LÄHES 90% NUORISTA KÄY RIPPIKOULUN (ja tunnustaa uskonsa). Nuoret arvostavat kristillisiä arvoja.

Vierailija kirjoitti:

Ohoh mikä sattuma, mut satuin kuulemaan yks päivä bussissa, miten teinit puhui rippikoulusta. Yks sanoi, että "vanhemmat ei päästä rippikouluun ja se on muutenkin ihan turhaa" Toinen sanoi että "kannattaa mennä, veli sai tonnin käteen" ja tästä muut innostu "todellakin mennään rippikouluu jos tonnin saa" ja lopulta tämäkin, joka piti asiaa turhana, päätyi vielä siihen, että "kyllä mun on pakko sinne päästä".

Tätä muistellen aloin ajattelemaan omaa rippikouluani. Mä liityin kirkkoon 15-vuotiaana, kun halusin rippikouluun, koska kaikki muutkin kaverini meni. Erosin 20-vuotiaana.

Eiköhän nuo vanhemmat, jotka kielsivät rippikouluun menon totea lapselleen, että rippijuhlia ja -lahjoja on sitten turha odotella, jos menee vaikka on kielletty.

Oma lapseni saa mennä jos haluaa, mutta todellakin teen selväksi, että juhlia tai lahjoja ei ole luvassa.

Suosittelen kaikille mieltä avartavaa

Ja ajattelemista antavaa luettavaa.: Kari Enqvist, Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat sekä Uskomaton matka uskovien maailmaan

Asioita on hyvä pohtia monilta kanteilta.

Ap:n saloitukseen voisi sanoa että hän on paljolti hakoteillä arvionsa kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä nuoret kristinuskon tarpeen ymmärtävät, kun näkevät kaikki rauhanuskonnot ja sodomiat.

Samaa paskaa ne kaikki ovat. Onneksi ateismi yleistyy koko ajan.

Osasta puuttuu vain pään irti leikkaaminen.

Nooo... Ei siitä.nyt hirveän kauan ole aikaa kun kristityt polttivat ihmisiä noitina roviolla... että sellainen rauhan uskonto tämä meidän valtauskonto.

-80-luvulla kun olin siinä iässä niin ei käynyt mielessäkään mitkään rippikoulut vaikka varmaan kaikki muut sen kävi.

Meidän lapsi kävi matkan takia. Halusin hänet riparille, vaikka hän ei itse ollut kiinnostunut. Löysin sitten Kreikka-riparin, joka kelpasi. Parina viikonloppuna oli riparijuttuja Suomessa ja viikon olivat Kreikassa, tutustuivat siellä mm. merimieskirkkoon, pakolaiskeskukseen ja kävivät samoilla mestoilla missä Paavalikin. Minusta ihan jees. Pappi ei siellä kuitenkaan tarpeeksi väkevästi saarnannut eikä lapsi tullut uskoon. Ei halunnut kasteelle, vaikka pari muuta leirillä ollutta kastettiin. Minusta ihan ok että tekee sen mukaan kun on oikein. Mitään juhlia ei tietenkään pidetty eikä sen myötä rahalahjojakaan tullut. Käytiin katsomassa yhdessä se toisten konfirmaatio ja sen jälkeen käytiin syömässä hyvässä ravintolassa.

Arvostan tuota, että tekee omantunnon mukaan. Itse en tehnyt, vaikka se alttarilla valehteleminen pahaa tekikin. Minusta on vähän noloja nuo konfirmaatiot, joissa nuori ei ole oikeasti uskossa. Sama pätee kastejuhliin, joissa vanhemmat eivät ole uskossa (enkä muutenkaan hyväksy lapsikastetta, lapsi päättäköön omasta puolestaan sitten kun pystyy sen päätöksen tekemään). Ja haukutaan vielä pakanoiden kirkkohäätkin samaan syssyyn, kun vauhtiin päästiin. Naurettavaa teatteria!

Tiedoksi, että lapsi sai kuitenkin tuolta riparilta sellaisen naimaluvan, jolla pääsee kirkossa naimisiin. Vaikka ei ole kastettu eikä konfirmoitu.

Lähes 90% nuorista haluaa lahjoja.

ja uskottomien Protu-leireille ei mahdu, niitä on aivan liian vähän!

Nuoret arvostavat leiriä kavereiden kanssa sekä konfirmaatiopäivän tarjoamaa tilipäivää.

Ei Jumala kutsumistaan kadu.

On hyvä, että nuoret menevät riparille vaikka vain lahjojen toivossa, sillä saattaa siellä evankeliumi tavoittaa ja jäädä sydämeen muhimaan. Ja versoa aitona uskona Jeesukseen jonain päivänä.

Ei olisi sinänsä mikään ihme, jos uskonto olisi nykyisten teinien joukossa nousussa, sillä konservatiivisuus ylipäätään on siinä ikäluokassa nousussa länsimaissa.

Se on tällaista aaltoliikettä aina, vanhemmat kun ovat hyvin liberaaleja, niin nuoret menevät toiseen suuntaan.

Kirkosta eroamista vouhkaajat varmasti pettyvät, kun kuulevat tosiasioita.

Tuttavan pojan todella rikkonainen elämä sai uuden suunnan rippikoulun ansiosta. Koki siellä voimakkaan herätyksen. Nykyään onnellisen perheen isä. Että kyllä siellä tapahtuu ihmeitä.

Kävin riparin kasarilla eikä silloin ollut tapana antaa rahalahjoja. Kakkukahvit pidettiin kirkkotilaisuuden jälkeen. Ei todellakaan ostettu mitään satojen eurojen "rippipukuja" kuten nyt. Ripari käytiin lähinnä jotta voi mennä kirkossa naimisiin ja toimia kummina.

Meidänkin tyttö kävi ja kaikki hänen kaverit ovat käyneet.

Tulin itse uskoon lastenleirillä 11-vuotiaana ja kuulin hyviä Raamattutunteja. Rippikoulu ja rippileiri olivat minulle yksi tylsimpiä leirejä. Samalla leirillä oli kaksi kaveriani, jotka eivät kuuluneet kirkkoo joten ei heitä sitten konfirmoitukaan. Toinen heistä sanoi leirin iltahetkessä että kuulisi mielellään lisääkin, joten jotain hänen sydämeensä oli jäänyt ja olen tuota vielä näinä päivänä miettinyt.

Kun Jumalan Pyhä Henki saa vaikuttaa oppitunneissa niin eivät Raamattutunnitkaan ole tylsiä ja pitkävetisiä, vaan ne iskevät suoraan tajuntaan ja sydämeen.

Vierailija kirjoitti:

Luku tarkoittanee, että kirkkoon kuuluvista nuorista rippikoulun käy 90 %?

Tämä. Eli oikea luku on n. 50%

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luku tarkoittanee, että kirkkoon kuuluvista nuorista rippikoulun käy 90 %?

Tämä. Eli oikea luku on n. 50%

Menee sinne kirkkoon kuulumattomiakin nuoria.