Lue keskustelun säännöt.
Onko mahdollista muuttaa itseään sellaiseksi, että voisi saada kumppanin?
29.01.2019 |
En ole vielä valmis elämäni totaaliseen muuttamiseen, mutta ehkäpä vielä jossain vaiheessa kokeilen sellaista. Suunnittelen kuitenkin asiaa etukäteen vielä rauhassa ja ehkä parin vuoden päästä olen valmis yrittämään.
Kysymys kuuluukin: millaiseksi naisen pitäisi muuttua, jotta hän voisi saada miehen seurustelukumppanikseen? Haluaisin sellaisen kumppanin, jonka kanssa voisi matkustella ja käydä museoissa ja nähtävyyksissä sekä ehkä harrastaakin. Mulla on ollut pari suhdetta aiemmin, mutta ne eivät olleet kovinkaan toimivia. En jaksaisi kovinkaan paljon "valkatakaan" puolisoehdokasta tai deittailla, vaan mieluiten haluaisin sitten, että se ensimmäinen tapaamani olisi se oikea.
Miten voisin valmistautua asiaan? Olen valmis plastiikkakirurgiaan, kovaan treenaamiseen ym. ja tyylini muuttamiseen. Nyt olen "tylsä", työssäkäyvä, akateemisesti koulutettu, hoikka ja pitkähiuksinen 35+ nainen. Haluan muuttua sellaiseksi, että voisin löytää parin vuoden kuluttua kumppanin. Kaikki vinkit jakoon, please!
Kommentit (26)
Ja jos olen toivoton tapaus kotimaisia "parisuhdemarkkinoita" ajatellen esim. ikäni takia, niin ulkomainenkin puoliso voisi käydä. Mitä kautta sellaisiin voisi olla nykyisin yhteyksissä? Koetan kuitenkin vältellä deittipalstoja ja Tinderiä sekä baareja (=eivät kiinnosta).
Mun siis ei tarvitse muuttua "jokapojan unelmanaiseksi" (ja se olisikin ikäni vuoksi mahdotonta), vaan riittäisi, että yksi mies hyväksyisi minut seurustelukumppanikseen, eikä hänen tarvitsisi hävetä sitä, että on kanssani (mun pitäisi jossain määrin/osittain vastata siis keskivertoihanteitakin).
T. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yritä löytää ensin itsesi. Kun olet päässyt tyydyttävään ja kiistattomaan lopputulokseen, hoituu loppu kuin itsestään.
Miten? Missä? Pitäisikö mun lähteä jollekin maailmanympärysmatkalle etsimään itseäni tai opetella joogaamaan. Miten se siis käytännössä onnistuu? Mielestäni tuo on helpommin sanottu kuin tehty. Itsetuntoni on erittäin huono ja sen kohentaminen lyhyessä ajassa (tai parissa vuodessakaan) ei ole kovin helppoa.
Ei tuohon voi vastata näkemättä sinua ja puhumatta kanssasi ensin, ei ehkä sittenkään. Miksi ihmeessä edes kysyt tällaista asiaa?
Käy alkuun keskustelemassa terapeutin kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pikku vinkki: hyvää - siis nimenomaan HYVÄÄ - parisuhdetta ei saa sillä, että rupeaa väkisin muuttamaan itseään jotenkin "parisuhdekelpoisemmaksi". Vedät sillä tavoin puoleesi joko a) sinulle ei-sopivia miehiä tai b) luonnehäiriöisiä miehiä, joiden mielestä naisen pitää olla ja toimia parisuhteessa juuri niin kuten he haluavat.
Muuttamalla itseäsi tai muuttumalla joksikin toiseksi ei ainakaan auta sinua.
Opettele hyväksymään itsesi sellaisena kuin olet ja se kasvattaa itseluottamusta, mikä näkyy suoraan ulospäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei tuohon voi vastata näkemättä sinua ja puhumatta kanssasi ensin, ei ehkä sittenkään. Miksi ihmeessä edes kysyt tällaista asiaa?
