Miten vastata kohteliaasti
jos yks tuttava kysy et haluaisinko lähteä yhteen tapahtumaan mutta itseäni ei oikeati kiinnosta se aihe yhtään. En voi sanoa että on menoja koska hän tietää että en ikinä käy missään
Kommentit (7)
Itse ajattelen, että joskus voi olla kiva tehdä jotain, vaikka ei itse niin kiinnostaisi, jos se juttu on toiselle ihmiselle tärkeä. Mutta sen pitäisi olla vastavuoroista. Onko tuttavalla muuta seuraa tapahtumaan, jos et lähde? Entä onko se tapahtuma oikeasti niin vastenmielinen/kallis/hankalan matkan takana, ettetkö voisi lähteä muuten vain? Uusia juttujakin on välillä hyvä kokeilla.
Jos ei oikeasti nappaa, niin sanot, että kiitos kutsusta, kiva kun pyysit, mutta tämä ei oikein ole mun juttu, enkä ehkä ole parasta seuraa sinne tms.
Miksi pitäisi valehdella? Sano että kiitos kutsusta, mutta tämä aihepiiri ei kiinnosta minua.
Kerrot vaan, että seurassa ei ole mitään vikaa, mutta aihe ei kiinnosta yhtään. Voit myös ehdottaa uutta tapaamista, jossa teette jotain muuta.
Vierailija kirjoitti:
Itse ajattelen, että joskus voi olla kiva tehdä jotain, vaikka ei itse niin kiinnostaisi, jos se juttu on toiselle ihmiselle tärkeä. Mutta sen pitäisi olla vastavuoroista. Onko tuttavalla muuta seuraa tapahtumaan, jos et lähde? Entä onko se tapahtuma oikeasti niin vastenmielinen/kallis/hankalan matkan takana, ettetkö voisi lähteä muuten vain? Uusia juttujakin on välillä hyvä kokeilla.
Olet oikeassa siinä, että välillä voi olla hyvä kokeilla uusiakin juttuja, ja mennä tapahtumiin, mistä ei ennen ole ollut kiinnostunut. Mutta rajansa kohteliaisuudellakin. Minä esimerkiksi olen aika kiireinen ihminen, teen pitkää työpäivää, ja minulla on omia harrastuksia iltaisin. En mitenkään jaksa enkä halua tuhlata aikaani johonkin tapahtumaan, mistä oikeasti en ole yhtään kiinnostunut. Enkä ymmärrä sitä, että aikuinen ihminen tarvitsisi jonkun seuraneidin menoihinsa; jos ei yksin uskalla mennä, ei ilmeisesti kiinnosta kuitenkaan tarpeeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse ajattelen, että joskus voi olla kiva tehdä jotain, vaikka ei itse niin kiinnostaisi, jos se juttu on toiselle ihmiselle tärkeä. Mutta sen pitäisi olla vastavuoroista. Onko tuttavalla muuta seuraa tapahtumaan, jos et lähde? Entä onko se tapahtuma oikeasti niin vastenmielinen/kallis/hankalan matkan takana, ettetkö voisi lähteä muuten vain? Uusia juttujakin on välillä hyvä kokeilla.
Olet oikeassa siinä, että välillä voi olla hyvä kokeilla uusiakin juttuja, ja mennä tapahtumiin, mistä ei ennen ole ollut kiinnostunut. Mutta rajansa kohteliaisuudellakin. Minä esimerkiksi olen aika kiireinen ihminen, teen pitkää työpäivää, ja minulla on omia harrastuksia iltaisin. En mitenkään jaksa enkä halua tuhlata aikaani johonkin tapahtumaan, mistä oikeasti en ole yhtään kiinnostunut. Enkä ymmärrä sitä, että aikuinen ihminen tarvitsisi jonkun seuraneidin menoihinsa; jos ei yksin uskalla mennä, ei ilmeisesti kiinnosta kuitenkaan tarpeeksi.
Iso osa ihmisistä tuntuu vierastavan yksin tekemistä/menemistä, itse en kylläkään ole sellainen. Mutta ei ap:lla ole tietenkään velvollisuutta yhtään mihinkään! Kunhan heitin tällaisen ajatuksen ilmoille. Monet on todella jumiutuneet omiin tapoihinsa, eikä kaikilla ole jatkuvaa kiirettäkään tai vapaa-aika kortilla.
Sano, että katsot lonkeropornoa ja tykität suoneen uutta ainetta juuri silloin, sorge.
"kiitos tarjouksesta, mutta xxx ei oikein ole minun alaani" (ja xxx:n tilalle se aihe)