Gradun palautuksen jälkeinen ahdistus
Olenko ainoa, jota ahdistaa nyt kun on palauttanut gradun? Koko ajan tuskailen gradussa olevia yksittäisiä epähuomiossa jääneitä kirjoitusvirheitä ja mahdollisia virheellisiä viittauksia. Yhdessä kohdin gradussani lainaan erään teoksen sivua 77. Kyseisessä kappaleessa on myös osittain sisältöä sivulta 78, mihin en epähuomiossa viitannut.
Ei tullutkaan palautuksen jälkeen euforista olotilaa, niin kuin lupailtiin.
Kommentit (24)
Just tän takia sitä gradua ei IKINÄ enää avata sen jälkeen kun se on palautettu. On ihan tasan varmaa että silloin silmiin osuu jokin nolo kirjoitusvirhe. Tunge se jonnekin syvälle komeroon äläkä koske siihen enää ikinä!
Vierailija kirjoitti:
Just tän takia sitä gradua ei IKINÄ enää avata sen jälkeen kun se on palautettu. On ihan tasan varmaa että silloin silmiin osuu jokin nolo kirjoitusvirhe. Tunge se jonnekin syvälle komeroon äläkä koske siihen enää ikinä!
Itsellä on gradu vielä kesken, mutta sama pätee kandiin: avasin kandin tutkielmani tiedoston noin vuosi sen jälkeen, kun olin sen palauttanut, ja jo johdantoluvun ensimmäisellä sivulla silmiin osui kirjoitusvirhe. Suljin tiedoston enkä ole sitä sen koommin avannut, enkä varmaan koskaan avaakaan.
Esimieheni lohdutti minua aikoinaan "hetken häpeä mutta ikuinen kunnia!" Piti paikkaansa!
Aijjaa.
Minua ahdistaa esseen palautus. Kirjoitin sen kuulausi sitten enkä ome palauttanut kun on ihan paska