Mikä siinä on kun eivät saa teitä aurattua??

Tieverkostoa alkaa olla niin paljon. Korjaaminen ja uusiminenkin kestää, sillä rahaa ylläpitoon ei ole ollut enää pitkiin aikoihin.

https://www.rakennuslehti.fi/blogit/miksi-suomen-tieverkko-rapistuu-kas…

Voi teitä kaupunkilaisia.

Rahanpuute. Mun mies on lähdössä yöllä auraamaan. Mutta vielä ei ole kaupungilta lähtölupaa, yöllä vasta saa lähteä. 

Perustakaa tiekunta! Sitten teette kirjallisen sopimuksen jonkun kanssa siitä,että hän auraa tiet kuntoon. Sopia voi lumimäärästä ajankohdasta tms. ja sitten jokainen tien varren asukas maksaa sille lumenauraajalle tehdyn sopimuksen mukaan vaikka 800 e/talvi. Niin tehdään maalla ja autolla voi aika lailla huoleti ajaa aina valtion tielle asti.

Ai niin, tämän lisäksi maksetaan tietty kiinteistöverot (noin 2000 e/v) kunnalle.

Kyllä täälläpäin on autotiet olleet keskustan alueella suhtkoht hyvin aurattuna jo aamu seiskalta. Sen sijaan tuntuu unohtuvan, että osa ihmisistä joutuu liikkumaan ilman sitä autoa ja vielä rattaita työntäen. Jalkakäytävien auraus tuntuu olevan aivan mahdottoman ponnistuksen takana ja osana aamuista se autoteiltä tuleva lumi on aurattu vielä bonukseksi siihen jalkakäytävälle. 

Ja ei, ei tarvitse ehdottaa pulkkaan siirtymistä.

Ihmettelin samaa, asutaan lähellä riihimäen keskustassa ja saa tosiaan hangessa tarpoa kävelytiellä, sitten viimeksi tuli aamulla kuuden jälkeen ja koko perhe heräsi siihen.Mikä toi lähtölupa on?

Miten niin ku ei "saa"? Kai ne nyt saa aurattua, jos on aura. Syy miksei sinun tietäsi ole heti aurattu kun sinusta tuntuu siltä, on siinä että työntekijöitä ja kalustoa ei ole laittaa sekunnissa jokaikiselle tienpätkälle, vaan joudutaan priorisoimaan.

Tarpeeksi monta kertaa, kun soitat päivystysnumeroon, että tie ei ole ajokunnossa, niin ehkä ajan kanssa jotain muutosta saattaa mahdollisesti tulla.

Vierailija kirjoitti:

Miten niin ku ei "saa"? Kai ne nyt saa aurattua, jos on aura. Syy miksei sinun tietäsi ole heti aurattu kun sinusta tuntuu siltä, on siinä että työntekijöitä ja kalustoa ei ole laittaa sekunnissa jokaikiselle tienpätkälle, vaan joudutaan priorisoimaan.

Urakoitsijoilla on tietty sopimus määrätystä määrästä satanutta lunta ja vasta kun se on kadulla, saadaan aurauslupa. Ennen sitä auratusta alueesta ei makseta.

Meitäpä ei niin vaan auratakaan.

ei minua tarvii aurata, tai teititellä

Lähtölupa on se, kun aurauksen on tilannut joku, yleensä kaupunki, valtio tai tiekunta, niin aurata saa vain sovitun mukaisesti. Muutenhan aurat ajelisivat koko talven päivät pitkät teillä edestakaisin ja tilaajalle lähetetty lasku olisi sen mukainen. Tiekuntien kanssa on ehkä yleisimmin sovittu tietty lumen senttimäärä, jonka täyttyessä aura lähtee liikkeelle. Kaupungeilla ja valtiolla on tiepäivystäjät, jotka ilmoittavat eri alueiden auroille milloin missäkin saa aura lähteä liikkeelle = lähtölupa. Ennen lähtölupaa tehdyistä aurauksista et saa maksua.

