Vain kolme suurta levy-yhtiötä jäljellä
Nykyään on isoja kansainvälisiä levyjättejä jäljellä enää kolme kappaletta Warner Music Finland, Universal sekä Sony music. Siinä on pienenpien levy-yhtiöiden ja artistien vaikea kilpailla kun nämä kome jättiä panostavat vaan muutamiin artisteihin radiosoitoissa ja muussa medianäkyvyydessä. Samalla musiikin taso laskee. Puhdasta markkinataloutta siis.
Minusta tuntuu, että kotimaisen musiikin laatu ja monipuolisuus on laskenut etenkin sen jälkeen, kun Warner osti AXR:n 2014. Oli kuitenkin viimeisiä isoja yhtiöitä kotimaisessa musiikissa ja varmasti toi kilpailua sekä omia artistejaan julkisuuteen. Poko records meni Universalille 2013 ja EMI kuuluu nykyään Universaliin. Johanna kustannus liittyi Universaliin 2010. Oli kuitenkin melko iso toimija kotimaisessa musiikissa ja varmasti toi kilpailua sekä omia artistejaan julkisuuteen.
Yksinkertainen esimerkki:
Kuvitellaan että levy-yhtiö satsaa 10 eri artistiin/bändiin, joita mainostaa ja soitattaa eri radiokanavavilla yms.
3 levy-yhtiötä x 10 artistia = 30
8 levy-yhtiötä x 10 artistia = 80
Varmasti siitä johtuu sekin että nykypäivän mainstream musiikki yksinkertaistuu koko- ajan kun todellista kilpailua ei ole. Pieniä levy-yhtiöitä ja omakustanne artisteja on tietysti paljon mutta niiden resurssit ei riitä siihen että saisivat suurta julkisuutta.
Kommentit (58)
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin vaikea uskoa, että nykypäivän mainstream musiikista voisi syntyä sellaisia aikaa kestäviä hittejä kuten esimerkiksi 80-luvun musiikki on suosittua vielä nykypäivänäkin.
Nykyään tehdään valtavasti hyvää musiikkia joka genressä, mutta julkisuutta se ei ikävä kyllä saa.
Joo se on harmillista kun monesti haukutaan nykymusiikkia, mutta kun vilkaisee mainstreamin ulkopuolelle niin laatua löytyy
Suomen tilanne on kyllä kamala, koska markkinat ovat niin pienet ja käytännössä muutaman ihmisen rinki sanelee sen, millaista musiikkia tarjotaan ja saa julkisuutta. Sen lisäksi, että vain nuo kolme levy-yhtiötä säätelevät niin ne ovat kimpassa eli mediayhteenliittymissä radiokanavien, tv-tuotantoyhtiöiden ja lehtien kanssa. Viimeisimpänä sanoma oy osti kaiku-levy-yhtiön, eli turha odottaa edes mitään kritiikkejä enää Hesarissa, vaan nekin ovat silkkaa markkinointia. Ja siis Suomen kannalta se on erityisen kamalaa, koska pienten markkinoiden vuoksi tarjonta näivettyy. Sitähän se on tehnyt viimeiset kymmennen vuotta vauhdilla. Huonoa, mielikuvituksetonta, ideaköyhää musiikkia, joka ei kelpaisi missään muualla. Siksi sitä kansainvälistä menestystä ei ole.
No perusta sitten oma ja kilpaile laadulla.
Vierailija kirjoitti:
Suomen tilanne on kyllä kamala, koska markkinat ovat niin pienet ja käytännössä muutaman ihmisen rinki sanelee sen, millaista musiikkia tarjotaan ja saa julkisuutta. Sen lisäksi, että vain nuo kolme levy-yhtiötä säätelevät niin ne ovat kimpassa eli mediayhteenliittymissä radiokanavien, tv-tuotantoyhtiöiden ja lehtien kanssa. Viimeisimpänä sanoma oy osti kaiku-levy-yhtiön, eli turha odottaa edes mitään kritiikkejä enää Hesarissa, vaan nekin ovat silkkaa markkinointia. Ja siis Suomen kannalta se on erityisen kamalaa, koska pienten markkinoiden vuoksi tarjonta näivettyy. Sitähän se on tehnyt viimeiset kymmennen vuotta vauhdilla. Huonoa, mielikuvituksetonta, ideaköyhää musiikkia, joka ei kelpaisi missään muualla. Siksi sitä kansainvälistä menestystä ei ole.
