Lue keskustelun säännöt.
Isovanhemmat eivät välitä yhtään lapsen toiveista lahjojen suhteen, ostavat esim. kirjoja, palapelejä ja leluja vaikka lapsi toivoo elektroniikkaa
29.01.2019 |
5v ja hänellä on jo vahva tahto ja tietää mitä haluaa toivoa. Toivoo esim. uutta peliä puhelimeen tai x-boxille, niin isovanhempien mielipide on se, että ei noin pienelle ja sitten paketista tulee, kirjaa, pala/lautapeliä ja leluja.
Nämä jäävät lähes poikkeuksetta syrjään eikä niille ole sitten käyttöä. Vievät vaan tilaa jo ennestään täysissä kaapeissa.
Yhden kerran antoivat naama nutturalla pelin pleikalle, ja sekin oli pleikka kakkoseen tehty ja pojalla on nelonen. Mitä tehdä kun puhe ei mene perille?
Kommentit (29)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai ai, joillekin tämä näköjään menee läpi. Niinkuin nämä tämän tyyppiset aina pakkaa meneen, siinä mielessä hyvä vaikkakin kulunut aihe.
Vaikka olisi provo näitä valitettavasti on.
Pienin lapsi kenen tiedän, 3v jolla oma kännykkä jotta voi pelata.
Mies kävi eräässä talossa töissä, oli siellä 8 tuntia. kaksi alle kouluikäistä lasta istui koko sen ajan jonkun pelikoneen tai videon ääressä (pleikka, tabletti, känny) välillä itse kaivoivat kuulemma jääkaapista ja muualta ruokaa ja tietenkin videon kanssa syömään.
Ja äiti istui omalla tabletillaan tai nukkui.
Surullista, tuskin oli ainut päivä heillä tuommonen.
Juu, niin ikävä kyllä näitä on, tiedän. Mutta tämä aloitus oli niin tyypillinen provo että ihmettelin kun menee läpi. Samaten kuin tuo yksi vastaus tuolla viiden vanhasta likasta, taitaa olla aapeen itsensä kirjoittama.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No huh huh...eikös kaikki saa antaa lahjaksi mitä haluaa? Ostakaa itse sille lapselle niitä kalliita pelejä jos haluatte, mutta älkää syyttäkö isovanhempia jos ne toivoisi lapsen edes joskus lukevan kirjan!
Kulunut provo, mutta nykylasten kanssa valitettavan totta. Vanhemmat pääsevät itsekin tuijottamaan sitä omaa luuriaan kun lapsi ei vaadi huomiota.
Te ja lapsenne olette itsekkäitä i d i o o t t e j a
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No huh huh...eikös kaikki saa antaa lahjaksi mitä haluaa? Ostakaa itse sille lapselle niitä kalliita pelejä jos haluatte, mutta älkää syyttäkö isovanhempia jos ne toivoisi lapsen edes joskus lukevan kirjan!
Toki lahjaksi saa ostaa mitä haluaa, mutta onko järkevää käyttää vähiä rahojaan tuotteeseen joka jää käyttämättä? Kaikki ei tykkää lukea. Ja jos lapselta kysytty toiveita niin eikö niitä toiveita voisi kunnioittaa ja kuunnella? Jos vaikka kyseessä poika joka toivoo peliä, mutta isovanhemmat ei syystä X halua ostaa peliä niin voisiko vaihtoehtona sen lapsen viedä vaikka laserpeliin jossa saisi liikuntaa tai johonkin kiipeilykeskukseen mielummin kuin ostaisi sen kirjan?
Provo tai ei, mutta kaiken takana on se, että antakaa isovanhemmat hemmetti vieköön RAHAA!
ei isovanhemmat osaa mitään pelejä ostaa, mistä ne tietää mikä mihinkin laitteeseen on ja mitä ne vaatii, minkälaisia pelejä ne pitää olla jne. Kakrut itse tietää mitä ne tahtoo ja tietää tasan tarkalleen, mitä ne maksaa.
Pistäkää isovanhemmat se satanen lapsen tilille ja se siitä. Tai siihen joulukortin väliin. Se on ainoo lahja, mitä nykylapset tahtoo ja siihen on vanhemmatkin tyytyväisiä.
Tosin varsinkin miniöitten mielestä sataa euroo on liian vähän, mutta nehän ei tajua sitä, että isovanhemmilla voi olla muitakin lahjottavia.
Ei lapsille kannata antaa mitään kirjoja, palapelejä, nukkeja eikä varsinkaan mitään kehittäviä leluja. Nykylasten kehitys tapahtuu siinä pelikoneitten ääressä. Parinkymmenen vuoden kuluttua mitään leluja ei kannata edes myydä, kauppojen lastenosastot on pelkkää elektroniikkaa.
Pieni määrä lapsista on erilaisia, kiitos järkevien vanhempien.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lahjan antajahan sen päättää että antaako lahjaa ja mitä antaa. Lahjahevosesta ei katsota hampaita.
Lisäyksenä vielä ennenkuin joku kuvittelee pelaamisen sulkevan pois lukemisen, liikunnan taikka yhdessäolon.
Niin viihdekonsolien käytölle oltava rajoitukset. Ja elämässä pitää olla muutakin kuin näyttöruutu.
Esimerkkinä tuo meidän nyt 9v tyttö. Saa peliaikaa ulkoiltuaan (tähän ei tarvitse kyllä pakottaa kun juoksee pitkin pihoja päivät pitkät pyytämättäkin ja kaverit pyörii ovella). Peliaika ei ole kiveenhakattu kun siihen vaikuttaa kellonaika, huoneenkunto, terveydentila, keli (esim kipeänä voi valita joko elokuvan 1,5h taikka minecraft 1,5h jos vireystila sen mukainen ettei tee oloa kehnommaksi)
Meillä myös kotona pelataan paljon lautapelejä. Mutta emme kaipaa niitä lahjaksi kun niitä kaapeissa ihan tarpeeksi. Palapelit ei ole ikinä kiinnostaneet.
Meillä myös luetaan paljon mutta kirjojakaan emme kaipaa sillä kirjastossa hyvä valikoima. Tytöllä nyt menossa Coraline jota lukee luvun illassa ennen nukkumaanmenoa.
Tykkää myös värittää. Joten värityskirjoja tuolle neidille saa ostaa mielinmäärin. Ne on äkkiä kulutettu loppuun.
Eli siis se että lapsi tykkää pelata ei tarkoita sitä ettei tykkäisi myös muusta toiminnasta. Mutta älytöntä ja tyhmää ostaa jtn mitä lapsi ei käytä taikka tarvitse.
Ja se puhelin on lipaston päällä "nukkumassa" klo 19-07:00. Mitään niin tärkeää ei yöllä tapahdu etteikö sitä voisi aamulla katsoa.