Lue keskustelun säännöt.
Miten fwb-suhteenne ovat päättyneet? Sulassa sovussa vai toisen sydänsuruihin?
14.01.2019 |
Kuinka kauan suhde kesti ja sovittiinko pelisäännöt heti alussa? Rakastuiko jompi kumpi kuitenkin?
Kommentit (43)
Yleensä niin että toinen on sittenkin ollut enemmän messissä ja halunnut enemmän. Ei tuu yhtään mieleen missä yhtäkkiä olisi vaan päätetty lopettaa. Joko toinen on löytänyt jonkun jonka kanssa haluaa jotain vakavampaa tai sitten juttu on loppunut toisen innokkuuteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ai kun olisikin fwb kokemuksia. 😛. Voisin kokeilla😛
Siihen, että huomasin miehen samaan aikaan etsivän netistä tyttöystävää. Meni maku koko touhusta.
Vierailija kirjoitti:
Siihen, että huomasin miehen samaan aikaan etsivän netistä tyttöystävää. Meni maku koko touhusta.
Minulle kävi juuri samalla tavalla. En halua olla mikään hätävara siihen asti, kunnes löytyy parempi.
Vierailija kirjoitti:
Siihen, että huomasin miehen samaan aikaan etsivän netistä tyttöystävää. Meni maku koko touhusta.
Täh? Miksi tuota suutuit? Mulla on fwb ja samalla etsin sitä ihan oikeaa suhdetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siihen, että huomasin miehen samaan aikaan etsivän netistä tyttöystävää. Meni maku koko touhusta.
Eikös tämä juuri ole kupletin juoni? Paneskellaan ilman tunteita kaveritasolla ja samalla etsitään sitä tosirakkautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siihen, että huomasin miehen samaan aikaan etsivän netistä tyttöystävää. Meni maku koko touhusta.
Minulle kävi juuri samalla tavalla. En halua olla mikään hätävara siihen asti, kunnes löytyy parempi.
Onko teillä nyt jäänyt ymmärtämättä mitä fwb tarkoittaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sulassa sovussa toki. Löysin vaan paremman tyypin, jossa oli ainesta enempäänkin.
Mies hirttäytyi, syyt on jäänyt epäselviksi.
8 vuotta taidettiin aina hengailla ja paneelilla kun oltiin kumpikin sinkkuina. Joskus itse rakastuin ja miesalkoikin suhteeseen ja lopuksi meni toisinpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siihen, että huomasin miehen samaan aikaan etsivän netistä tyttöystävää. Meni maku koko touhusta.
Eikös tämä juuri ole kupletin juoni? Paneskellaan ilman tunteita kaveritasolla ja samalla etsitään sitä tosirakkautta.
On, on, mutta hitto vie, kun menin ihastumaan kaveriin ja aloin haihattelemaan yhteisen tulevaisuuden perään.
Vierailija kirjoitti:
Ai kun olisikin fwb kokemuksia. 😛. Voisin kokeilla😛
Ensin sullakin pitäis olla niitä "benefits"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siihen, että huomasin miehen samaan aikaan etsivän netistä tyttöystävää. Meni maku koko touhusta.
Täh? Miksi tuota suutuit? Mulla on fwb ja samalla etsin sitä ihan oikeaa suhdetta.
En minäkään ymmärrä.
Vai onko joku tausta-ajatus, että tilanteen pitäisi pysyä samanlaisena ikuisesti? Että vain vannoutuneet ikisinkut voivat harrastaa fwb-suhteita?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siihen, että huomasin miehen samaan aikaan etsivän netistä tyttöystävää. Meni maku koko touhusta.
Minulle kävi juuri samalla tavalla. En halua olla mikään hätävara siihen asti, kunnes löytyy parempi.
Eiks toi fwb oo vähän semmonen hätävarajärjestely aina? Jos haluaa seksiä "vakituisesti", muttei ole tai halua kumppania?
Itse en pysty sisäistämään oikein ajatusta. Miksen ottaisi kumppaniksi ihmistä, jonka kanssa voin olla hyvä ystävä ja jonka kanssa tunnen seksuaalista vetovoimaa? Tai miksi paneskelisin jonkun kanssa johon en tunne vetoa? Ystävyys kuitenkin on osa termiä, niin sen puutetta en ala spekuloimaan.
M30
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siihen, että huomasin miehen samaan aikaan etsivän netistä tyttöystävää. Meni maku koko touhusta.
Minulle kävi juuri samalla tavalla. En halua olla mikään hätävara siihen asti, kunnes löytyy parempi.
Eiks toi fwb oo vähän semmonen hätävarajärjestely aina? Jos haluaa seksiä "vakituisesti", muttei ole tai halua kumppania?
Itse en pysty sisäistämään oikein ajatusta. Miksen ottaisi kumppaniksi ihmistä, jonka kanssa voin olla hyvä ystävä ja jonka kanssa tunnen seksuaalista vetovoimaa? Tai miksi paneskelisin jonkun kanssa johon en tunne vetoa? Ystävyys kuitenkin on osa termiä, niin sen puutetta en ala spekuloimaan.
M30
Mulla on ollut vuoden päivät fwb ja kyllä tunnen paljon seksuaalista vetovoimaa ja pidän hänen seurastaan. Hän ei kuitenkaan ole se oikea. En voisi paneskella jonkun kanssa johon en tunne vetovoimaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siihen, että huomasin miehen samaan aikaan etsivän netistä tyttöystävää. Meni maku koko touhusta.
