Rukousvastaukset

Ystäväni pyysi rukoilisimme jos hänen äitinsä aikansa on jo tullut tässä elämässä että hän saisi nukkua kuitemkin pois kivuitta. Hän sairasti syöpää. Lopulta hän nukkui pois aivoverenvuodon takia ja lääkärin mukaan ei tuntenut kipua. Tämä oli ystävälleni kuitenkin lohduttava rukousvastaus. Ap

Mahtavia rukousvastauksia! Kiitos Jeesus♡

Jumala on ihmeellinen, kunpa vain kaikki avaisivat silmät ja näkisi sen..

Vierailija kirjoitti:

Ja 3. Mitä piti vielä kirjoittaa että hyväksyä se tosi asia että elämme pahassa maailmassa jossa vaikuttaa itse pahuuden henki eli paholainen. Monta kertaa tuntuu ihmiset unohtaa kokonaan sen pahuuden olemassaolon ja syyttää vain Jumalaa kaikesta. Ap

Eikö Jumala olekaan kaikkivoipainen?

Ei Jumala voi pestä käsiään luomalla pahuutta ja sitten nolostuneena voivotella että "Eh, en mä mahda tolle pahuudelle mitään. Vaikka loin sen itse. Ja voisin pysäyttää sen koska tahansa. Ja korjata kaikki ongelmat. Mutta en mä jaksa."

Vierailija kirjoitti:

Kaikkitietävän ja kaikkivoivan jumalan mielen voi siis muuttaa rukoilemalla? Oliko hän siis alunperin väärässä?

Jos hän taas tiesi, että joku tulee rukoilemaan muuttaakseen hänen järjestelynsä, niin miksi yleensä järjestää moinen pelleily?

Jumala loi ihmiset ja tietää ennalta jokaisen hiuskarvankin putoamisen näiden päästä. Mikään ajatus ei jää Jumalalta tietämättä. Hän on suunnitellut kaiken sekunnin murto-osia myöten. Hän rakastaa kaikkia ihmisiä jumalallisesti ja toivoo näille pelkkää hyvää.

Valitettavasti Jumala on aikamoinen tumpelo, joten hän tuli luoneeksi ihmisiä, jotka eivät pysyneetkään Jumalan käsikirjoituksessa - mistäs olisivat edes tienneet siitä, kun ei heille kerrottu synopsista. Alkuaikoina Jumala tappoi näitä vääränlaisia luotujaan heimokaupalla, mutta ei tumpelona onnistunut kitkemään ihmiskunnasta omia luomisvirheitään. Jumala otti käyttöön B-suunnitelman, jonka mukaan jokaista ihmistä pitää rääkätä niin paljon, että Jeesuksen jutut lopulta menevät täydestä ja kaikista tulee kilttejä ja taivaskelpoisia. Tämä ei tietenkään toimi kaukaisten maankolkkien asukkaiden kohdalla, koska he eivät ole edes kuulleet Jumalasta, joten heille Jumala asetti kiusaksi mäkäräiset, sairaudet ja kannibalistiset naapurit ihan piruuttaan. Joku porausreikään pudonnut kaksivuotias ei Jumalankaan mielestä ole vielä tehnyt mitään ilkeyksiä, joista olisi ansainnut rangaistuksen, joten Jumala rankaisee häntä ihan periaatteen vuoksi. Ja koska Jumalahan ei näitä rangaistuksia tahallaan keksi, hän vieritti syyn erään Eevan niskoille. Jumala oli tietysti ansoittanut Paratiisin ja tiesi ennalta, että omppu kiinnosti Eevaa ja huonosti siinä kävisi, mutta kivahan siellä pilven päällä oli naureskella syntiinlankeemukselle, kun ei vielä tositeeveetäkään ollut olemassa.

Jumala on kehitellyt tämän rukoilemisen, koska ei jaksa millään kuunnella virrenveisuuta ja gospelin riemukin jo puuduttaa. Ei rukoileminen Jumalan suunnitelmaa tietenkään muuta, mutta Jumala tykkää katsella ihmisiä polvillaan itkeskelemässä. Hyväuskoisimmat luulevat sitten saaneensa rukousvastauksen (ihan kyllä ja ei kelpaavat, ja erityisen mieluisaa on olla saamatta vastausta kokonaan, koska kolmenkin vuoden päästä aivan eri aihepiiriin kuuluva tapahtuma voidaan laskea rukousvastaukseksi, jotta naapureille voi kertoa ja tehdä heidät kateellisiksi) ja ovelimmat teeskentelevät. Jumala nimittäin menee lankaan aika usein ja antaa esimerkiksi kulttijohtajien kerätä mammonaa ja rietastella koko ikänsä huomaamatta mitään vilunkia. Ja ne uhrithan nyt polveutuvat yhdestä omenansyöjästä ja ansaitsevat olla kultissa kiusattavina. Joko se Julen saatiin muuten ylös sieltä porakaivosta?

