Lue keskustelun säännöt.
Osaako lapset yhä koulun alkaessa hiihtää ja luistella?
15.01.2019 |
Onneksi tuli tänne eteläänkin lunta ja pakkasta. Olemme nyt ahkerasti yrittäneet 3-vuotiaan kanssa opetella hiihtämistä ja luistelemista. Vähän kerrallaan. Haastavaa on, kun tyypillä on niin lyhyt pinna, muistan, että itse olin lapsena sitkeämpi.
Juttelin tästä yhden ystäväni kanssa. Hän sanoi, että antoi koulun hoitaa nuo opettamiset aikoinaan. Olin vähän hämmästynyt. Oletin, että kouluun mennessä pitäisi jo osata hiihtää ja luistella. Ja myös uida ja ajaa pyörällä...
Onko miten yleistä, että ei osata?
Kommentit (31)
Kolmevuotias on vielä aika pieni, että eiköhän se ehdi kun se innostus ensin iskee. Eskarissakin opetellaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse aikanani annoin ammattilaisten opettaa, koska huomasin että sillä tavalla jäivät turhat kiukkuilut pois ja taidot karttuivat nopeasti. Meidän lapsemme ovat siis aloittaneet ns. vesipeuhussa (uinnin alkeet) siinä kolmen vanhana, paikallisen hiihtoseuran lyhytkursseilla kävivät useasti 3-6 ikävuoden välissä, luistelukoulussa kerran viikossa noin 4-5-vuotiaina (yksi tosin siirtyi sieltä pian kiekkokouluun ja toinen poimittiin taitoluistelun kehitysryhmään) ja jopa laskettelurinteessä olemme luottaneet koulutettuihin hiihdonopettajiin vaikka mies on entinen kansallisen tason laskija.
Mutta vastauksena kysymykseesi: moni ei osaa enää edes juosta kun koulu alkaa. Siskoni on alakoulun opettaja ja hän kertoi juuri, että yksi kantasuomalainen lapsi ei kerta kaikkiaan osannut edes seistä suksien päällä kun tuntui niin korkealta ja huojuttavalta. Luistelusta puhumattakaan. Syksyn metsäretkeltä piti kaksi lasta lähettää avustajan kanssa takaisin koululle koska metsäpolulla käveleminen oli liian vaikeaa. Ja kyse perusterveistä lapsista.
Minun lapseni ovat jo teinejä, mutta silloin kun he olivat pieniä, opetimme kaikki peruslajit mahdollisimman varhain. Itse olen aina ajatellut että se on vanhemman tehtävä (jos on mahdollisuutta, ja meillä oli).
Hyvä puoli siinä on ollut se, että lapsemme ovat aina kokeneet koululiikunnan helpoksi ja saaneet onnistumisen elämyksiä. Se on voinut auttaa myös hyvän itsetunnon kehittymisessä kun on huomannut että osaa ja uskaltaa.
Ymmärrän kyllä ettei sohvaperuna tai liikuntarajoitteinen ihminen lasten saannin myötä muutu hiihtofanaatikoksi tai reippailevaksi jumppaohjaajaksi. Silloin on mahdollisuuksien mukaan hyvä viedä lapsi johonkin ohjattuun kerhoon oppimaan taitoja. Koulussa on vähän myöhäistä aloittaa alkeista. Monien asioiden suhteen ns. herkkyyskausi on jo ohi ja lapsi vertaa itseään luokkakavereihin oppien ajattelemaan jo pienenä, ettei osaa juosta/hiihtää/uida/luistella/palloilla...
Kolmevuotiaalle pitää antaa tosi pieni tavoite ja kiva palkinto yrittämisestä. Kunnon ladulle on tärkeää päästä harjoittelemaan. Menette esim. järven jäälle ja osoitatte nuotiopaikkaa: tuonne kun jaksat niin paistetaan makkarat. Reppuun lämmintä mehua. Niistä syntyvät mukavat muistot ja lapsi oppii huomaamatta.
Luistelussa luottaisin ihan seurojen järjestämiin luistelukouluihin. Niitä on jo 3-vuotiaille ja jäähallissa homman oppii nopeasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei nyt 3-vuotiaana vielä, ekat sukset ja luistimet hankittiin 4-vuotiaana ja kunnolla ehkä pääsi harjoittelemaan vasta 5-vuotiaana. Tosin etelän heikot talvetkin olleet ongelmana.
Suurin osa osaa luistella. Hyvinkin.
Etelässä tuskin kaikki osaa sen kummemmin hiihtää. Meillä Helsingissä merenrannassa ei edes ollut kunnolla lunta niinä talvina ennen lasten koulunalkua. Teimme omaan pihaan ladun ja hiihtelivät jos oli lunta, mutta aika vähäistä se oli.
Päiväkodissa ja koulussa on luistelua. Hiihtäneet eivät ole kertaakaan. Ja viime talvena toisella oli kerran luistelua, toisella ei kertaakaan. Nyt oli eilen toisella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Päiväkodissa harjoiteltiin luistelua ja hiihtoa siinä n. 4-vuotiaasta alkaen. Kotona ei juurikaan opeteltu muuta kuin hiihtoa. Uimakouluissa käyty heti kun sinne on päässyt eli 5-vuotiaana. Tosin kumpikin osasi jo hieman uida ennen sitä.
