Miten sanoa lapselle, ettei ole varaa hänen harrastukseensa?

Vaihtakaa siihen harrastusryhmään. Jos ei aio harrastuksesta ammattia, niin harrastaminen kilpailun sijaan riittää ihan hyvin. Säästyvillä rahoilla ja ajalla voi sitten tehdä jotain mukavampaa.

Vierailija kirjoitti:

Jaa... Jos lapsi rakastaa lajiaan ja menee treeneihin aina iloisella mielellä ja vielä palaa sieltä innoissaan, niin se raha revitään ihan mistä vaan.

Mä olen sitten vaikka syömättä, ostelematta uusia vaatteita, menemättä yhtään mihinkään.. Syödään löysää kauravelliä ja alan käymään leipäjonoissa.

Huomaa, että näin kommentoivilla ei ole asiasta kokemusta. Tuokin on niin helppo sanoa, mutta oikeasti ei mene noin.

Monet aikuiset eivät itselleen osta uusia vaatteita tai omaan ruokaansa tuhlaa, mutta rahaa ei silti jää.

Toki sitä voi koko perheen pistää syömään päivittäin löysää kauravelliä ja kulkemaan risaisissa vaatteissa harrastuksen vuoksi, mutta ei kyllä ole lasten etu ja prioriteetit aivan pielessä.

Ei mitenkään.

Kun lapsi on harrastanut ilmeisesti pitkään, ei ole tapaa sanoa, ettei hän enää voi.

Vierailija kirjoitti:

Teitte tyhmästi kun valitsitte valmiiksi harrastuksen jota ette voi jatkaa. Kaikkilla maailman lapsilla ei ole ohjattua garrastukasi, kaikilla maailman lapsilla ei ole edes ruokaa tai kenkiä. Ajatteleppa sitä? Anna lapsen olla lapsi, älä kasvata hänestä aikuista liian aikaisin. Anna leikkiä vapaasti kavereidensa kanssa pihata ja näin talvella peuhata lumihangessa. Lapset ansaitsevat terveen ja turvallisen lapsiuden. Älkää siis rasittako pieniä lapsianne turhilla harrastuksilla.

15v ei halua enää vain peuhata lumihangessa.

Aloitti harrastusryhmässä, josta hänet siirrettiin viime kaudella kisajoukkueeseen. Viime kaudella kisasivat Suomessa, tällä kaudella haluavat ympäri Eurooppaa.

Tämä ei ole ideaalitilanne kenellekään. Mutta haluan olla tasavertainen kaikille lapsilleni, haluan pysyä laaditussa budjetissa, jotta elämä sujuu jatkossakin.

En kaivannut tuomitsemista, vaan ajatuksia miten otan asian puheeksi teinin kanssa.

Kerrot asian kuten on. Jos lapsi niin paljon rakastaa harrastustaan, auta lasta ansaitsemaan ainakin osa rahoistaan tekemällä jotain kevyttä työtä.

Vierailija kirjoitti:

Ei mitenkään.

Kun lapsi on harrastanut ilmeisesti pitkään, ei ole tapaa sanoa, ettei hän enää voi.

On harrastanut kaksi vuotta, josta viimeisen 6kk kisaryhmässä. Tilanne on siis aivan uusi.

Sanoo suoraan. Teini ei ole enää lapsi, ne kyllä ymmärtää että ei ole rahaa, niin ei ole rahaa.

Vierailija kirjoitti:

Lapsi on teini-ikäinen. Pitää harrastuksestaan paljon.

Kustannukset ovat vain karanneet käsistä. Vuodessa pakollisia maksuja syyskausi 400e, kevätkausi 400e, kesätunnit 150e, pakollinen seuran paita aina kauden alussa 2x 35e. Lisäksi ostetaan kisoihin kisavaatteet omasta pussista, noin 100e per vaatekerta

Nyt suunnittelevat 3 kertaa kisamatkaa ulkomaille vuoden sisällä. Ja tässä kohtaa tulee budjetti vastaan. Olen ollut yhteydessä harrastuspaikkaan, eivät halua jotain myymällä tai vastaavilla keinoilla kerätä seuralle rahaa. Minulla tulee budjetti tässä kohtaa vastaan.

Miten siis sanoa nätisti lapselle, etten vain pysty kustantamaan tätä kaikkea?:(

Onko tämä kysymys joku huijaus tai trolli tms?

Tuohan on erinomainen hetki opettaa lapselle, että jos ei johonkin ole rahaa, niin sitten ollaan ilman. 

Sanot, "harrastus menee nyt tästä poikki koska se on liian kallis eikä rahaa ole. " Lapsi tietysti urputtaa jotain vastaan, johon vastaat "Tämän takia on sinun käytävä hyvin koulusi ja opiskeltava ahkerasti, että saat joskus hyvän työpaikan ja riiittävät tulot. Ole siis ahkera. Hanki kunnon ammatti, josta maksetaan niin paljon, että voit sitten myöhemmin kun olet aikuinen harrastaa mitä haluat."

