Mies suostu häihin, ainoastaan maistraatti käy
Olen haavellut häistä pikkutytöstä saakka ja näinkö käy?
Kommentit (56)
Mies halusi naimisiin, minä en. Naimisiinmeno oli kuitenkin hänelle sen verran tärkeä asia, että suostuin asiaan ja annoin hänen järjestää haluamansa juhlat, koska rakastan häntä.
Joutui tyytymään tosin maistraatissa tahtomiseen, kun itse en kuulu kirkkoon ja hän edustaa toista uskontoa.
Vierailija kirjoitti:
En suostuisi minäkään. Typerää rahantuhlausta ja kauhea vaiva.
Ihmettelen aina näitä "olen haaveillut häistä pikkulapsesta asti" -tyyppejä. Millainen kasvatus on tytöllä, jolla ei pyöri muuta mielessä kuin omat häät? Siis naimisiinmeno ja juhlahössötys? Sääliksi käy.
N27
Tuntu parin edellä kirjottaneen miehetkin olevan samanmoisia hössöttäjiä, ettei se aina ole sukupuolesta kiinni.
En ikinä menisi kirkossa naimisiin, joten ymmärrän miestäsi täysin.
Vierailija kirjoitti:
En suostuisi minäkään. Typerää rahantuhlausta ja kauhea vaiva.
Ihmettelen aina näitä "olen haaveillut häistä pikkulapsesta asti" -tyyppejä. Millainen kasvatus on tytöllä, jolla ei pyöri muuta mielessä kuin omat häät? Siis naimisiinmeno ja juhlahössötys? Sääliksi käy.
N27
Joillain mahtuu päähän useampikin asia. Ei se että on haaveillut lapsesta asti jostakin, tarkoita ettei muuta pyörisi mielessä.
Juhlia haluavalle niiden järjestäminen on kivaa eikä vaiva. Rahaa ei tarvitse tuhlata enempää kuin itselle sopii. Ja joistakin juhlahössötys on ihanaa.
Minua käy sääliksi ihmiset jotka eivät kykene ymmärtämään erilaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Mies halusi naimisiin, minä en. Naimisiinmeno oli kuitenkin hänelle sen verran tärkeä asia, että suostuin asiaan ja annoin hänen järjestää haluamansa juhlat, koska rakastan häntä.
Joutui tyytymään tosin maistraatissa tahtomiseen, kun itse en kuulu kirkkoon ja hän edustaa toista uskontoa.
Näin minäkin olettaisin, että rakastava ihminen toimii. Jos asia ei itselleen ole tärkeä mutta kumppanille on niin hyvin voi myöntyä tekemään toiselle mieliksi koska kyllähän rakkaalleen haluaa aina hyvää.
Vierailija kirjoitti:
Jätä se sika ja tule minun vaimokseni! m42
Ihana, mulla tikittää biologinen kello siihen malliin et oisin ihan valmis sun vaimoksi jos tehdään lapsi
Ei taida sitten kuitenkaan olla mielessä avioliitto vaan häät.. mies taisi testata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies halusi naimisiin, minä en. Naimisiinmeno oli kuitenkin hänelle sen verran tärkeä asia, että suostuin asiaan ja annoin hänen järjestää haluamansa juhlat, koska rakastan häntä.
Joutui tyytymään tosin maistraatissa tahtomiseen, kun itse en kuulu kirkkoon ja hän edustaa toista uskontoa.
Näin minäkin olettaisin, että rakastava ihminen toimii. Jos asia ei itselleen ole tärkeä mutta kumppanille on niin hyvin voi myöntyä tekemään toiselle mieliksi koska kyllähän rakkaalleen haluaa aina hyvää.
Vaikka kuinka rakastaisin miestäni en antaisi hänellle 10000e häitä varten että ne saa pienimmmälläkään budjetilla järkättyä ja pakottaisi koko sukua uhraamaan yhtä lauantaita ja tuomaan meille lahjoja. :D ihan sama miten tärkeä asia.
Ei siviilivihkimistä ole pakko tehdä maistraatissa! Voittehan valita jonkun juhlavammankin paikan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies halusi naimisiin, minä en. Naimisiinmeno oli kuitenkin hänelle sen verran tärkeä asia, että suostuin asiaan ja annoin hänen järjestää haluamansa juhlat, koska rakastan häntä.
Joutui tyytymään tosin maistraatissa tahtomiseen, kun itse en kuulu kirkkoon ja hän edustaa toista uskontoa.
Näin minäkin olettaisin, että rakastava ihminen toimii. Jos asia ei itselleen ole tärkeä mutta kumppanille on niin hyvin voi myöntyä tekemään toiselle mieliksi koska kyllähän rakkaalleen haluaa aina hyvää.
Vaikka kuinka rakastaisin miestäni en antaisi hänellle 10000e häitä varten että ne saa pienimmmälläkään budjetilla järkättyä ja pakottaisi koko sukua uhraamaan yhtä lauantaita ja tuomaan meille lahjoja. :D ihan sama miten tärkeä asia.
Olen tuo nro22, eikä meidän häät maksaneet muutamaa satasta enempää.
