Ihmiset, jotka vetää heti kierrokset kaakkoon ja alkaa huutamaan sekunneissa

Ilmeisesti sellainen tapa on olemassa, koska olen kuvaillun kaltaista parisuhdetta seuraillut lähietäisyydeltä vuosikaudet. Itse en jaksaisi. 

Kuulostaa kamalalta ihmistyypiltä.

Tuntuu olevan naisilla etenkin yleistä. Minusta kertoo itsehillinnän puutteesta ja antaa vähän yksinkertaisen kuvan huutajasta.

Edellisessä suhteessa mies oli tällainen huutaja, lähdin aina pois paikalta. Ei siinä saa järkevää keskustelua aikaan, menisi vain huutokilpailuksi. Sitten kun on rauhoittunut ja pyytänyt anteeksi, olen suostunut keskustelemaan asiasta.

Ihmettelen kyllä, kun nykyään tuntuu olevan jotenkin ihailtavaa. Naiset hehkuttaa tätä, kuinka ovat ihan "hulluja ämmiä", ihan kuin se olisi hyvä asia. Selitellään ylpeänä, kuinka haukuttiin mies ihan lyttyyn ja huudettiin pää punaisena, kun oli tuonut väärää suklaata kaupasta.

Oisko joku sellainen defenssi. Varmaan saanut jonkun trauman jostain aiheettomasta syyttelystä ja rankaisemisesta, että on kasvanut siihen, ja luulee kaikkien koko ajan syyttelevän häntä.

En tiedä.

Aika varmasti jotain tosi ikävää siellä taustalla.

Ja varmasti ikävää myös saada se "tausta" silmilleen kun on itse vilpittömästi liikkeellä.

Toinen selitys voi olla ihan sekin, että tyyppi on epärehellinen kakka, jolla omatunto soimaa, ja sillä huudolla peitetään se omantunnon ääni.

Tai sitten tyyppi on voinut kokea liian monta kertaa sen, ettei häntä kuunnella ja hänen näkökulmansa mitätöidään ja kävellään naureskellen yli.

Siksi huutaa.

Mun mielestä sivistymätöntä ja antaa tyhmän ihmisen vaikutelman. Tästä syystä myös soditaan ja mellakoidaan.

Tunnen tapauksia. Heillä täytyy olla jotain ongelmia itsehillinnän ja tunteiden kanssa. He eivät osaa käsitellä vaikeita asioita, joten välitön raivohuutaminen on ainoa keino. Yksi työkaveri oli tuollainen. Se oli aika raskasta, kun ei koskaan tiennyt, milloin tulee raivari ja ja alkaa tavarat lennellä. En jaksaisi suhteessa noin äkkipikaisen kanssa.

En siedä huutajia yhtään missään, ja kaikkein vähiten omassa kodissani. En edes yritä kommunikoida huutajien kanssa, saavat huutaa ihan keskenään.

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu olevan naisilla etenkin yleistä. Minusta kertoo itsehillinnän puutteesta ja antaa vähän yksinkertaisen kuvan huutajasta.

Edellisessä suhteessa mies oli tällainen huutaja, lähdin aina pois paikalta. Ei siinä saa järkevää keskustelua aikaan, menisi vain huutokilpailuksi. Sitten kun on rauhoittunut ja pyytänyt anteeksi, olen suostunut keskustelemaan asiasta.

Ihmettelen kyllä, kun nykyään tuntuu olevan jotenkin ihailtavaa. Naiset hehkuttaa tätä, kuinka ovat ihan "hulluja ämmiä", ihan kuin se olisi hyvä asia. Selitellään ylpeänä, kuinka haukuttiin mies ihan lyttyyn ja huudettiin pää punaisena, kun oli tuonut väärää suklaata kaupasta.

Olen itse jo yli nelikymppinen nainen, enkä tunne ketään, joka tuota hehkuttaisi, mutta uskon kyllä kun sanot, että hehkuttaa, ehkä sitten minua jkv nuoremmat naiset, oletan. Mutta jos minun mies alkaisi huutaa minulle pää punaisena kun toisin esim. väärän ketsupin kaupasta niin se olisi viimeinen kerta kun ostan häntä varten mitään, ihan itse saisi jatkossa ostokset hoitaa. 

Jotkut ihmiset pysyvät huonoissa suhteissa pitkiäkin aikoja. Minusta olisi mielenkiintoisempaa kysyä, millä se raivon kohde saataisiin tajuamaan, ettei tuollaista tarvitse sietää.

Vierailija kirjoitti:

Jotkut ihmiset pysyvät huonoissa suhteissa pitkiäkin aikoja. Minusta olisi mielenkiintoisempaa kysyä, millä se raivon kohde saataisiin tajuamaan, ettei tuollaista tarvitse sietää.

Sekin on kyllä mielenkiintoinen kysymys, ja saa sitäkin kommentoida tähän. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu olevan naisilla etenkin yleistä. Minusta kertoo itsehillinnän puutteesta ja antaa vähän yksinkertaisen kuvan huutajasta.