En nyt tässä yksistään Sanomaa ja Kaikua syyttele, sama juttu näillä muillakin isoilla. Mutta Kaikuentertainmentin sivuilta pelin henki selviää aika suoraan:
”Olemme Kaiussa todella innoissamme ennen kaikkea artistiemme, nykyisten ja tulevien, puolesta. Tiedämme jo aiempien vuosien yhteistyöstä, että Sanomalla on töissä erittäin innostuneita ja musiikille omistautuneita ihmisiä. Se, että mediayhtiö ja musiikkiyhtiö ovat nyt samaa perhettä, luo ainutlaatuisen pohjan artistitarinoiden rakentamiselle ja tuo suomalaiselle musiikin rakastajalle vielä monta hienoa hetkeä”, kommentoi Pekka Ruuska.
http://www.kaikuentertainment.fi/uutisoinnit/2018/11/27/sanoma-ostaa-os…
Siinä vaiheessa kun mediatalo ja levy-yhtiö ovat samaa firmaa niin ei ole vaikea arvuutella mitkä atistit saavat mainosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen tilanne on kyllä kamala, koska markkinat ovat niin pienet ja käytännössä muutaman ihmisen rinki sanelee sen, millaista musiikkia tarjotaan ja saa julkisuutta. Sen lisäksi, että vain nuo kolme levy-yhtiötä säätelevät niin ne ovat kimpassa eli mediayhteenliittymissä radiokanavien, tv-tuotantoyhtiöiden ja lehtien kanssa. Viimeisimpänä sanoma oy osti kaiku-levy-yhtiön, eli turha odottaa edes mitään kritiikkejä enää Hesarissa, vaan nekin ovat silkkaa markkinointia. Ja siis Suomen kannalta se on erityisen kamalaa, koska pienten markkinoiden vuoksi tarjonta näivettyy. Sitähän se on tehnyt viimeiset kymmennen vuotta vauhdilla. Huonoa, mielikuvituksetonta, ideaköyhää musiikkia, joka ei kelpaisi missään muualla. Siksi sitä kansainvälistä menestystä ei ole.
En nyt tässä yksistään Sanomaa ja Kaikua syyttele, sama juttu näillä muillakin isoilla. Mutta Kaikuentertainmentin sivuilta pelin henki selviää aika suoraan:
”Olemme Kaiussa todella innoissamme ennen kaikkea artistiemme, nykyisten ja tulevien, puolesta. Tiedämme jo aiempien vuosien yhteistyöstä, että Sanomalla on töissä erittäin innostuneita ja musiikille omistautuneita ihmisiä. Se, että mediayhtiö ja musiikkiyhtiö ovat nyt samaa perhettä, luo ainutlaatuisen pohjan artistitarinoiden rakentamiselle ja tuo suomalaiselle musiikin rakastajalle vielä monta hienoa hetkeä”, kommentoi Pekka Ruuska.
http://www.kaikuentertainment.fi/uutisoinnit/2018/11/27/sanoma-ostaa-os…
Siinä vaiheessa kun mediatalo ja levy-yhtiö ovat samaa firmaa niin ei ole vaikea arvuutella mitkä atistit saavat mainosta.
Kärjistettynä sama tilanne kuin urheilukilpailussa muutama urheilija maksaisi tuomariston palkan.
Siinä ei tuomari/musiikkitoimittaja silloin paljon kritiikkiä esitä.
Joo harmilliseksi on tilanne mennyt etenkin kun Suomessa on niin pienet markkinat. Että jättien jälkeen muille ei jää paljoa jäljelle.
Sitäkään en voi ymmärtää kun radiossa soi samat biisit koko ajan, niin sitten kun ihmiset pääsee toivomaan niin hyvin usein toivotaan sitä samaa mikä soi muutenkin 10 kertaa päivässä!??!
Hyvin on musiikkimafian aivopesu toiminut, kun on noin kapeaksi musiikkimaku mennyt.
Ainoastaan kuolleet kalat menee virran mukana!
Miksi Ylekin tukee verovaroin näitä monikansallisia jättilevy-yhtiöitä?
Ylellä olisi mahdollisuus keskittyä pienempiin yhtiöihin niin kilpailutilanne paranisi.
Vierailija kirjoitti:
Miksi Ylekin tukee verovaroin näitä monikansallisia jättilevy-yhtiöitä?
Ylellä olisi mahdollisuus keskittyä pienempiin yhtiöihin niin kilpailutilanne paranisi.
No niimpä!
