On kyllä noloa puhua mistään hyvinvointiyhteiskunnasta kun vanhukset makaavat pissoissaan ja lapset jätetään päiväkodin pihaan keskenään

Ei sentään niin huonoa, ettei jotain hyvääkin. Turvapaikanhakijaț saavat kaiken tarvitsemansa ja onneksi rahoitus järjestyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen poliitikkojen, virkamiesten ja hoitajienkin välinpitämättömyyttä ja suoranaista julmuutta vanhuksiamme kohtaan. Oksettavaa ja puistattavaa. Olen itse nähnyt, miten sairaalaan joutunut iäkäs sukulaiseni oli ruokailun aikaan jätetty oman onnensa nojaan, vaikkei kyennyt itse syömään. Ruoka-annos oli siinä hänen vieressään. Kävin kyllä hakemassa hoitajan paikalle, ja hän alkoi syöttää sukulaistani. Sanoin, että kai hänen ruokailustaan pidetään huolta, ja sain myöntävän vastauksen. Mutta ihmettelin kyllä. Sukulaiseni kuoli muutama päivä myöhemmin.

Et sitten itse voinut syöttää sukulaistasi? Katsoit vierestä kun hoitaja syöttää vaikka hänellä voi olla montakin muuta potilasta syötettävänä?

1. En asu kaupungissa, jossa sukulaiseni oli sairaalassa - olin siellä vain käymässä. Jos olisinkin alkanut syöttää häntä itse, hän olisi saanut ruokaa vain sen kerran. Lisäksi sukulaiseni oli puolitiedottomassa tilassa. Halusin hoitajan hakemalla varmistaa, että häntä syöttää ammattilainen ja että häntä ei unohdeta yksikseen ruokailuajoiksi.

2. Koko se huone sairaita vanhuksia oli jätetty syömään yksinään. Löysin hoitajat käytävän varrella sijaitsevasta huoneesta, jossa heitä oli useampia eikä heillä tuntunut olevan kiireitä. Yksi lähti mukaani, kun selitin tilanteen. Hän kyllä vakuutti, kun kysyin, että potilaista pidetään huolta.

3. On sairaalan ja viime kädessä kunnan velvollisuus varmistaa, että sairaalaan otettu saa asiallista kuntonsa mukaista hoitoa ja hoivaa ja että sairaalan työntekijät todella tekevät heille kuuluvat, potilaiden kunnon mukaiset työtehtävät ja että he myös ehtivät niin tehdä. Jos työntekijät eivät ehdi tai eivät jaksa, heidän velvollisuutensa on viedä viesti eteenpäin - ylöspäin ja ulospäin - niin, että se otetaan vastaan, viime kädessä lakkoilemalla. Emme voi siirtyä yhteiskuntaan, jossa heikot hylätään tai jossa kansalaiset sijaistavat jaksamisensa ja osaamisensa rajoissa sairaanhoitajia, poliiseja, palomiehiä jne. 

4. Oma mielipiteeni on, että verorahojen käyttö pitäisi tutkia tarkemmin: paljonko niistä menee tarpeettomaan byrokratiaan, turhien pomojen ylisuuriin palkkoihin ja paljonko osinkoja keräävien firmojen omistajille. Hoiva-alan ei pidä olla bisnestä, vaan nimensä mukaisesti hoivaa. Nykyisenkaltainen hallitus on hyvinvoinnin turmio.

1. Millaisena kuvittelet hoitajien kiireen näyttäytyvän ulkopuolisille? Päättömänä juoksus edes takaisin niinkuin tv-sarjoissa?

Luultavasti hoitajilla oli kädet täynnä työtä, yksi teki kotiutusoapereita, toinen tarkasti jonkun lääkelistan muutoksia, kolmas etsi jatkohoito paikkaa, neljäs kirjasi päivän tekemiään töitä jne.

2. Mukaasi lähti se, jonka työ ei niin kiireinen ollut, ihmetellen miksi et itse osaa ihmistä syöttää, kuinka viisasta oli puoli tajutonta syöttää, en ota kantaa.

3. Hoitajat ovat vieneet viestiä, hoitajat ovat irtisanoutuneet kun moraali ei kestä hoitaa huonosti, joku on jäänyt koska moraali ei ole kestänyt jättää vanhuksia ja työkavereita pulaan.

4. Valvonnasta olen samaa mieltä, mutta on myös velvollisuus palkata niin paljon työntekijöitä, että työt on mahdollista oikeasti tehdä, eikä vain saada paperilla näyttämään hyvältä.

Ohis mutta samaan aikaanko tekevät näitä kun pitäsi syöttää niitä jotka eivät itse pysty syömään? Heille maksetaan siitä, että hoitavat potilaat.

Ei ongelma sillä ratkea, että omaiset tulevat laupiaina samarialaisina hoitamaan toisten työt.

Sehän se juuri onkin hyvinvointiyhteiskunta. Ennen sitä hoidettiin itse kotona. Et vaan ole tajunnut.

Vierailija kirjoitti:

Sehän se juuri onkin hyvinvointiyhteiskunta. Ennen sitä hoidettiin itse kotona. Et vaan ole tajunnut.

Ennen hoidettiin kotona, mutta sen vuoksi, ettei ollut vaihtoehtoja: ei ollut sairaaloita eikä palvelutaloja. Lisäksi nykyisin perherakenteet ovat erilaisia, samoin elämäntapa. Onhan edelleen paljon omaishoitajia, mutta aika rankka on useimpien arki. Lisäksi valtiovaltamme on rajannut, että isovanhemmat eivät kuulu perheeseen (=sen egyptiläisen isoäidin juttu, jos joku muistaa). 

Missä asiat ovat sitten merkittävästi paremmin? Ruotsissa? Norjassa? Pohjoismaita kattavampaa hyvinvointivaltiota ei ole missään muualla maailmassa. Onko sitten Suomessa joskus ollut asiat paljon paremmin? Jos on, niin milloin? Ei aiemmin ollut näin vahvaa sukupuolten välistä taas-arvoa eikä nykyisenkaltaista varhaiskasvatus- tai koulujärjestelmää. Missä vanhukset ennen hoidettiin ja mikä teki heidän silloisesta hoidosta yhtään sen parempaa kuin nykyäänkään? Ehkä jälkikasvu huolehti vanhemmistaan mutta nykyään se ei kertakaikkiaan onnistu kun on käytävä töissä itse kunkin.

En sano, etteikö nykytilanne olisi huolestuttava, mutta en myöskään usko, että hyvinvointivaltion ideaali voi ikinä toteutua. Ei se vaan ole realistista. Parhaansa on tehtävä mutta täydellistä ei koskaan tule.

Jos nyt totta haluttaisiin puhua, niin takavuosina vanhukset asui milloin kenenkin nurkissa ja lapset juoksivat keskenään pelloilla, metsissä ja pihoilla ihan ilman valvontaa.

^

No túrviksista sentään pidetään huolta. Piikki on auki ja saa vain hengailla päivät ikätoverien kanssa kauppakeskuksissa kahvia juoden ja tupakkaa poltellen. Kerran pari kuussa tukanleikkuu ja uusia vaatteita. Joka viikonloppu discoilua ja naisten panèmista. Kannattaa tämän vuoksi vanhustenhoidosta säästääkin.

Näin käy, kun raha on isäntä, ei käyttöväline.