Veljeni menettäni lapsensa vauvana, n.3kk ikäisenä. Tästä huolimatta hän yhä uskoo Jumalaan ja elää uskossa. Hän on itse sanonut kuinka Hän ei olisi voinut varjella tämän maailman pahuudelta, tai olisi voinut vaikuttaa siihen valitseeko lapsi loppujen lopuksi sitten aikuisena seurata Jeesusta vai tämän maailman polkuja. Siksi hän osaa myös suureb ikävän kohdalla olla iloinen että hänen lapsensa on taivaankodissa turvassa. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, en sano tätä pahalla mutta hieman huvittaa suhtautumisesi normaaleihin elämän tapahtumiin rukousvastauksina. Se että päivä alkaa huonosti mutta muuttuu hyväksi, tai että migreeni vaihtelee on täysin normaalia ja inhimillistä, ei yliluonnollista. Näitä asioita tapahtuu ateisteille ihan yhtä paljon kuin teillekin.

Nämä jutut vain tuntuvat teistä rukousvastauksilta, koska uskotte niiden olevan sellaisia. Ihan sama ilmiö toistuu muissakin "uskomushoidoissa". Ihminen alkaa voida paremmin, koska hän uskoo hoidon tehoon. Se on luonnollinen ja tutkittu ilmiö, placebovaikutus.

Aina on ollut ihmeiden mitätöintejä. Jeesustakin pilkattiin, vaikka ihmeet olivat ilmeisiä.

Näytä yksikin ilmeinen ihme (=tapahtuma, joka on todistettavasti tapahtunut mutta ei ole muuten kuin ihmeenä selitettävissä) niin en mitätöi!

Tässäkin ketjussa monet kertoivat kokemistaan ihmeistä. Raamatusta löydät monta ihmettä, jotka Jeesus teki. Jos et usko Raamatun kertomiin ihmeisiin, sinun on varmasti vaikea uskoa siihen, että Jeesus tekee ihmeitä tänäkin päivänä.

Ei tässä ketjussa ole tullut yhtäkään ihmettä vastaan! Ihan tavallisia elämän tapahtumiahan nuo ovat. 

Vierailija kirjoitti:

Veljeni menettäni lapsensa vauvana, n.3kk ikäisenä. Tästä huolimatta hän yhä uskoo Jumalaan ja elää uskossa. Hän on itse sanonut kuinka Hän ei olisi voinut varjella tämän maailman pahuudelta, tai olisi voinut vaikuttaa siihen valitseeko lapsi loppujen lopuksi sitten aikuisena seurata Jeesusta vai tämän maailman polkuja. Siksi hän osaa myös suureb ikävän kohdalla olla iloinen että hänen lapsensa on taivaankodissa turvassa. Ap

Hyvä että Jumala kuitenkin pistää hymyn miehesi kasvoille, mutta hällä väliä veljesi vauvalla.

On se hieno ja kunnioitettava Herra.

Olen koko uskossaoloaikani eli 30 v rukoillut, että Jumala lähettäisi minulle uskovan puolison tai uskovan ystävän, edes yhden. Ei ole antanut. :'(

Muuten on kyllä nostanut, kantanut ja auttanut.

Mutta tämä ainainen, "ikuinen" inhimillinen yksinolo.

Enää en halua kuvitella taivastakaan paikaksi, missä isot ihmismassat kovaan ääneen ylistävät Jumalaa.

Minun taivaani on hiljainen. Olen siellä kahdestaan Jeesuksen kanssa. Hänen sylissään.

Minun rukousvastauksiani:

Minulla oli tiukka rahatilanne, ja rukoilin Jumalalta apua. Hän puhui minulle, että minun kannattaisi rohkeasti pyytää palkankorotusta. En uskonut saavani paljoakaan, mutta kun kysyin, sainkin paljon enemmän kuin olin uskaltanut toivoa! Perheen taloushuolet helpottivat sitä myötä todella paljon. :) 

Lapseni sairastui masennukseen. Rukoilimme apua ja viisautta, että hän paranisi. Heti kun olimme alkaneet rukoilla, lapsen vointi alkoi kohentua ja parin kuukauden kuluttua masennus oli väistynyt. 