Iltalehti tehnyt asiasta juttua, mutta ei Kaiku ja Sanoma tosiaan ainoa "pahis" ole vaan tämä nykyinen tilanne, että vain muutama iso levyjätti jäljellä ja markkinoiden muruset jaetaan pikkuyhtiöiden tai freelancer artistien kesken. Mutta hyvä, että nostivat niinsanotusti kissan pöydälle.
https://www.iltalehti.fi/musiikki/a/ffbe5cd2-2bb7-4bf3-9837-e054044ee3ed
Kannattaa joskus miettiä kun radiossa soi joku kappale toistuvasti, että onko se oikeasti hyvä sekä miksi se soi juuri sillä kanavalla. Tarpeeksi moni kun alkaisi miettimään ja antamaan palautetta kappaleista niin kyllä monipuolisuutta ja laatua alkaisi tulemaan.
En ymmärrä mitä kivaa on kuunnella monta kertaa päivässä joku biisi jossa on sama yksinkertainen tausta alusta loppuun ja sanoitukset toistaa itseään vailla mitään sisältöä ja Autotunella hävitetään se lauluäänen persoonallisuuskin.
Melkein kun pelkästään on 15 sekuntia kuunnellut niin tietää mitä koko biisin loppu on!
Miettikää haluatteko tukea oikeasti lahjakkaita artisteja vai autotune mölisijöitä.
Naurettavaa kun sitäkin tapahtuu että live keikka vedetään playbackinä kun ei taidot riitä ilman autotunea.
Vierailija kirjoitti:
Iltalehti tehnyt asiasta juttua, mutta ei Kaiku ja Sanoma tosiaan ainoa "pahis" ole vaan tämä nykyinen tilanne, että vain muutama iso levyjätti jäljellä ja markkinoiden muruset jaetaan pikkuyhtiöiden tai freelancer artistien kesken. Mutta hyvä, että nostivat niinsanotusti kissan pöydälle.
https://www.iltalehti.fi/musiikki/a/ffbe5cd2-2bb7-4bf3-9837-e054044ee3ed
Tuo on niin totta.
Joo meinaa kylö hermot mennä radioiden soittolistojen yksipuoleisuuteen.
Onko muuten isommilla kaupallisilla kanavilla juurikaan mahdollisuutta nykyään edes toivoa musiikkia?
Eikös Novalla ollut joskus semmoinen kampanja että sama kappale ei soi saman päivän aikana kahdesti. Eipä ne sitä kauaa muistaneet.
Se pirunkanava soittaa koko ajan samaa, mutta ikävä kyllä se on parhaiten kuuluva kanava niin monesti sen tai kohinan väliltä joutuu valitsemaan.
Miettikääpäs kun joku kappale julkaistaan niin heti höpötetään radiossa hitistä. Miten jo julkaisuhetkellä radiokanava tai spotifyn hittilista voi tietää onko joku biisi hitti vai ei!?! Siinä tilanteessa vaan rahalla leivotaan biisistä hittiä pakkosyöttämällä ja kehumalla sitä.
Älkää uskoko kaikkea mitä esim radiojuontajat sanoo, koska ne saa palkkansa siitä että ne kehuu uutta biisiä heti hitiksi, vaan miettikää itse onko kyseinen biisi oikeasti hyvä vai ei!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen tilanne on kyllä kamala, koska markkinat ovat niin pienet ja käytännössä muutaman ihmisen rinki sanelee sen, millaista musiikkia tarjotaan ja saa julkisuutta. Sen lisäksi, että vain nuo kolme levy-yhtiötä säätelevät niin ne ovat kimpassa eli mediayhteenliittymissä radiokanavien, tv-tuotantoyhtiöiden ja lehtien kanssa. Viimeisimpänä sanoma oy osti kaiku-levy-yhtiön, eli turha odottaa edes mitään kritiikkejä enää Hesarissa, vaan nekin ovat silkkaa markkinointia. Ja siis Suomen kannalta se on erityisen kamalaa, koska pienten markkinoiden vuoksi tarjonta näivettyy. Sitähän se on tehnyt viimeiset kymmennen vuotta vauhdilla. Huonoa, mielikuvituksetonta, ideaköyhää musiikkia, joka ei kelpaisi missään muualla. Siksi sitä kansainvälistä menestystä ei ole.