8 jatkaa että luistelukouluun on molemmat kuskattu, useampi talvi. Mökkikunnassa käytiin sunnuntaiaamuisin mailattomien vuorolla luistelemassa. Laskettelemaan on viety.
Uimakoulussa olivat, uimahyppyleirillä, telinejumppa on tuttua.
Mutta murtomaahiihtoa ei vaan voi harrastaa, jos ja kun ei ole lunta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ollut lunta riittävästi parina talvena ennen koulua. Kerran oli käynyt ns. hiihtoputkessa kokeilemassa.
Koulussa harvemmin enää hiihdetään täällä lounaisrannikolla. On niin satunnaista tuo lumen riittävyys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyään lapsissa on niin paljon vieraan kulttuurin edustajia, joille ei ole mitään merkitystä kyseisillä taidoilla, jotka ovat osa kulttuuriperintöämme.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään lapsissa on niin paljon vieraan kulttuurin edustajia, joille ei ole mitään merkitystä kyseisillä taidoilla, jotka ovat osa kulttuuriperintöämme.
No itse asiassa ne lapset ovat usein paljon innsostuneempia, heille kun se on monesti hyvin eksoottista. Vähän niin kuin suomalaislapsi pääsisi surffaamaan tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään lapsissa on niin paljon vieraan kulttuurin edustajia, joille ei ole mitään merkitystä kyseisillä taidoilla, jotka ovat osa kulttuuriperintöämme.
No itse asiassa ne lapset ovat usein paljon innsostuneempia, heille kun se on monesti hyvin eksoottista. Vähän niin kuin suomalaislapsi pääsisi surffaamaan tms.
Vähän niinku.
Olen lastentarhanopettaja Lahden Liipolassa ja enköhän minä tämän kuvion ole nähnyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään lapsissa on niin paljon vieraan kulttuurin edustajia, joille ei ole mitään merkitystä kyseisillä taidoilla, jotka ovat osa kulttuuriperintöämme.
No itse asiassa ne lapset ovat usein paljon innsostuneempia, heille kun se on monesti hyvin eksoottista. Vähän niin kuin suomalaislapsi pääsisi surffaamaan tms.
Vähän niinku.
Olen lastentarhanopettaja Lahden Liipolassa ja enköhän minä tämän kuvion ole nähnyt.
Minä en tiedä päiväkoti-ikäisistä mutta koululaisten kohdalla olen tuon huomannut vuosien varrella. Pienten kohdalla luulisi kyllä että ovat aika samalla viivalla, kun on kaikille suht uutta.
Edellinen (Ope, Turku)
Eiköhän lapsen voi opettaa vihaamaan hiihtoa vähän vanhempana? Luistelemaan opettelu on aika haastavaa. Ehkä odottaisin vielä pari vuotta. Kummallakaan taidolla ei ole normi elämässä mitään merkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän lapsen voi opettaa vihaamaan hiihtoa vähän vanhempana? Luistelemaan opettelu on aika haastavaa. Ehkä odottaisin vielä pari vuotta. Kummallakaan taidolla ei ole normi elämässä mitään merkitystä.
Eikö koulu ole lapsille tätä mainitsemaasi "normi elämää"?
3-vuotias on vielä niin pieni, että harjoittelu on lähinnä vaan lyhytkestoista pystyssä pysymisen harjoittelua. Omat lapset oppivat kunnolla luistelun ja hiihdon vasta joskus 6-vuotiaina, sitä edeltävinä talvina se oli vaan sellaista kömpelöä menoa kaatumisineen. Ilman apupyöriä oppivat ajamaan n. 5-6-vuotiaina ja uimaharjoittelut jatkuu edelleen nyt peruskoulun ensimmäisillä luokilla. Molemmat ovat hieman kömpelöitä ja ns. ei-liikunnallisia. Jos opettelu olisi jäänyt koulun harteille, ei siitä olisi tullut mitään.
Suurin osa osaa kouluun mennessä, kaikki ei, osalla ei ole koskaan ollut edes välineitä.
Lapsen ekaluokan opelta tuli viesti että lasten olisi hyvä harjoitella luistinten sitomista. Tämä herätti yllättävän suurta vastarintaa ja hämmentävän moni ilmoitti ettei luistimia ole. Ja niistä, joilla oli, moni piti luistinten sitomista liian vaikeana tehtävänä. Onhan se vaikea, mutta en tiedä mitä siihen ajatellaan vaihtoehdoksi jos ei harjoittelua. Lykätään luistelua kolmella vuodella tai palkataan palvelijoita luistelutunteja varten?
3-vuotiaan kanssa 3-vuotiaan ehdoilla. Hetki luistelua tai hiihtämistä, ja jos tulee kiukku, ei tarvitse jatkaa. Jotain lihasmuistiin jää kuitenkin.