Ei tämä lasten kasvattaminen nyt NOIN vaikeata ole. Eihän?

Vierailija kirjoitti:

Oletko jutellut joukkuejohdon kanssa ongelmastasi? Meillä lapsi ei ainakaan tippunut kilpajoukkueesta, vaikka muutama turnaus ulkomailla jäi väliin.

Olen kertonut avoimesti tilanteesta. Siellä ei ole vielä päätetty mitä tehdään.

Siis onko teillä kaikilla muilla (jos nyt oltaisiin tasapuolisia 4 lapsen vanhempia) niin heittää 10 000 - 15 000e lasten harrastuksiin vuodessa?

Minusta meidän budjetoima 5000 - 6000 e vuodessa harrastuksiin on jo melko tuntuva summa. Ja nyt saan kuulla olevani vain köyhä? Tunnekylmää porukkaa täälläkin.

On olemassa kaikenlaisia harrastuksia, joiden tarkoitus on lypsää tyhmiltä rahat pois. Luistelu kuuluu näihin. Kallis harrastus suhteessa siihen, että luistella voi myös ilmaiseksi tai lähes ilmaiseksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaa... Jos lapsi rakastaa lajiaan ja menee treeneihin aina iloisella mielellä ja vielä palaa sieltä innoissaan, niin se raha revitään ihan mistä vaan.

Mä olen sitten vaikka syömättä, ostelematta uusia vaatteita, menemättä yhtään mihinkään.. Syödään löysää kauravelliä ja alan käymään leipäjonoissa.

Huomaa, että näin kommentoivilla ei ole asiasta kokemusta. Tuokin on niin helppo sanoa, mutta oikeasti ei mene noin.

Monet aikuiset eivät itselleen osta uusia vaatteita tai omaan ruokaansa tuhlaa, mutta rahaa ei silti jää.

Toki sitä voi koko perheen pistää syömään päivittäin löysää kauravelliä ja kulkemaan risaisissa vaatteissa harrastuksen vuoksi, mutta ei kyllä ole lasten etu ja prioriteetit aivan pielessä.

Ei tarvitse risaisissa vaatteisssa kulkea eikä nälkää nähdä, vaikka yh:na maksan ratsastuksen (yli 800€/kausi).

Kirppareilta saa ratsatusvermeiden lisäksi myös arki - ja juhlavaatteita

..

Se, kun lapsi pärjää ja oppii, on asian väärti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsi on teini-ikäinen. Pitää harrastuksestaan paljon.

Kustannukset ovat vain karanneet käsistä. Vuodessa pakollisia maksuja syyskausi 400e, kevätkausi 400e, kesätunnit 150e, pakollinen seuran paita aina kauden alussa 2x 35e. Lisäksi ostetaan kisoihin kisavaatteet omasta pussista, noin 100e per vaatekerta

Nyt suunnittelevat 3 kertaa kisamatkaa ulkomaille vuoden sisällä. Ja tässä kohtaa tulee budjetti vastaan. Olen ollut yhteydessä harrastuspaikkaan, eivät halua jotain myymällä tai vastaavilla keinoilla kerätä seuralle rahaa. Minulla tulee budjetti tässä kohtaa vastaan.

Miten siis sanoa nätisti lapselle, etten vain pysty kustantamaan tätä kaikkea?:(

Kuulostaa oudolta, että seura kieltäytyisi keräämästä rahaa. Ymmärrän toki, jos esim. joukkueen kaikki perheet eivät halua tätä tehdä. Se ei silti poista sitä mahdollisuutta, että pienempi ryhmä keräisi rahaa esim. myymällä jotakin. Oletteko tutustuneet esim. tuohon mahdollistajat sivuun.

Onko teillä mahdollisuutta järjestää jotakin tapahtumaa / esitystä /gaalaa jne., josta saisitte lipputuloja, tms tuloa. Myös mahdollisia sponsoreita voisi yrittää hankkia.  

Luulisi, että seuran paitoja saisi ostettua käytettynäkin. Ainakin omassa seurassa varusteet kiertävät hyvin. Toki ollaan huolehdittu siitä, että emme vaihda väriä / mallia jne. joka vuosi, vaan on ajateltu käyttötarvetta pitkälle eteenpäin ja juuri tuota kierrätysmahdollisuutta. 

Paidasta vaihtuu väri joka vuosi, koska sillä "tunnistetaan" aina uuden kauden kisajoukkuelaiset.

Pidän itsekin outona, ettei rahaa kerätä mitenkään, muiden lasten harrastuksissa kaikissa kerätään rahaa jollain keinolla. Täytyy ottaa uudestaan puheeksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Useilla urheiluseuroilla on mahdollisuus hakea tukea vähävaraisille jäsenille. Voisitko jutella valmentajan tai joukkueen johtajan kanssa.