Minulle kävi juuri samalla tavalla. En halua olla mikään hätävara siihen asti, kunnes löytyy parempi.
Eiks toi fwb oo vähän semmonen hätävarajärjestely aina? Jos haluaa seksiä "vakituisesti", muttei ole tai halua kumppania?
Itse en pysty sisäistämään oikein ajatusta. Miksen ottaisi kumppaniksi ihmistä, jonka kanssa voin olla hyvä ystävä ja jonka kanssa tunnen seksuaalista vetovoimaa? Tai miksi paneskelisin jonkun kanssa johon en tunne vetoa? Ystävyys kuitenkin on osa termiä, niin sen puutetta en ala spekuloimaan.
M30
Mulla on ollut vuoden päivät fwb ja kyllä tunnen paljon seksuaalista vetovoimaa ja pidän hänen seurastaan. Hän ei kuitenkaan ole se oikea. En voisi paneskella jonkun kanssa johon en tunne vetovoimaa.
Mikä erottaa hyvän ystävän, johon tuntee seksuaalista vetoa siitä "oikeasta"? Jokin tietty ärsyttävä ominaisuus tai kenties joku puute, jota et voi hyväksyä kumppanissa?
Minulla loppui omiin sydänsuruihin, vaikka olin itse se osapuoli joka halusi pitää jutun FWB-tasolla. Mies olisi halunnut seurustella. Minä tiesin että en missään tapauksessa halua seurustella hänen kanssaan, vaikka kaverina hänestä tykkäsinkin. Tilanne jatkui jonkin aikaa niin, että kumpikin tapaili avoimesti muitakin. mutta sitten mies laittoi poikki, koska kuulemma kumppanin hausta ei tullut mitään niin kauan kuin minä olin kuvioissa. Ymmärsin totta kai, mutta hitto kun otti koville! Meillä oli niin ihanaa seksiä ja minulla niin stressaava elämäntilanne (eron jälkeen taloudellisesti omille pääseminen oli kuluttavaa ja vaikeaa), että tuntui että en kestä sen ainoan arjen valopilkun menettämistä siinä kohtaa.
6,5 vuotta sitten aloitettiin fwb systeemillä. Siitä vuosi, niin seurusteltiin ja nyt ollaan naimisissa ja vauvakin on. Näin vaan kävi. Ei ainakaan vielä sydänsuruja:D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siihen, että huomasin miehen samaan aikaan etsivän netistä tyttöystävää. Meni maku koko touhusta.
Minulle kävi juuri samalla tavalla. En halua olla mikään hätävara siihen asti, kunnes löytyy parempi.
Eiks toi fwb oo vähän semmonen hätävarajärjestely aina? Jos haluaa seksiä "vakituisesti", muttei ole tai halua kumppania?
Itse en pysty sisäistämään oikein ajatusta. Miksen ottaisi kumppaniksi ihmistä, jonka kanssa voin olla hyvä ystävä ja jonka kanssa tunnen seksuaalista vetovoimaa? Tai miksi paneskelisin jonkun kanssa johon en tunne vetoa? Ystävyys kuitenkin on osa termiä, niin sen puutetta en ala spekuloimaan.
M30
Kokeilin tuollaista suhdetta ja tulin vähän samoihin ajatuksiin kanssasi. Jos tunnen ihmiseen seksuaalista vetoa, sängyssä luistaa ja olemme hyviä ystäviä, niin sehän on paras mahdollinen parisuhde loppuelämäksi. Tuo ei minun kohdallani siis toiminut, koska rakastuin tyyppiin.
Kokeilin myös muutamaa fb-suhdetta, joissa tavattiin vain sekstailun merkeissä. Ei tehty mitään muuta, eikä ollut henkeviä keskusteluja. Se toimi paremmin, koska seksissä sai tyydytyksen ja oli ihan kiihkoissaan kun jo etukäteen tiesi, että kohta saa mahtavan orgasmin. Muilta ominaisuuksiltaan tyypit olivat sellaisia, etten olisi ikinä voinut kuvitella jakavani elämää heidän kanssaan. Yksi oli naimisissa ja pettäjä, yksi oli ihan liian nuori ja poltti tupakkaa, yksi oli huumeiden viihdekäyttäjä.
6 vuotta, jatkuu edelleen. Välillä minä olen luullut hetkellisesti löytäneeni jotakin kiinnostavampaa, välillä taas mies. Sitten möngitään takaisin toistemme kainaloon. Tämä koko homma on kummallinen. Käsittämättömän hyvää seksiä, tekee edelleen mieli yhtä paljon kuin alussa. Samalla pidän tyyppiä hyvönä ystävänä ja arvostan häntä ihmisenä.
Aika kummallisia taidetaan olla molemmat. Olin jossakin vaiheessa aivan hullun rakastunut ja monet itkut olen vääntänyt tyypin vuoksi. Nyt on ollut vuoden-pari seesteisempää. En oikeastaan pidä itseäni rakastuneena ja toivon ainoastaan saavani nauttia tyypin seurasta pitkään. Toisaalta, pidän ja arvostan häntä sen verran, että suon hänelle onnen jos hän johonkin rakastuu. Emme ole pariin vuoteen puhuneet tunteistamme. Tavallaan ollaan kuin erillään asuva pariskunta, joka tapaa toisiaan ilman sitoumuksia.
Kertokaa kokemuksianne.