Tämä koskee lähinnä urakoitsijoita, joita on suuri osa auraajista. Kaupungin omilla työntekijöillä on toki kuukausipalkka. Mutta voi sielläkin tulla sanomista, jos laskuttaa ylitöistä tai yölisistä sellaisella ajalla, jolloin ei ollut lähtölupaa. Ja kaikkia seuraa gps-paikannin koko ajan, joten päivystäjä tietää koko ajan missä mikäkin aura liikkuu.

Kevyen liikenteen väylien auraamisessa on sellainen hölmö juttu, että niitä lähdetään auraamaan aiemmin kuin autoteitä. Syynä on juurikin tuo, että pyörällä ja lastenvaunuilla jo vähäisempikin lumi haittaa. Lähtökäsky tulee siis pienemmillä senttimäärillä kuin autoteille.

Mutta sitten tällaisena päivänä, kun lunta sataa koko ajan lisää, niin pyöräteiden jälkeen ne samat aurat siirtyvät autoteille. Samaan aikaan lunta sataa koko ajan lisää. Ja vaikka pyöräteiden senttimäärät täyttyvät taas muutamassa tunnissa, niin aurat eivät ehdi palaamaan pyöräteille, koska niillä on vielä osa autoteistä kokonaan auraamatta. Pyörätiet ovat sentään aurattu silloin joskus aamuyöllä.

Eli vaikka pyöräteidän lähtökynnys on alhaisempi, niin käytännössä melkein joka sateella tulee tilanne, että autotiet on aurattu, mutta pyöräteille ei olla ehditty uudelleen. (Eikä maastossa enää näy se, että pyörätie on silloin aamuyöllä kyllä jo kerran aurattu.)

Ei aurata, eikä hiekoiteta ja sitten ihmetellään kun jengiä päätyy ensiapuun. Mihin ne veromarkat menevät?

Vierailija kirjoitti:

Voi teitä kaupunkilaisia.

Tykkäävätkö landet tarpoa umpihangessa?

Vierailija kirjoitti:

Ei aurata, eikä hiekoiteta ja sitten ihmetellään kun jengiä päätyy ensiapuun. Mihin ne veromarkat menevät?

Auraamiseen menee. Tietätkö mitä maksais veronmaksajalle jos kaikki tiet pidettäisiin niin, että olis maks millin lumikerros aina ja kaikkialla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi teitä kaupunkilaisia.

Tykkäävätkö landet tarpoa umpihangessa?

Ei. Ne auraa itse. Ihan siksi, että maalla tiet ei ole yhteiskunnan hoidossa vaan tiekuntien. Slti niitä teitä saa käyttää kuka tahansa. Miksi ei kaupungissa olisi samoin eli tietyn alueen asukkaat maksaisivat itse katujen aurauksen, vaikka katuja saisi kuka tahansa käyttää.

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelin samaa, asutaan lähellä riihimäen keskustassa ja saa tosiaan hangessa tarpoa kävelytiellä, sitten viimeksi tuli aamulla kuuden jälkeen ja koko perhe heräsi siihen.Mikä toi lähtölupa on?

Tilattavia töitä tehdään sitten kun tilaaja pyytää.

Vierailija kirjoitti:

Tarpeeksi monta kertaa, kun soitat päivystysnumeroon, että tie ei ole ajokunnossa, niin ehkä ajan kanssa jotain muutosta saattaa mahdollisesti tulla.

Tiet on priorisoitu ja niitä aurataan tietyssä järjestyksessä.

En tiedä missä prioriteetissa Turun keskuta-alueen tiet ovat, mutta pääväylät ovat oleet päiväkausia auraamattomina.

Sitä voi tosiaan kysyä, että mihin ne veromarkat menevät. Sillä kyllä auraaminen onnistuu oikein hyvin, jos siihen vain on rahaa. Miehiä, traktoreita ja auranvalmistajia tästä maasta kyllä löytyy.