Minulla ja puolisollani oli vakava kriisi. Pelkäsin jo liittomme hajoavan, mutta käännyin Jumalan puoleen. Hän muutti meidän sydämemme ja löysimme uudestaan läheisyyden ja toistemme sydämet! 

***

Paitsi että nyt hieman huijasin teitä: nämä eivät todellakaan olleet rukousvastauksia, koska olen ateisti. Sain odotettua suuremman palkankorotuksen, koska työnantajani oli niin tyytyväinen panokseeni yrityksessä. Kyseessä oli siis oma saavutukseni, ei Jumala.

Lapseni taas parantui masennuksesta, koska haimme hänelle asianmukaista hoitoa. Hän pääsi terapiaan ja vointi alkoi nopeasti kohentua. Emme usko Jumalan parantavan, mutta lääketiede ja psykoterapia auttaa hyvin usein.

Aviokriisi pysäytti meidät. Hetken aikaa oli epätoivoa, mutta sitten me molemmat katsoimme peiliin (ihan itse katsoimme, Jumala ei kehottanut) ja päätimme tehdä parhaamme, että liittomme pelastuu. Ihmisestä löytyy uskomattoman paljon voimavaroja muuttaa suuntaa, kun siihen on riittävä motivaatio. 

Tällainen rukousvastaus:

Rukoilimme mahdollisuutta ostaa hyvä uusi auto, mielellään Mercedes. Rahamme ei kuitenkaan lisääntynyt vaan jouduimme tyytymään muutaman vuoden vanhaan Audiin. No, kiitimme Jumalaa, että tälläkin pääsee hyvin ajamaan ja matkaan. Mutta Herra mun vereni, Audista laukesi kahden kuukauden päästä jokin nokkaketju ja vaihdelaatikkokin pyki vähän väliä. Emme sentään kironneet, mutta vaikeaa oli ja pahalta tuntui.

Nyt rukoilen vähemmän, koska vastauksesta ei aina tiedä. Rukoilin kyllä voimallisesti ja hurskaasti, että Jumala saisi Ladan allensa koko iäisyydeksi.

Vierailija kirjoitti:

Tällainen rukousvastaus:

Rukoilimme mahdollisuutta ostaa hyvä uusi auto, mielellään Mercedes. Rahamme ei kuitenkaan lisääntynyt vaan jouduimme tyytymään muutaman vuoden vanhaan Audiin. No, kiitimme Jumalaa, että tälläkin pääsee hyvin ajamaan ja matkaan. Mutta Herra mun vereni, Audista laukesi kahden kuukauden päästä jokin nokkaketju ja vaihdelaatikkokin pyki vähän väliä. Emme sentään kironneet, mutta vaikeaa oli ja pahalta tuntui.

Nyt rukoilen vähemmän, koska vastauksesta ei aina tiedä. Rukoilin kyllä voimallisesti ja hurskaasti, että Jumala saisi Ladan allensa koko iäisyydeksi.

Teillä oli varmasti jotain salattua syntiä omallatunnollanne. Jumala näkee kyllä. Olkaa puhdassydämiset, niin saatte ensi kerralla Mersun.

Tämä porakaivo-onnettomuus oli todella surullinen tapaus. Kuitenkin ongelman ydinhän on tämä: miksi ihminen ei laita kantta kaikkiin kaivoihin ja viemäreihin? Tai ainakin aitaa ympärille? Kyllä tämä onnettomuus johtuu ihmisen huolimattomuudesta.

Rukoillaan Aki Savelalle sekä Minna Katilalle viisautta päähän.

Ne tarvitsee sitä. Jotain puuttuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikeita ihmeitä tapahtuu jatkuvasti niin pieniä kuin suuria. Kyse on uskosta uskooko ihmiset vai etsiikö epäillen heti vastausta, tähän on pakko olla jokin selitys? Raamatussa sanotaan autuaita eli ylionnellisia ovat ne jotka uskovat vaikka eivät näe". Ihmisten sydämet ovat niin paatuneita.. ihmeitä saatetaan kokea mutta niihin ei haluta uskoa. Eikä myöntää Jumalan olemassaoloa. Ja pakko tähän mainita tai mainostaa elokuva jonka juuri katsoin the schak < uskovainen leffa mikä kertoo hyvin ihmisen katkeruudesta Jumalaa kohtaan kun asiat eivät menekkään niinkuin itse toivoi. Ap

Juuh okei. Kaikki mitä omalta osaltasi selostit on helposti selitettävissä sattumana, mikä olisi tapahtunut ilman rukoiluakin.

