Haluaisin muuttaa asumaan yksin

Olen aikanaan muuttanut suoraan kotoa yhteen avopuolisoni kanssa, on asuttu yhdessä yli 10 vuotta.
Muutettiin muutama vuosi sitten uuteen omakotitaloon. En ikinä ajatellut olevani omakotitaloihmisiä ja aikanaan ajatus ahdistikin melkoisesti. Kuvittelin kuitenkin, että pystyn tulemaan okt-ihmiseksi ja se alkoikin jossain vaiheessa jopa vähän kiinnostamaan.
Nyt työkiireen ym.seurauksena talo on pihatöineen ahdistanut melkoisesti yli puoli vuotta. Muutenkin saman katon alla asuminen on alkanut ärsyttää. Haluaisin muuttaa kaupunkiin omaan pieneen kämppään ihmisten keskelle ja tavata miestä kun fiilis on hyvä. Tuntuu että ahdistun tähän nykytilanteeseen koko ajan enemmän ja veikkaan, että ero tulee jossain vaiheessa, jos tilanteeseen ei tule ikinä muutosta.

Onko muilla tullut samoja fiiliksiä, että pitkän yhdessä asumisen jälkeen oma asunto on alkanut kiinnostamaan ja onko tullut toteutettua "haave"?
Asiasta olen hieman ohimennen puhunut, mutta mies on sanonut, että kai sitä jo aikanaan olisi alettu etäsuhde, jos sellainen meille olisi sopinut. Mutta miten voi niin nuorena edes tietää millaisen suhteen haluaa, etä vai läheisemmän vai jotain siltä väliltä..