Kotihoitoon siirtymisen jälkeen en ole jaksanut enää kyläillä vapaa-ajalla
Työskentelin aiemmin osastolla, nyt kohta vuoden ollut kotihoidon hoitajana.
Vaikka työstä pidänkin, niin kyllä tämä jatkuva minuuttiaikataulu, 11-15 "kyläilyä" ihmisten kodeissa per päivä, näiden kuulumisten, voinnin ja juttujen aktiivinen tarkkailu ja kuuntelu hoitotoimenpiteiden ja avustamisen ohella, alituinen oma ulkovaatteiden ja kenkien pukeminen ja riisuuminen varsinkin näin talvella, ja kaupungissa eestaas autolla suhaaminen päivittäin aiheuttavat sen, että vapaa-ajalla ei ole enää niin minkäänlaista mielenkiintoa lähteä neljän seinän sisältä mihinkään.
Ei mihinkään.
Tekee mieli vaan istua paikoillaan sohvalla ja katsoa korkeintaan televisiota hiljaa omissa oloissaan.
Liikuntaa tulee päivittäin tosi paljon, rauhallisina päivinä 9500 askelta, reippaampina 15000. Aktiivisuusranneke näyttää yli 100 % joka päivä jo pelkän työpäivän jälkeen klo 15.00.
Muuten jees, mutta ystävät ja osin myös miesystävä alkavat olla näreissään. Eivät selityksistäni huolimatta tahdo ymmärtää, miksi en jaksa nähdä tai varsinkaan lähteä mihinkään juuri koskaan.
Nii-in. 😐
Kommentit (32)
Ne on niitä kuuluisia juoksulistoja...... Kyllä olis asiakkaillekin mukava jos kotihoito ja kotisairaanhoito saataisiin vähän parempaan kuntoon. Miten kukaan hoitaja muka ehtii perehtymään kenenkään asiakkaan tilanteeseen noilla juoksulistoilla??
Vierailija kirjoitti:
Ne on niitä kuuluisia juoksulistoja...... Kyllä olis asiakkaillekin mukava jos kotihoito ja kotisairaanhoito saataisiin vähän parempaan kuntoon. Miten kukaan hoitaja muka ehtii perehtymään kenenkään asiakkaan tilanteeseen noilla juoksulistoilla??
Ei ole yhtä huono tilanne kotihoidossa kaikkialla Suomessa. Ainakaan kunnallisella puolella.
Itse yli 50 kouluttauduin lähihoitajaksi ja sain kotihoidosta vakipaikan. En jaksanut sitä työtä. Fyysinen kunto ei kestänyt. Olin liian hidas kyseiseen työhön, oli pakko irtisanoutua. Sain karenssin, en löytänyt uutta työtä. Edelleen työttömänä, kun ei ole kokemusta muualta, eikä suhteita.
Vierailija kirjoitti:
Itse yli 50 kouluttauduin lähihoitajaksi ja sain kotihoidosta vakipaikan. En jaksanut sitä työtä. Fyysinen kunto ei kestänyt. Olin liian hidas kyseiseen työhön, oli pakko irtisanoutua. Sain karenssin, en löytänyt uutta työtä. Edelleen työttömänä, kun ei ole kokemusta muualta, eikä suhteita.
Itse koen työn kotihoidossa, ainakin omassa pisteessäni, fyysisesti kevyeksi ja helpoksi. Se raskaus tulee aikataulussa pysymisestä ja siitä, että ajatuksiinsa ei oikein saa uppoutua kun pitää koko ajan olla skarppi ja sosiaalinen.
Itse myöhästyisin tahallani joka päivä joka kohteesta ja kehottaisin kaikkia kotihoitajia tekemään samoin.
Tuo työ perustuu toiminta-ajatukselle ”Kyllä joku kiltti nainen ilmaiseksi hoitaa”. Huonosti suunniteltu on paskasti tehty.
Vierailija kirjoitti:
Itse yli 50 kouluttauduin lähihoitajaksi ja sain kotihoidosta vakipaikan. En jaksanut sitä työtä. Fyysinen kunto ei kestänyt. Olin liian hidas kyseiseen työhön, oli pakko irtisanoutua. Sain karenssin, en löytänyt uutta työtä. Edelleen työttömänä, kun ei ole kokemusta muualta, eikä suhteita.
Kyllä kieltämättä ihmettelen, miten meilläkin ne muutamat vanhemmat, 6 kympin hujakoilla ja yli olevat jaksavat. Tai muutama reilusti ylipainoinen työkaveri. (En mitenkään sitten nyt todellakaan halveksu lihavia, mutta tosiaan kun siellä kerrostalossa joudut ravaamaan rappusia eestaas, kyykkimään, kumartelemaan, on kiire..) että miten he fyysisesti jaksavat? Itse suht hyväkuntoinen normaalipainon rajoissa oleva alle nelikymppinen, ja koville siis ottaa mullakin.
Ap
Vielä mukavampaa olla kotihoidossa ajokortittomana. Saa pyörällä polkea iltavuorot niin kovaa että henki ei kulje kesät talvet. Aivan sama onko lumi maassa tai kuinka surkea keli niin pyörällä se on poljettava kun ei kävellenkään ehdi. Kesällä hiki virtaa norona ja meinaa taju lähteä kun suihkutat 30 asteen helteessä mummoa ja jynssäät selkää pienessä suihkukopissa niissä helkkarin hiostavissa suihkuessuissa ja tossuissa että omat vaatteet ei kastu, mutta sama vaikka kastuiskin kun hiestä läpimärkä on muutenki. Mulle riitti kaksi vuotta sitä paskahommaa enkä enää koskaan palannut sinne saati sitten koko lähihoitajan hommiin.
Vierailija kirjoitti:
Itse myöhästyisin tahallani joka päivä joka kohteesta ja kehottaisin kaikkia kotihoitajia tekemään samoin.
Olisihan se helppoa tehdä noin, jos ei välittäisi lainkaan niistä ihmisistä, joita hoitaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse myöhästyisin tahallani joka päivä joka kohteesta ja kehottaisin kaikkia kotihoitajia tekemään samoin.
Olisihan se helppoa tehdä noin, jos ei välittäisi lainkaan niistä ihmisistä, joita hoitaa.
Minä välittäisin vielä enemmän perheestäni ja itsestäni.
Minäkin 55v. entisenä kotihoidon työntekijänä, jouduin lopettamaan, kun en jaksanut juosta aikataulujen parissa. Sain kesähelteellä rytmihäiriöitä, verenpaine nousi pilviin. Olisin pian ollut itse hoidettava.
Miksi et perusta omaa kotihoitoyritystä? Saisit itse sananvaltaa työaikoihin.
Niin kyllähän sitä voi tehdä työnsä normaali vauhtia ja 8 t kun täysi soittaa pomolle ne paikat jossa ei ehtinyt työajan puitteissa käydä.Jos tulee loparit niin ainakin sitten pääsee vaihtamaan työpaikkaa.