Muistutan ulkoisesti ja tyylillisesti hieman Mette Mannosta ja olen ujo, asiallinen hissukka ulosanniltani. Mutta ymmärrän pointin kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Muuttamalla itseäsi tai muuttumalla joksikin toiseksi ei ainakaan auta sinua.
Opettele hyväksymään itsesi sellaisena kuin olet ja se kasvattaa itseluottamusta, mikä näkyy suoraan ulospäin.
Koen, etten tällaisena tylsänä naisena ainakaan ansaitse ketään. Pitäisi olla jotain hienompaa ja trendikkäämpää, instabeibetyyppisempää. Sellaisistahan miehet pitävät. Eipä mulle tule kukaan arjessa (=töissä tai julkisissa kulkuvälineissä) tekemään aloitettakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuttamalla itseäsi tai muuttumalla joksikin toiseksi ei ainakaan auta sinua.
Opettele hyväksymään itsesi sellaisena kuin olet ja se kasvattaa itseluottamusta, mikä näkyy suoraan ulospäin.Koen, etten tällaisena tylsänä naisena ainakaan ansaitse ketään. Pitäisi olla jotain hienompaa ja trendikkäämpää, instabeibetyyppisempää. Sellaisistahan miehet pitävät. Eipä mulle tule kukaan arjessa (=töissä tai julkisissa kulkuvälineissä) tekemään aloitettakaan.
Tässähän se vastaus tulikin. Et mielestäsi ansaitse ketään, joten et myöskään löydä tai huomaa ketään, joka voisi olla sinusta kiinnostunut. Ja tuo instabeibekommentti on ihan hevonkukkua. Monet miehet eivät nimenomaan kestä viimeisen päälle puunattuja instassa pyllistelijöitä. Ne instan heruttajamiehet ovat kovin äänekkäitä mieltymystensä suhteen, siitä tämä harha.
Ainoa asia mitä voi/kannattaa tehdä on ruuanlaiton opettelu. Siitä on hyötyä itsellesi ja on iso bonus jos joku hakee "vaimomatskua". Muuten kuvailusi perusteella ei mitään tarvitse muuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Töissä nyt harvemmin on kovin asiallista tehdä aloitteita ja käsittääkseni se on hyvin harvinaista myös julkisissa kulkuvälineissä... Kuvailet olevasi tylsä ja työssäkäyvä, mutta eiköhän sinustakin kiinnostavia puolia löydy. Jos tosin et löydä niitä itse, on toki mahdotonta viestiä niitä uloskaan päin.
Terapia tai jokin kiinnostava uusi harrastus voisivat ehkä auttaa matkalla omaan itseen. Nämä ennemmin kuin plastikkakirurgiaa...
Minä en ymmärrä kysymystä. Valtaosalle kelpaa ihan normaali täysjärkinen nainen. Jos jaksaa vähän liikkua niin hyvä. Vinkkinä, että voimaantyneet itsensäkorostajat eivät ole kovinkaan suosittuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tutustu itseesi ja ole autenttinen. Silloin on helpompi löytää ihminen joka sopii hyvin yhteen kanssasi.
Ainoa jota sinun kannattaa opetella on itsesi ilmaiseminen ulospäin paremmin. Luonnetta ei voi muuttaa mutta sen luonteen voi tuoda paremmin esiin jolloin joku voi siitä kiinnostuakin.
Jos haluat saada jonkun, sinun pitää "olla tarjolla". Siis avoinna sille mahdollisuudelle että joku kiinnostuu sinusta.
Vierailija kirjoitti:
Yritä löytää ensin itsesi. Kun olet päässyt tyydyttävään ja kiistattomaan lopputulokseen, hoituu loppu kuin itsestään.
Mielestäni ei ole poissuljettua, että ap olisi löytänyt itsensä. Hän saattaa olla perillä siitä, mistä asioista hän elämässä pitää ja mitä arvostaa.
Kuitenkin tunnistan itse tuon, että vaikka tykkäisi itsestään ja elämästään, ne hyvin elämässä olevat asiat eivät tuo elämään kumppania.
Tietysti on vielä sekin mahdollisuus, että tutkailemalla erojensa syitä ap löytää itsestään niitä puolia, joita hänen on hyvä tutkailla, kun aikoo uuteen parisuhteeseen.
