1. Luokkalainen ei halua kouluun, apua :(!

Lisään vielä, että esikoulu pienemmässä ryhmässä sujui hyvin. Nyt on isossa luokassa, isossa koulussa. Ap

Pakota. Lapsesi on laiska ja pahennat tilannetta ellet nyt pakota lasta kouluun.

Vittuakos se sulle kuuluu, mitä se tekee. Se on sen oma asia.

Lapselle kotiarestia yms. jos ei koulunkäynti kiinnosta. Lapselle on opetettava, että koulua ja koulunkäyntiä vastaan ei kiukutella. Kyseessä kun on merkittävästi koko ihmisen tulevaisuuteen vaikuttava asia. Lapselle on syytä myös kertoa, miksi koulua käydään ja minkä vuoksi koulunkäynti on tärkeää.

Vierailija kirjoitti:

Lapselle kotiarestia yms. jos ei koulunkäynti kiinnosta. Lapselle on opetettava, että koulua ja koulunkäyntiä vastaan ei kiukutella. Kyseessä kun on merkittävästi koko ihmisen tulevaisuuteen vaikuttava asia. Lapselle on syytä myös kertoa, miksi koulua käydään ja minkä vuoksi koulunkäynti on tärkeää.

Meidän Taneli ei viherstalinistien aivopesulaitokseen mene. Kotikoulussa on ja tuntuu hyvin sujuvan.

Kyllä olen lapsen laittanut kouluun. Ei ole kyse siitä. Olen huolissani lapsestani koska kaikki ei vaikuta olevan hyvin. Ap

Varmaan siellä kiusataan tai syrjitään niin ettei oteta joukkoon mukaan. Mun pojalla oli samanlaista ekalla luokalla, kun meni sinne ei tuntenut ketään mutta sai sentään yhden kaverin. Kun poikani olisi halunnut olla tuon kaverin kanssa välitunnilla (tai muidenkin) muut usein sanoivat että "ei olla tuon kanssa". Keskustelin opettajan kanssa ja sen jälkeen opettaja puhuikin luokalle moneen kertaan kuinka ketään ei saa jättä yksin ja pitää ottaa välitunnilla joukkoon mukaan. Tilanne on parantunut hiljakseen ja nyt tokalla luokalla menee mielellään kouluun. 

Toinen juttu, nukkuuko oikeasti tarpeeksi? Mun poika on hirveän iltavirkku ja ollaan tosissaan saatu taistella että saadaan se ajoissa nukkumaan. Mutta koulussa jaksaminen on parantunut. 

Oletko ollut yhteydessä opettajaan? Kyllä tämä kuulostaa asialta, joka pitää selvittää. Uskoutuuko lapsi sinulle ja kertooko huolistaan?

Kysy lapselta, mikä siinä koulussa on ikävää. Todennäköistä on, että on jotain kiusaamista.

No onhan tuo nyt selvä, että joku siellä koulussa pelottaa. Tätä se äitiys on, pahuksenmoista salapoliisintyötä. Juttelua, utelua, kyselyä, tenttaamista. Kyllä sitä muistaa ittekin koululaisena ajatelleensa, että kenellekään aikuiselle en voi jotain kurjaa asiaa kertoa, kukaan ei voi pystyä auttamaan tässä. Tsempit ja mahtavaa, että jaksat ”haistella” lapsesi tuntemuksia. Vielä se solmu löytyy.

Tärkeää on myös olla yhteydessä opettajaan ja käydä läpi open kanssa, mitä koulussa päivisin tapahtuu ja missä mättää.

Kiusataan tai jotain muuta epämiellyttävää siellä tapahtuu. Kiusaaminen voi olla tosi hienovaraista, eristämistä, ivallisia ilmeitä kun opettaja ei näe jne.

Sitten tuli mieleen tuosta väsymisestä että miten näkö? Onko lasit käytössä ja onko ne oikeanlaiset? Lapsilla näkö saattaa muuttua nopeastikin.

Montako tuntia nukkuu? Koulunkäynti on tosi raskasta, vaikka itse oppiminen olisikin helppoa. Kannattaa olla yhteydessä opettajaan.

Meillä introvertti väsyy. Menee kyllä sovinnolla koska tykkää itse opiskelusta ja luokassa on onneksi hyvä työrauha, mutta hälisevässä luokassa tuo hajoaisi. Päivittäin sanoo ertä iltapäivällä alkaa väsyttää kun kaikki puhuu ja ip-kerhossa hakeutuukin omaan rauhaan hetkeksi.

Voiskohan olla kyse aistikuormituksesta? Onko herkkä äänille, valoille tmv. 

Kyllähän kotikoulu on vaihtoehto, jos opiskelu kerran sujuu...

Kokeeko olevansa huonompi kuin muut? Tajuaako joku aine? Kutsu luokkakavereita kylään niin näet millaisia ja miten sujuu

Kysy miksi! Oppivelvollisuus Suomessa kuitenkin on

Minä veikkaisin myös, että kiusataan. Kiusaaminen voi olla myös tosi hienovaraista. Suljetaan pois porukasta, kuiskutellaan ja luodaan sivusilmällä huvittuneita katseita, vedetään huomio toiseen jatkuvasti tunnilla jne. Lapsesi ei ehkä edes itse tunnista kiusaamista. Yleisempää toki on, ettei halua tunnustaa kurjaa kohtelua, koska pelkää, että tilanne vain muuttuu pahemmaksi.

Herkkää lasta voivat pelottaa myös isommat lapset, jos heihin törmää vaikka ruokalassa tai välkällä. Kutosluokkalaisten poikien lössi, joka pitää ohittaa, voi olla ekaluokkalaisesta tosi pelottava.

Totean vielä loppuun, että olen itse aineenopettaja, ja olen ollut töissä myös alakoulussa ekaluokkalaisten suomen opena. Oli lapsia, joille koulumaailmaan siirtyminen oli todella iso muutos ja joita pelotti, vaikkei mitään tiettyä syytä ollutkaan. Koulussakin itketti välillä ja oli ikävä äitiä. Pikkuiset. Nämä kasvukivut menivät yleensä aina ohi muutamassa kuukaudessa. Pelokkaistakin lapsista tuli iloisia pikkukoululaisia.