En nyt tässä yksistään Sanomaa ja Kaikua syyttele, sama juttu näillä muillakin isoilla. Mutta Kaikuentertainmentin sivuilta pelin henki selviää aika suoraan:
”Olemme Kaiussa todella innoissamme ennen kaikkea artistiemme, nykyisten ja tulevien, puolesta. Tiedämme jo aiempien vuosien yhteistyöstä, että Sanomalla on töissä erittäin innostuneita ja musiikille omistautuneita ihmisiä. Se, että mediayhtiö ja musiikkiyhtiö ovat nyt samaa perhettä, luo ainutlaatuisen pohjan artistitarinoiden rakentamiselle ja tuo suomalaiselle musiikin rakastajalle vielä monta hienoa hetkeä”, kommentoi Pekka Ruuska.
http://www.kaikuentertainment.fi/uutisoinnit/2018/11/27/sanoma-ostaa-os…
Siinä vaiheessa kun mediatalo ja levy-yhtiö ovat samaa firmaa niin ei ole vaikea arvuutella mitkä atistit saavat mainosta.
Siis artistitarina tarkoittaa sitä ettei musiikin laadulla ole juurikaan väliä vaan sitä "tarinaa" tuupataan joka tuutista ja joka ohjelmassa joten suuri osa kuulijoista turtuu ja tottuu siihen ja kuuntelee sitä kun onhan se tuttu tarina.
Musiikkiin tämä artistitarina ei kuitenkaan liity vaan pikemminkin vähentää musiikin merkitystä. Sen tietty huomaa siitä minkälaista keskivertoistettua tuubaa nämä vuoden suosituimmat (eli radiossa soitetuimmat eli musiikkipäällikön powerplaylistalle laittamat) levyt on.
Vierailija kirjoitti:
Miettikääpäs kun joku kappale julkaistaan niin heti höpötetään radiossa hitistä. Miten jo julkaisuhetkellä radiokanava tai spotifyn hittilista voi tietää onko joku biisi hitti vai ei!?! Siinä tilanteessa vaan rahalla leivotaan biisistä hittiä pakkosyöttämällä ja kehumalla sitä.
Älkää uskoko kaikkea mitä esim radiojuontajat sanoo, koska ne saa palkkansa siitä että ne kehuu uutta biisiä heti hitiksi, vaan miettikää itse onko kyseinen biisi oikeasti hyvä vai ei!
No kun Suomessa on aina opetettu kouluissa, että media on puolueetonta eikä ole korruptiota esiinny niin jengi nielee nöyrästi ilman kritiikkiä kun radiojuontaja vaan sanoo jotakin hitiksi.
Sama juttu niissä spotifyn hittilistoissa, miten siellä voi olla juuri julkaistuja biisejä muuta kuin rahalla.
Lisäksi nuorilla ryhmäpaineen takia laumassa tykätään mainstreamistä.
Ameriikoissa samaa alkoi tapahtumaan jo 50-60 luvun vaihteesta alkaen. 50-luvulla yhdysvalloissa oli runsaasti pieniä levy-yhtiöitä joilla kullakin oli yksi tai ehkä maksimissaan pari kolme listoille yltävää rock´n´roll, country, blues tai rhytm blues artistia. Isommat yhtiöt satsasivat pääosin mm viihdemusiikkiin. Pieniä levy-yhtöitä olivat mm cadence, sun, chess, jamie, imperial, abc, Roulette, jne. No kun suuremmat levyfirmat kuten RCA, MCA, tuo nykyinen jätti Warner Brothers, ja vaikkapa Liberty huomasivat että hyvinhän rokki myy niin ne joko ostivat hittiartistit pois tai samantien koko levy-yhtiön joka luontevasti fuusioitiin suurempaan firmaan joko alamerkkinä tai sitten koko entinen lafkan nimi hävitettiin. Olihan myös keskisuuria firmoja kuten Mercury ja capitol jotka myös "fuusioituivat" kekenään ja esimerkiksi eurooppalsiten firmojen kanssa. mm Liberty, Capitol ja united artists fuusioituivat ja samaan lafkaan liittyi tuo nykyisinkin toimiva EMI. Liberty oli jo 60-luvun alussa ostanut Imperialin. Toisaalta 60-luvulla Beatles ja muutkin brittiartistit korjasivat "potin" ja nuo menneen talven artisteja haalineet levyfirmat huomasivat polkaisseensa P..aan kun levyt eivät enää myynetkään.. No pointti on että ei mitään uutta auringon alla eli nyt on tultu tähän mutta pienet levy-yhtiöt saattavat silti tehdä mainioita artisti löytöjä etenkin valtavirtamusan ulkopuolelta mutta suuresta levymyynnistä lienee näinä streamaus aikoina turha haaveilla ja kaupallisten radiokanavienkin radiosoitto aika korruptoitunutta ja joskus kyllä vaikuttaa että YLekin on samassa juonessa mukana. YOUTUBEN kaltaisten juttujen kautta kuitenkin artisteille sentään jää live esiintymisten lisäksi jonkinlainen mahdollisuus..