Miksi lopetit?
Onhan sekin paljon, että laittaa viestiä ja toivoo näkemistä. Ei ole yhteydenpito yksipuolista.
Vierailija kirjoitti:
Ei sitä metaa kannata käyttää.
:D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jospa sä olit niiden mielestä se hauska tyyppi, joka aina keksi jotain kivaa?
Veikkaan samaa. Miksi lopetit?
Elämäntilanne muuttui ja jaksaminen loppui. Haluaisin olla pidetty omana itsenäni, en vain siksi, että "keksin kaikkea hauskaa" (jos siitä todella on kyse - voi hyvin ollakin). Ap
Vierailija kirjoitti:
Onhan sekin paljon, että laittaa viestiä ja toivoo näkemistä. Ei ole yhteydenpito yksipuolista.
Minä kaipaan sanojen lisäksi tekoja. Ap
Sekö ei nyt enää olekaan sinua, että tehdään yhdessä jotain hauskaa? Oletko siis muuttunut? Haluatko nyt, että teette jotain tylsää? Tietävätkö ystäväsi muuttumisestasi?
Oletko siis aiemmin esittänyt olevasi jotain muuta kuin olet? Millainen olet omana itsenäsi?
Metaaja taitaa olla tyttönen. Muillekin metaajatytöille pikkuneuvoksi: lopettakaa se metaanityönteko ja tehkää ihan oikeita töitä. Kyllä se palkitsee vähän enemmin.
Vierailija kirjoitti:
Jaahas...meta-jauhaja vauhdissa ;D
On toi metatyöläisen elämä traagista. Vastoinkäymisestä seuraavaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaahas...meta-jauhaja vauhdissa ;D
On toi metatyöläisen elämä traagista. Vastoinkäymisestä seuraavaan.
Jep! :D
Vierailija kirjoitti:
Sekö ei nyt enää olekaan sinua, että tehdään yhdessä jotain hauskaa? Oletko siis muuttunut? Haluatko nyt, että teette jotain tylsää? Tietävätkö ystäväsi muuttumisestasi?
Haluaisin tehdä mukavia asioita, jos ei tarvitsisi nähdä niin paljoa vaivaa.
Kukaan ei taida ymmärtää? Ap
Vierailija kirjoitti:
Jospa sä olit niiden mielestä se hauska tyyppi, joka aina keksi jotain kivaa?
Joo, koska nää metatyöuhriutujat onkin aina ne hulvattomimmat ilopillerit porukassa...?
pliis.
Vierailija kirjoitti:
Oletko siis aiemmin esittänyt olevasi jotain muuta kuin olet? Millainen olet omana itsenäsi?
Ehkä aiemmin esitin jotain - yritin olla jotain enemmän kuin olen. Nyt (luultavasti) olen oma itseni; haavoittuvainen. Ja yksin. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sekö ei nyt enää olekaan sinua, että tehdään yhdessä jotain hauskaa? Oletko siis muuttunut? Haluatko nyt, että teette jotain tylsää? Tietävätkö ystäväsi muuttumisestasi?
Haluaisin tehdä mukavia asioita, jos ei tarvitsisi nähdä niin paljoa vaivaa.
Kukaan ei taida ymmärtää? Ap
Selvästi haluat sitä enemmän kuin ystäväsi. Nyt voit joko tajuta asian, että ihmiset ovat erilaisia ja sinä tässä olet jotain muuttanut, eivät ystäväsi, tai jatkaa marttyrointia ja ihmetellä miksi kaikki ei pyörikään sinun suunnitelmasi mukaan.
TAI, vielä parempi ja aikuismaisempi ratkaisu: otat asian puheeksi ystäviesi kanssa.
Jaahas...meta-jauhaja vauhdissa ;D