Lue keskustelun säännöt.
28-vuotias Anniina Rytkönen kärsii kahdenkympin kriisistä – aikuistuminen muuttaa ystävyyttä, eikä siihen osaa valmistautua
21.01.2019 |
Onko siis Anniina Rytkösellä kahdenkympi kriisi, kolmenkympin kriisi vai onko hän uhriutuva valittaja joka ei osaa etsiä itselleen kunnon misestä perustaa perhettä?
https://yle.fi/uutiset/3-10595895
❔❓❔❓❔❓❔❓❔❓❔❓
Kommentit (18)
Kyllähän se oli muutosten aikaa, kun pitä hypätä koulusta työelämään. Moni asia muuttui kerralla. Paikkakuntaakin piti vaihtaa, koska työtä ei löytynyt opiskelupaikkakunnalta. Pätkätöitä oli aluksi ja epävarmuutta. Työelämän opettelua, oman ammattitaidon hakemista, omillaan pärjäämisen opettelua. Siihen samaan soppaan vielä sydänsurut ja kumppanin etsintä. Olihan se aikaa. Ihanaa ja kamalaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kyllä lukenut uhriutujasta enkä edes valittajasta. Mielenkiintoinen artikkeli, tätäpäivää.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se oli muutosten aikaa, kun pitä hypätä koulusta työelämään. Moni asia muuttui kerralla. Paikkakuntaakin piti vaihtaa, koska työtä ei löytynyt opiskelupaikkakunnalta. Pätkätöitä oli aluksi ja epävarmuutta. Työelämän opettelua, oman ammattitaidon hakemista, omillaan pärjäämisen opettelua. Siihen samaan soppaan vielä sydänsurut ja kumppanin etsintä. Olihan se aikaa. Ihanaa ja kamalaa.
Minä en mt ongelmien vuoksi ole tehnyt mitään noista vaikka olen yli 30, eli vielä vaikeampaa tehdä nuo kaikki paljon normaalia vanhempana.
Vierailija kirjoitti:
En kyllä lukenut uhriutujasta enkä edes valittajasta. Mielenkiintoinen artikkeli, tätäpäivää.
Joo artikkelissa tätä ei mainita, mutta sen yhteydessä oleva kommenttikenttä oli karmeaa luettavaa.
Kaikilla nykyään on jatkuvasti joku kriisi, nähtävästi. Vai olisiko nyt niin, että elämä on vaikeata, ja että se ei ole mikään erityinen kriisi, josta pitäisi ruikuttaa uutissivustoilla. Kyllä Suomessa on asiat hyvin kun tuollaisistakin jaksetaan "uutisoida".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun luin jutun kokonaan, siitä kävi selkeästi ilmi, että nykyään kahdenkympin "kriisi", eli se mitä ennen mietittiin ja josta ahdistuttiin parikymppisenä, on venähtänyt nyykyaikana tuonne kolmeen kymppiin. Eli ne asiat mitkä olisi pitänyt käydä läpi jo 10v aiemmin, tulevat eteen nykynuorisolla vasta kolmekymppisinä, koska nuoruus on pitentynyt molemmista päistä.
Vierailija kirjoitti:
Kaikilla nykyään on jatkuvasti joku kriisi, nähtävästi. Vai olisiko nyt niin, että elämä on vaikeata, ja että se ei ole mikään erityinen kriisi, josta pitäisi ruikuttaa uutissivustoilla. Kyllä Suomessa on asiat hyvin kun tuollaisistakin jaksetaan "uutisoida".
Yksinäisyys ainakaan ei ole mikään positiivinen asia, ja yksinäinen voi olla, vaikka omistaisi kavereitakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsellä ei ole koskaan ollut paljon kavereita, joten en oikein kyennyt samaistumaan Anniinaan. Olisi ollut kiva, jos edes joskus olisi ollut paljon läheisiä ystäviä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikilla nykyään on jatkuvasti joku kriisi, nähtävästi. Vai olisiko nyt niin, että elämä on vaikeata, ja että se ei ole mikään erityinen kriisi, josta pitäisi ruikuttaa uutissivustoilla. Kyllä Suomessa on asiat hyvin kun tuollaisistakin jaksetaan "uutisoida".
