Onko gradusta mahdollista saada arvosanaksi E-L (tai 4-5)?

Kyllä on mahdollista. Olen itse saanut E:n kasvatustieteen gradustani. Kyllä se oma ajattelu pitää ehdottomasti näkyä, pitää pystyä siihen teoriapohjan päälle tuomaan jotain omaa. Muutenhan koko juttu olisi pelkkiä lähdelainauksia rivissä.

On mahdollista. - Ja sinä olet -tosin kuin vaikka minä- saanut proffalta selkeän kommentiin (palautteen) siitä, mitä gradussasi täytyisi olla enemmän, että se voisi saada korkeamman arvosanan. -Jos siis graduasi ohjannut proffa oikeasti huomautti tai totesi niinkuin kirjoitit.; gradussasi tulisi ajattelusi näkyä enemmän. Lujasti tsemppiä. -Niin ja ei se gradun arvosanana 3 ole huono.

On, mulla on arvosanana E gradusta. Valmistuminen siirtyi muutamalla kuukaudella, kun halusin hioa gradun loppuun kunnolla.

Miehen gradu hyväksyttiin samalla lisuriksi arvosanalla L.

Onhan se mahdollista. Jossain teidän oppiaineessa/laitoksella/tutkinto-ohjelmassa on selitetty arviointikriteerit. Nämä on joko opetussuunnitelmasa tai jossain opiskeijan ohjeita-nettisivulla. Jollet löydä, kysy ohjaajaltasi. Niissä lukee, millainnen sen 4-5 arvosanan gradun pitäisi olla.

Jos ohjaaja sanoo, että omaa ajattelua saisi näkyä enemmän, se tarkoiiittaa sitä, että saisit paremman arvosanan jos :

- yhdistelisit tietoja tai metodeja jotenkin oman tutkimuskysymyksesi mukaisella ja sitä hyödyttävällä tavalla ja kertoisit siitä selvästi (on ihan ok sanoa suoraan, että yhdistelen tässä Pöljänderin ja Tahvanaisen metodeja niin että otan ensimmäiseestä tämän osan ja toisesta tuon osan. Näin saan aikaan tässä työssä tarvittavan yhdistelmän joka...blabla)

-jotenkin (nykyistä selvemmin) kommentoisit sitä, miten omat tuloksesi sopivat tai eivät sovi yhteen aiemman tiedon kanssa, vahvistavst sitä tai kiistävät sitä tai vihjaavat johonin ihan muuhun.

On toki, ja niitä olisi kannattanut lukeakin - erikoista jos sitä ei ole suositeltu. Tiedekuntanne kirjastosta löytynee?

Mutta, vitonen jatkaa.

Kolmonen arvosanana on ihan ok.

Sitä alempana on kakkonen ”no melkein ok” ja ykkönen ”no hipoohan se rimaa mutta yli kuitenkin”

Sitä yläpuolella nelonen on hyvä ja vitonen on tosihyvä.

Mut siis kolmonen on ihan ok. Ei ole tarpeen pingottaa enempää.

Olin ja olen pettynyt neloseen.

Ei kukaan kysy koskaan gradun arvosanaa.

Oma 1. graduni oli M ja eri alan lisurini E. Oma ajattelu siis lienee kehittynyt kahden tutkinnon valmistumisen välissä 😉.

E:n teoksessa oli ihan oikeasti uutta havainnointia, aineistoa, menetelmän kehittämistä ja siten uutta ja merkittävää tutkimustulostakin. Kaveri sai ansaitun L:n vielä suuremmalla kehitystyöllä ja kansainvälisesti merkittävillä tuloksilla. Kieliasu ja rakenne lopuksi huoliteltu, myös sanastoa piti suomeksi luoda.

Gradu on kumminkin vasta tutkimuksen teon harjoittelua, joten ei siinä vaiheessa tarvitse kuin tehdä se ok. Kun harjoiteltu on edes kerran, voi halutessaan jatkaa oikeaan tutkimiseen ja hioa vaikka loppuiän.

Koskaan minulta ei ole kysytty noita arvosanoja sittemmin missään, muistelen.

Kaveriki sai ensin oikiksesta L:n gradustaan ja myöhemmin saman kauppiksesta. On aina ollut tosi fiksu ja hyvä koulussa. Nyt huippuhommissa huippupalkalla. Tsemppiä graduun!! :)

Mä olin sellainen opiskelija, joka aina kursseilla oli ihan hukassa tavarat levällään ja sai rimaa hipoen työt ajallaan valmiiksi, mutta sain gradusta L:n, kun kerrankin sai tehdä jotain itseä kiinnostavaa omaan tahtiin. (Mulla ei ole mitään diagnoosia, mutta epäillä saa!)

Ainakin minä olen diplomityöstäni saanut.

Käsittääkseni aihe vaikuttaa aika paljon siihen, millaista arvosanaa gradusta voi odottaa. Jos gradun aihe on kovin "käytetty" ja helppo ja sovelletut menetelmät tavanomaisia, niin ei siitä välttämättä viilaamallakaan saa niin hyvää arvosanaa kuin mitä vaikeammalla ja tuoreemmalla aiheella olisi voinut saada. 

Mieheni sai opinnäytetyöstä parhaan arvosanan. Teki paljon töitä sen eteen ja pääsi myös heti töihin firmaan, jolle teki työn.

.

On mahdollista, jos satut olemaan professorin lapsi. Ei haittaa vaikka äitisi ja/tai isäsi olisi aivan eri yliopistossa, kunhan on sama nimi.

Itse sain magnan, eikä se niin loistokas ollut, että eikö olisi pystynyt vähällä yrittämisellä paljon parempaankin. Yksi opiskelututtu sai L:n, ja muistaakseni aihe oli jotain keskustelupalstojen äitirooleista.

Graduihin liittyen on ne ohjeelliset "tunnuspiirteet", joita esim. vitosen gradusta löytyy. Niitä tunnuspiirteitä ei huvikseen esitellä graduntekijöille, vaan niistä voi ja pitääkin ottaa itse osviittaa että mihin tähtää. Mutta yleisesti ottaen tuskin voi odottaa korkeaa arvosanaa, jos tutkii sitä, mitä jo kaikki muutkin ovat tutkineet (teorian ja menetelmänkin pysyessä vain kädenlämpöisinä). Vähän pitää mennä tuntemattomille vesille, jos haluaa saavuttaa jotain suurta.

Meillä kyllä aihepiiri vaikutti eniten (tiedepainotteinen linja, jossa gradujen taso on kova). Jos teit gradun aiheepiiristä, mistä ohjaajasi tekee tutkmusta, on L melko varma nakki.