Naimisiinmeno oli miehelleni tärkeää siksi, että hän on uskovainen ja stressasi ihan hirveästi (ja ihan turhaan, kun kukaan ei arvostellut) tuota meidän "synnissä" elämistä.
Vierailija kirjoitti:
Ei siviilivihkimistä ole pakko tehdä maistraatissa! Voittehan valita jonkun juhlavammankin paikan.
Me mentiin naimisiin kasvitieteellisessä puutarhassa. Aivan ihana paikka kaikkine niine kasvineen.
Siviilivihkiminen onnistuu myös käräjäoikeudessa. Siellä saattaa olla juhlavammat tilat kuin maistraatissa (paikkakunnasta riippuen), jos ette halua järjestää vihkimistilaisuutta minnekään muualle.
No voi nyt hyvää päivää, vastaa miehellesi, että sinulle käy vain kirkkovihkiminen. Ei kai naimisiinmennessä toinen yksinään näistä asioista päätä ? Vai mikä syy sitten on ylipäätään naimisiin mennä
Vierailija kirjoitti:
No voi nyt hyvää päivää, vastaa miehellesi, että sinulle käy vain kirkkovihkiminen. Ei kai naimisiinmennessä toinen yksinään näistä asioista päätä ? Vai mikä syy sitten on ylipäätään naimisiin mennä
En olisi voinut mennä naimisiin kirkossa, koska siellä ahdistaa. Olisi kyllä ollut ihan kamalaa mennä naimisiin ahdistuneessa tunteessa. Luultavasti olisin perunut häät, jos tuo olisi ollut ainoa vaihtoehto.
En vain voi mitään, että kirkossa alan tuntea pahoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies halusi naimisiin, minä en. Naimisiinmeno oli kuitenkin hänelle sen verran tärkeä asia, että suostuin asiaan ja annoin hänen järjestää haluamansa juhlat, koska rakastan häntä.
Joutui tyytymään tosin maistraatissa tahtomiseen, kun itse en kuulu kirkkoon ja hän edustaa toista uskontoa.
Näin minäkin olettaisin, että rakastava ihminen toimii. Jos asia ei itselleen ole tärkeä mutta kumppanille on niin hyvin voi myöntyä tekemään toiselle mieliksi koska kyllähän rakkaalleen haluaa aina hyvää.
Vaikka kuinka rakastaisin miestäni en antaisi hänellle 10000e häitä varten että ne saa pienimmmälläkään budjetilla järkättyä ja pakottaisi koko sukua uhraamaan yhtä lauantaita ja tuomaan meille lahjoja. :D ihan sama miten tärkeä asia.
Aika mielikuvituksetonta jos kuvittelee, että häät maksaa aina paljon.
Sormuksen ja pienet juhlat saa oikeasti muutamalla satasella. Kyllähän oletettavasti se prinsessahäistä unelmoinutkin rakastaa sitä kumppaniaan ja on valmis joustamaan omista vaatimuksistaan.
Vihkiminen ja häät ovat eri asioita. Voi pitää minkälaiset häät haluaa, vaikka vihkiminen tapahtuisi sikalassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No voi nyt hyvää päivää, vastaa miehellesi, että sinulle käy vain kirkkovihkiminen. Ei kai naimisiinmennessä toinen yksinään näistä asioista päätä ? Vai mikä syy sitten on ylipäätään naimisiin mennä
En olisi voinut mennä naimisiin kirkossa, koska siellä ahdistaa. Olisi kyllä ollut ihan kamalaa mennä naimisiin ahdistuneessa tunteessa. Luultavasti olisin perunut häät, jos tuo olisi ollut ainoa vaihtoehto.
En vain voi mitään, että kirkossa alan tuntea pahoin.
Taisit nyt missata asian pointin, eli sen, että ihan sama missä vihitään, mutta ei sitä toinen yksinään päätä. Avioliitto on sen verran iso asia jo ihan juridisesti, ettei sitä voi toinen päättää yksipuolisesti miltään osin.
Vierailija kirjoitti:
Itsekin haluan vaan maistraattihäät. Pari läheisintä kaveria ja vähän ”salaa” naimisiin. Juhlat sitten joskus myöhemmin.
Miksi juhlat myöhemmin.
Ainakin minusta tuntuisi kornilta, jos joku tuttava pari olisi mennyt salaa naimisiin ja sitten vuoden päästä ilmoittaisivat, että Peräkylän maamiesseuran talolla on sitten hääjuhla, kun naimisiin mentiin salaa vuosi sitten.
En menisi.
Me itsekin kävimme maistraatissa ja joimme leivoskahvit todistajien kanssa jälkeen päin ja siitä alettiin elämään avioelämää. Ei keksitty jälkeen päin, että voitais leikkiä häitä ja käydä siunaututtamassa liittoa ja pitää juhlia jälkikäteen.
Kerroppa meille, mitä mies on sanonut perusteluksi, että ainoastaan maistraatti käy ?
Ole onnellinen että pääset naimisiin.
Minäkin olen unelmoinut häistä mutta mies ei halua naimisiin ollenkaan. Luulen että syy se kun olen itse ollut liian hanakka avioon menijä.
Aion vaan kärsivällisesti odottaa josko muuttaa mielensä enkä vihjaa asiasta enää ikinä.