Häpeän tyttöystävääni
Meillä on tyttöystäväni kanssa 20 vuoden ikäero. Hän on 49 v, minä 29 v. Välillä hävettää, kun esittelen hänet kavereilleni. Hän näyttää ilman meikkiä tietysti hiukan vanhemmalta, mikä on ihan luonnollista. Ryppyjä löytyy ja ryhti on kehno. Osa ihmisistä luulee häntä äidikseni ja saatan tämän johdosta punastua.
Itsetuntoni on hyvin heikko. Rakastan tyttöystävääni yli kaiken, mutta en vaan voi sille mitään, että hän näyttää silmissäni ajoittain vanhahkolta. Reilun 20 v päästä olen 50 v ja hän 70 v (kuulostaa hirveältä). Millä tavalla saisin henkistä kypsyyttä itselleni lisää ja pääsisin tällaisesta pinnallisesta ajattelusta eroon ja voisin toimia luonnollisesti kaveriseurassa? En ole kiinnostunut muista naisista, vaan pelkästään hänestä. Hänessä ei ole mitään vikaa enkä halua tällaisen pinnallisen ajattelun vuoksi erota. Ajattelin varata ajan terapeutille, joka pystyisi auttamaan tämän ongelmani kanssa. Tarvitsisin jostain lisää kypsyyttä ja voimaa. Tämä on täysin minun sisäinen ongelmani. Onko muilla keskustelijoillla kokemusta suuresta ikäerosta parisuhteessa?
Kommentit (32)
Miksi ihmeessä olet tuon ikäisen kanssa? Kannattaisi kyllä tosiaan miettiä vanhuutta.
Olin 4 v suhteessa 16 v vanhemnan miehen kanssa. Seksi oli mahtavaa ja hänwn seurassaan oli turvallista olla. Suhde kaatui lopulta, koska elämäntilanteemme olivat niin erilaiset.
Ei ole provo, ihan tositilanne. Täältä ei löydy apuja? :(
Tunnen naisen joka on naimisissa 17 v. vanhemman miehen kanssa.
En vaan jaksa tajuta? Tietysti vakaa taloudellinen turva tulee mieleen.
Oletko miettinyt lapsia? Rakastaako nainen sinua kovasti?
Pistä vaihtoon ei tuu toimimaan jos sinulla noin huono itsetunto.
Mun kaveri seurusteli 20-vuotiaana nelikymppisen naisen kanssa. Naisen tytär oli vain vähän nuorempi kuin tuo kaverini. Tuntuihan se tosi oudolta, eikä suhde kovin kauaa kestänytkään. Toisaalta isovanhemmillani oli 16 vuotta ikäeroa (isoisä vanhempi). Elivät onnellisina ja isoisä eli kymmenen vuotta vanhemmaksi kuin isoäitini.
Vierailija kirjoitti:
Tunnen naisen joka on naimisissa 17 v. vanhemman miehen kanssa.
En vaan jaksa tajuta? Tietysti vakaa taloudellinen turva tulee mieleen.
Näinpäin voi olla ei toisinpäin.
Menkää yhdessä salille treenaamaan ja hölkkäämään ja säästäkää yhdessä rahaa kasvojenkohotukseen. Rakkaus ei katso ikää. Kehitä myös omaa itsetuntoasi. Sinussa on sentään miestä tyydyttämään aikuinen nainen. *respect*
T. 15 vuotta vanhempaan (ikäistään vanhemman näköiseen) naiseen rakastunut
Onhan toi noloa. Ihan normaalia hävetä.
Niin pitkään kuin olet hänen kanssaan, et pääse eteenpäin. Et kiinnostu muista naisista, jos olet hänen kanssaan, joten ero on ainut ratkaisu. Sama on monella äitinsä kanssa asuvalla vanhallapojalla (koskee juuri ap:n ikäisiä ja vanhempia) . Vasta äidin luota pois muuttaminen antaa tilaa muille naisille omassa mielessä.
Vierailija kirjoitti:
Naisen kirjoittama. Kärsi.