Nyt kun taaperon kohdalla tarvittaisiin kirjaimellisesti ihme, että hän sieltä elävänä tulisi ylös, niin kyseessä onkin tutkimattomat Jumalan tiet.

No kai se harhaisen täytyy ylläpitää kuvitelmansa jollain tavalla, ettei kognitiivinen dissonanssi vie maata jalkojen alta.

Mistå sinä tiedät mikä taaperon kohdalla on tämän parhaaksi, jos katsotaan koko elämän janalla? Joskus elämän siunaus näyttäytyy meille kirouksena ja päinvastoin. Entä jos taapero onkin päässyt iankaikkiseen yltäkylläiseen elämään sen sijaan, että olisi kivuliaan elämän seurauksena kasvanut narkkariksi, joka väkivaltaisen elämän päätteeksi kuolee ojassa omaan oksennukseen tukehtuen? Me näemme elämän kokonaisuudesta vain pienet muruset ja tietyssä hetkessä.

Miksi näistä vahvistusharhan tuotoksista pitää puhua?

Muistatte ne kerrat kun toiveenne ovat toteutuneet kiittäen jumalaa niistä ja unohdatte ne kerrat kun mitään ei ole tapahtunut tai jopa jotain ikävää on käynyt.

Se että joskus sattuu toivottuja asioita ei ole todiste mistään.

Vierailija kirjoitti:

Minun rukousvastauksiani:

Minulla oli tiukka rahatilanne, ja rukoilin Jumalalta apua. Hän puhui minulle, että minun kannattaisi rohkeasti pyytää palkankorotusta. En uskonut saavani paljoakaan, mutta kun kysyin, sainkin paljon enemmän kuin olin uskaltanut toivoa! Perheen taloushuolet helpottivat sitä myötä todella paljon. :) 

Lapseni sairastui masennukseen. Rukoilimme apua ja viisautta, että hän paranisi. Heti kun olimme alkaneet rukoilla, lapsen vointi alkoi kohentua ja parin kuukauden kuluttua masennus oli väistynyt. 

Minulla ja puolisollani oli vakava kriisi. Pelkäsin jo liittomme hajoavan, mutta käännyin Jumalan puoleen. Hän muutti meidän sydämemme ja löysimme uudestaan läheisyyden ja toistemme sydämet! 

***

Paitsi että nyt hieman huijasin teitä: nämä eivät todellakaan olleet rukousvastauksia, koska olen ateisti. Sain odotettua suuremman palkankorotuksen, koska työnantajani oli niin tyytyväinen panokseeni yrityksessä. Kyseessä oli siis oma saavutukseni, ei Jumala.

Lapseni taas parantui masennuksesta, koska haimme hänelle asianmukaista hoitoa. Hän pääsi terapiaan ja vointi alkoi nopeasti kohentua. Emme usko Jumalan parantavan, mutta lääketiede ja psykoterapia auttaa hyvin usein.

Aviokriisi pysäytti meidät. Hetken aikaa oli epätoivoa, mutta sitten me molemmat katsoimme peiliin (ihan itse katsoimme, Jumala ei kehottanut) ja päätimme tehdä parhaamme, että liittomme pelastuu. Ihmisestä löytyy uskomattoman paljon voimavaroja muuttaa suuntaa, kun siihen on riittävä motivaatio. 

Mistä tiedät, vaikka olisivatkin rukousvastauksia? ;) Ei se edellytä rukousta tai uskoa nimenomaan sinulta. Monet uskovat rukoilevat tuttaviensa, ystäviensä ja sukulaistensa puolesta ahkerasti...

Vierailija kirjoitti:

Miksi näistä vahvistusharhan tuotoksista pitää puhua?

Muistatte ne kerrat kun toiveenne ovat toteutuneet kiittäen jumalaa niistä ja unohdatte ne kerrat kun mitään ei ole tapahtunut tai jopa jotain ikävää on käynyt.

Se että joskus sattuu toivottuja asioita ei ole todiste mistään.

Nöyrä sydän kiittää pienestäkin asiasta. Ylpeä ei kiitä mistään.