Yksinäisyys ainakaan ei ole mikään positiivinen asia, ja yksinäinen voi olla, vaikka omistaisi kavereitakin.
Yksinäisyys on jokaisen oma valinta. Se on aivan itsestään kiinni onko niitä ystäviä vai ei. Sen eteen on nähtävä vaivaa, ala vaikkaa joogaamaan tai mene spinging kurssille missä on muitakin ihmisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikilla nykyään on jatkuvasti joku kriisi, nähtävästi. Vai olisiko nyt niin, että elämä on vaikeata, ja että se ei ole mikään erityinen kriisi, josta pitäisi ruikuttaa uutissivustoilla. Kyllä Suomessa on asiat hyvin kun tuollaisistakin jaksetaan "uutisoida".
Yksinäisyys ainakaan ei ole mikään positiivinen asia, ja yksinäinen voi olla, vaikka omistaisi kavereitakin.
Yksinäisyys on jokaisen oma valinta. Se on aivan itsestään kiinni onko niitä ystäviä vai ei. Sen eteen on nähtävä vaivaa, ala vaikkaa joogaamaan tai mene spinging kurssille missä on muitakin ihmisiä.
Yksinäisyys ei useinkaan ole oma valinta...
Hyvä artikkeli. Moni tuntee itsensä aikuisena yksinäiseksi ymmärtämättä, että aikuisena ystävyys onkin erilaista kuin lapsena ja nuorena. Ihan kuten tuossa artikkelissakin tuli esiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se oli muutosten aikaa, kun pitä hypätä koulusta työelämään. Moni asia muuttui kerralla. Paikkakuntaakin piti vaihtaa, koska työtä ei löytynyt opiskelupaikkakunnalta. Pätkätöitä oli aluksi ja epävarmuutta. Työelämän opettelua, oman ammattitaidon hakemista, omillaan pärjäämisen opettelua. Siihen samaan soppaan vielä sydänsurut ja kumppanin etsintä. Olihan se aikaa. Ihanaa ja kamalaa.
Minä en mt ongelmien vuoksi ole tehnyt mitään noista vaikka olen yli 30, eli vielä vaikeampaa tehdä nuo kaikki paljon normaalia vanhempana.
Voi olla. Mutta eipä elämällä oikeasti ole mitään sapluunaa kuinka kaiken pitää mennä. Tämän olen oppinut mun vanhemmalta lapselta. Hän on niin oman tiensä kulkija, ettei paljon välitä normeista. Ympäristölle se on tietysti kauhistus jossain vaiheessa ollut, kun joku ei etenekään elämässä sen järjestyksen mukaan mitä "pitäisi".
"Viime aikoina Rytkönen on havahtunut siihen, että tulevaisuudessa häämöttävä aikuistuminen on kuin musta aukko, josta ei tiedä, mihin se johtaa."
Juujuu. Kyllä 28-vuotias on jo täysin aikuinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siinävaiheessa kun täyttää 18 ei ole enää mikään nuori. Anniina on aikuinen ihminen ja siksi tulisi ryhdistäytyä ja ottaa vastuu itsestään. Tuolla tavalla ei luoda uraa ja menestytä.
Pusi pusi, soittele niin leikitään
Vierailija kirjoitti:
"Viime aikoina Rytkönen on havahtunut siihen, että tulevaisuudessa häämöttävä aikuistuminen on kuin musta aukko, josta ei tiedä, mihin se johtaa."
Juujuu. Kyllä 28-vuotias on jo täysin aikuinen.
Hah just mietin samaa. Olen 28 ja mun kauhukuvissa häämöttää jo vanhuus (siis täytän jo ensi vuonna 30!) :D
Itseänikin pisti vähän hämmentämään tuo kahdenkympin kriisi pian kolmekymppisellä. :D Terkkuja Kajaaniin.