Niin on. Olisi ottanut prinsssin aikanaan, eikä odottanut liian kauan. Tyttö parka
Minullakin on reilusti nuorempi miesystävä, likimain sama ikäero kuin Ranskan presidenttiparilla, ja koin itseni ensi alkuun kehdonryöstäjäksi. Tutuistuin häneen sattumalta, ihastuimme samoin tein, mutta tein tiukan päätöksen etten ota enää yhteyttä. Jätin kaiken vastuun uusista tapaamisista hänelle sinun mainitsemiesi syiden vuoksi: ei tarvitse hävetä minua kavereiden silmissä saati selitellä sukulaisilleen. Jos haluaa tavata, niin tietää myös mitä tekee omalla päätöksellään.
Olemme käyneet ikäeroomme liittyvät ajatukset ja ulkoiset paineet avoimesti puhuen läpi. Jauhaneet aiheesta itsemme väsyksiin asti.
Minun ehtoni on, että niin kauan kuin emme ole sinut ikäeromme kanssa emme myöskään sekoita ystäviä tai sukulaisia suhteeseemme mukaan. Sitten, jos koemme suhteemme luontevaksi ja varmaksi, olemme valmiita kohtaamaan muun maailman. Se on ihmisille niin helpompaa ja voimme ottaa vastaan ennakkoluulot sekä kaiken kielteisen.
Kävin myös pariterapiassa ja jossa terapeutti totesi, että jos kaksi ihmistä eivät keksi muuta ongelmaa kuin ikäeron ei suhteessa silloin ole todellakaan ongelmia. Suurin vitsaus parisuhdeongelmissa on kehittää ongelmia, vaikka elämä keskenään sujuisi kuinka leppoisasti.
Jos häpeät naisystävääsi, niin suosittelen lopettamaan suhteen. Se tunne ei sinusta lähde, vaan pahenee ajan myötä. Yhtä lailla voit hävetä ikäistäsikin naista vaikkapa hänen ylipainonsa takia tai kuinka hänen hengityksensä haisee.
Ikäero on todella haastavaa kahden välillä, vaikka kuinka haluaisi hyvää ja parasta toiselle. Siihen tarvitaan myös henkistä voimaa ja rohkeutta kohdata toisen rypyt, toisen kokemattomuus elämästä, ylipäätään hyväksyä kummankin edustavan eri aikakautta ja löytää rikkaus siihenkin eroavaisuuteen kuin myös itsetunto olla terveellä tavalla kunnossa. Häpeän tunteeseen tarvitaan tosi vähän syytä, jos sen tunteen päästää itseensä selvittämättä miksi niin tuntee. Onko liian riippuvainen muiden mielipiteistä ja joka on kypsymättömyyden merkki.
Huumori auttaa todella paljon ja älykkyys. Minä rakastan miesystävässäni hänen herkkyyttään ja sielunveljeyttään yli kaiken. En olisi ikinä voinut kuvitella pitkän avioliittoni jälkeen kohtaavani miestä, joka tuntuu niin vahvasti ystävältä ja maailman parhaimmalta rakastajalta. Hän on minusta ja kauneudestani ylpeä ja minä todellakin tunnen itseni myös kauniiksi sekä haluttavaksi.
En ole miettinyt, miten pitkään suhteemme kestää. Päivä kerrallaan vain. Mikään suhde, olipa saman ikäisiäkin, ei välttämättä ole sen parempaa.Tärkeää on oppia ja kasvaa toisen kanssa yhdessä. Minä uskon vakaasti, että perinteinen parisuhdemalli on murenemassa ja ihmiset uskaltavat kohdata hyvin erilaisia ihmisiä rakkautta kokeakseen. Oletko ajatellut, miten rohkeita sinä ja naisystäväsi olettekaan?
Hoh hoijaa, mikä ap sun ongelma oikeesti on? Jos rakastat naista eikä muut kiinnosta, olet tämän naisen kanssa ja piste. Itse olet hänet valinnut! Jos taas alkaa hävettää ja stressaa, nainen vaan vaihtoon ja nuorempaa kehiin. Mites lapset ? Jos niitä haluat jossain vaiheessa, ei tämän naisen kanssa ole mitään tulevaisuutta. Sitäkin kannattaa miettiä kun itse olet vielä nuori mies.
Miksi ihmeessä aikuinen mies(?) juoksentelee muumimamman perässä? Eikö nyt olisi jo aika itsenäistyä ja etsiä oman ikäistä seuraa.
terveisiä Porvoosta