Olen itse tehnyt havaintoja deittimarkkinoilla (ja olen siellä itsekin). Miehet kiinnostuvat useammin kauniista, naisellisesta ja sporttisesta naisesta ja jos tuo nainen on mukava, heille nainen voisi olla potentiaalinen kumppani.
Itse taas koen, että jos tykkäät itsestäsi ja tiedät, mitä haluat, voi myös helposti ja luontevasti kuunnella kumppania ja ottaa hänet huomioon. Eli toisin kuin av:lla usein väitetään, toisen toiveita voi ottaa huomioon suhteessa niin, että kaikki ovat tyytyväisiä. Se ei ole itsensä muuttamista, vaan sen ymmärtämistä, että tiettyjä asioita voi korostaa.
Mikä niissä edellisissä suhteissa meni pieleen?
Sinänsä itsensä kehittäminen on hyvästä, mutta väkisin itseään ei kannata muuttaa muiden mieliksi. Kuvailusi ulkonäön suhteen viittaisi siihen, että asiat ovat jo kunnossa.
En tiedä, miten sinun pitäisi muuttua, kun et itsekään tiedä.
Minä en ole kelvannut miehille siksi, että olen hyvin hidas etenijä ihmissuhteissa, itsepäinen, itsekseni viihtyvä ja hauska. Minulla on melko voimakkaat mielipiteet. En ole koskaan halunnut lapsia ja perhe-elämää. Joskus kritiikkiä saatuani olen yrittänyt muuttaa itseäni, mutta ei se onnistu. Ihastuksissaan voi onnistua käyttäytymään eri tavalla, mutta kyllä se parisuhteessa kävisi ongelmaksi. Aika moni näkyy yllättyvän puolisonsa "todellisesta" luonteesta sitten, kun häähumu hälvenee. Ei ole reilua näyttää vain hyviä puoliaan ihmiselle, jonka kanssa haluaa viettää loppuikänsä.
Tuo "hauska" saattaa muuten näyttää oudolta tuolla muiden ominaisuuksien joukossa, mutta se on yllättävän usein osoittautunut huonoksi ominaisuudeksi miesten silmissä. En ole mikään vitsien suoltaja, mutta puheeni saa ihmiset hyvin usein nauramaan, vaikken edes yritä olla hauska. (Ehkä joku voi selittää sen, miksi tästä ei pidetä.) Pitää vain odottaa, että kohdalle osuu se ihminen, jonka mielestä se on hyvä juttu.
Neuvo siitä, että pitää olla vain oma itsensä, ei ole toiminut minun kohdallani, koska minun oma itseni ei ole monenkaan mielestä tavoiteltava. Oma itsensä pitää olla, mutta ne parhaat puolet kannattaa näyttää siinä missä huonotkin. Melkein jokainen on jonkun mielestä kaunis sisältä ja ulkoa.
Vierailija kirjoitti:
...ei ole toiminut minun kohdallani, koska minun oma itseni ei ole monenkaan mielestä tavoiteltava. Oma itsensä pitää olla, mutta ne parhaat puolet kannattaa näyttää siinä missä huonotkin. Melkein jokainen on jonkun mielestä kaunis sisältä ja ulkoa.
Toki jos ne omat luonteenpiirteet ovat kovin luotaantyöntäviä tai vaikeita kestää niin ei niitä kannata väkisin pitää. Kyllä luonnettaan voi kehittää jos se tuntuu olevan muiden kannalta kovin hankala. Silloin kun kyse ei läheskään aina ole (ainakaan kokonaan) henkilön persoonasta vaan siitä miten hän on oppinut tuomaan sitä esiin. Esim. ihminen jolla on vahvoja mielipiteitä, voi harjoitella sitä miten tuo ne rakentavasti esiin. Ei niistä mielipiteistä tarvitse luopua mutta niillä ei silti ole tarkoitus jyrätä toisia tai oikeuttaa sitä että ei halua ymmärtää muitakin näkökantoja.
Yritä löytää ensin itsesi. Kun olet päässyt tyydyttävään ja kiistattomaan lopputulokseen, hoituu loppu kuin itsestään.