Edellisessä suhteessa mies oli tällainen huutaja, lähdin aina pois paikalta. Ei siinä saa järkevää keskustelua aikaan, menisi vain huutokilpailuksi. Sitten kun on rauhoittunut ja pyytänyt anteeksi, olen suostunut keskustelemaan asiasta.

Ihmettelen kyllä, kun nykyään tuntuu olevan jotenkin ihailtavaa. Naiset hehkuttaa tätä, kuinka ovat ihan "hulluja ämmiä", ihan kuin se olisi hyvä asia. Selitellään ylpeänä, kuinka haukuttiin mies ihan lyttyyn ja huudettiin pää punaisena, kun oli tuonut väärää suklaata kaupasta.

Olen itse jo yli nelikymppinen nainen, enkä tunne ketään, joka tuota hehkuttaisi, mutta uskon kyllä kun sanot, että hehkuttaa, ehkä sitten minua jkv nuoremmat naiset, oletan. Mutta jos minun mies alkaisi huutaa minulle pää punaisena kun toisin esim. väärän ketsupin kaupasta niin se olisi viimeinen kerta kun ostan häntä varten mitään, ihan itse saisi jatkossa ostokset hoitaa. 

Juu taitaa siis olla nuorten naisten juttu tämä. Itse olen siis 25v, joten tällaiset tuntemani naiset suht samaa ikäluokkaa.

Ne ovat yleensä keski-ikäisiä lähihoitajia, pahimmat v...päät.

Tiedän tuollaisia miehiä muutaman. Mutta ei niiden parisuhteet montaa vuotta kestäkään.

Vuosia sitten olin syrjäytynyt, ja äidilläni oli inhottava tapa tunkea neuvoja kurkustani alas ja saarnata, vaikka olin huolellisesti selittänyt hänelle miksi en tee niinkuin hän sanoo. Se oli huomattava lisärasitus tilanteessa, jossa olo oli muutenkin huono. Senkin kerroin hänelle, mutta ei vaikutusta. Olisi pitänyt varmaan laittaa välit kokonaan poikki, mutta olin riippuvainen hänen taloudellisesta avustaan kun opintolainaakin piti maksaa pois. Jossain vaiheessa aloin huutaa hänelle aina heti kun hän rupesi tyrkyttämään niitä neuvojaan. Kannatti, koska lopulta hän antoi periksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vuosia sitten olin syrjäytynyt, ja äidilläni oli inhottava tapa tunkea neuvoja kurkustani alas ja saarnata, vaikka olin huolellisesti selittänyt hänelle miksi en tee niinkuin hän sanoo. Se oli huomattava lisärasitus tilanteessa, jossa olo oli muutenkin huono. Senkin kerroin hänelle, mutta ei vaikutusta. Olisi pitänyt varmaan laittaa välit kokonaan poikki, mutta olin riippuvainen hänen taloudellisesta avustaan kun opintolainaakin piti maksaa pois. Jossain vaiheessa aloin huutaa hänelle aina heti kun hän rupesi tyrkyttämään niitä neuvojaan. Kannatti, koska lopulta hän antoi periksi. 

Suositteletko siis myös parisuhteeseen huutamista keinoksi kumppanin alistamiseen hiljaiseksi?

Minä olen mies joka vetää helposti kierrokset kaakkoon sekunneissa. Mutta minä en huuda puolisolle tai muille ihmisille edes riidellessä, minä karjun ärräpäitä asioille. Esimerkiksi kun on tarkoitus tehdä joku kotihomma tai korjaus ja tarvikkeet ja työvälineet eivät löydy niin kiehun raivosta. Vaimo tietää että en minä hänelle karju vaan elämälle, maailmankaikkeudelle ja kaikelle semmoiseselle ja antaa puhkua ja puhista kunnes "kohtaus" on ohi.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen mies joka vetää helposti kierrokset kaakkoon sekunneissa. Mutta minä en huuda puolisolle tai muille ihmisille edes riidellessä, minä karjun ärräpäitä asioille. Esimerkiksi kun on tarkoitus tehdä joku kotihomma tai korjaus ja tarvikkeet ja työvälineet eivät löydy niin kiehun raivosta. Vaimo tietää että en minä hänelle karju vaan elämälle, maailmankaikkeudelle ja kaikelle semmoiseselle ja antaa puhkua ja puhista kunnes "kohtaus" on ohi.

En katselisi tuollaistakaan. En halua asua kodissa, jossa karjutaan ärräpäitä edes esineille. Inhoan kovaäänistä mesoamista ja kiroilua, ja siitä tulee inhottava väkivaltainen tunnelma kotiin. Ja tulee olo että itsekin pitää varoa ja hissutella, ettei herra vaan saa raivaria, vaikkakin jollekin leivänpaahtimelle. Enkä usko, että pystyt pitämään huudon kohdistettuna pelkkään imuriin, jos vaimo sattuu olemaan siinä tiellä myös.

Esimieheni on tuollainen. Ei mitään itsehillintää tai suodattamista. Ikävä ihminen.