Ikävä tilanne, mutta toivottavasti joku ratkaisu löytyy ja lapsesi voi jatkaa harrastustaan.

No se, kun emme varsinaisesti ole vähävaraisia, vaan keskituloisia. Mutta kaikkien lasten harrastuskulut (yli 5000e vuodessa) tuntuvat jo meidänkin taloudessa.

Vähän jämäkkyyttä siihen talouden "hoitoon". Tuollaiset ylihintaiset harrastukset voit aivan suruttaa leikata pois. Kukaan ei tuomitse. Järki päähän ja nopeasti tai kirstun pohja näkyy ja se on sitten siinä. Mikä ihmisiä oikein vaivaa? Miten tyhmä pitää olla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaa... Jos lapsi rakastaa lajiaan ja menee treeneihin aina iloisella mielellä ja vielä palaa sieltä innoissaan, niin se raha revitään ihan mistä vaan.

Mä olen sitten vaikka syömättä, ostelematta uusia vaatteita, menemättä yhtään mihinkään.. Syödään löysää kauravelliä ja alan käymään leipäjonoissa.

Huomaa, että näin kommentoivilla ei ole asiasta kokemusta. Tuokin on niin helppo sanoa, mutta oikeasti ei mene noin.

Monet aikuiset eivät itselleen osta uusia vaatteita tai omaan ruokaansa tuhlaa, mutta rahaa ei silti jää.

Toki sitä voi koko perheen pistää syömään päivittäin löysää kauravelliä ja kulkemaan risaisissa vaatteissa harrastuksen vuoksi, mutta ei kyllä ole lasten etu ja prioriteetit aivan pielessä.

Jaa... Kolme harrastavaa lasta. Yksi on SM-joukkueessa (500 €/kk, onneksi on sponsoreita ja tuo maksukatto). Meillä menee vajaa tonni lasten harrastuksiin kuukaudessa (kesällä vähemmän tietenkin), että kyllä sitä on kaikenlaista keksitty, että on saanut teinit pidettyä harrastuksia.

Uusien vaatteiden hankkimattomuus ei tarkoita, että vaatteet on risaisia. Perhettä en ole laittanut syömään kauravelliä, vaan syön itse. Mutta ei täällä hirveesti juhlita. Päiväystuotteita käyn kyttäämässä ja vain tarjouksista lihoja tms. Jatkuvaa senttien kanssa kikkailuja. Vaatteet kierrätyksestä. Että pakostakin tullut ekohörhö.

Näin on menty parisen vuotta ja muutama vuosi vielä edessä päin, jos kaikki sujuu hyvin. Nyt sijoitetaan tulevaisuuteen.

Jos seura ei halua osallistua rahankeruuseen, niin vanhemmat saavat itsekin olla aloitteellisia ja alkaa porukalla keräämään rahaa.

Pidän kyllä seuran linjausta outona, ellen jopa trollina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Useilla urheiluseuroilla on mahdollisuus hakea tukea vähävaraisille jäsenille. Voisitko jutella valmentajan tai joukkueen johtajan kanssa.

Ikävä tilanne, mutta toivottavasti joku ratkaisu löytyy ja lapsesi voi jatkaa harrastustaan.

No se, kun emme varsinaisesti ole vähävaraisia, vaan keskituloisia. Mutta kaikkien lasten harrastuskulut (yli 5000e vuodessa) tuntuvat jo meidänkin taloudessa.

Vähän jämäkkyyttä siihen talouden "hoitoon". Tuollaiset ylihintaiset harrastukset voit aivan suruttaa leikata pois. Kukaan ei tuomitse. Järki päähän ja nopeasti tai kirstun pohja näkyy ja se on sitten siinä. Mikä ihmisiä oikein vaivaa? Miten tyhmä pitää olla?

Ei ole tyhmyyttä, jos lapsi nauttii ja saa tehdä sitä mitä rakastaa.

Kirjoitat yksikössä vain itsestäsi - kai lapsella on myös toinen vanhempi? Voisiko suku (isovanhemmat, tädit, sedät, serkunveljenkaimat) auttaa?

Nykyään on kyllä todella paljon mahdollisuuksia hakea avustuksia eri järjestöistä (Lions? Rotaryt? yms.)

Torpedoit kaikki ehdotukset järjestään....?

Voisiko tilannetta yrittää ratkaista vaikka sitä kautta, että teini hakee nyt kesätöitä ja niillä rahoilla maksaa harrastustaan sen verran mitä menee yli? Siihen asti yritätte pärjätä sillä, että teinille ei hankita kevään aikana puhelimia tms. uutta tai kallista, pienennetään vaikka viikkorahaa jos teillä sellainen järjestely on?

Kyllä oienet lapset ymmärtää jos harrastuksiin ei ole varaa. Käykää vaikka yhdessä retkeilemässä, askarrelkaa ja käykää vaikka leikkipuistossa. Tekemisen ei tarvitse olla ohjattua ja kallista.