Miltä tuntuu syrjäytyneet/köyhät/ilkeät lapset ja huono perhe-elämä vanhana?
Lastensuojelusta jne. päätellen meillä on valtavasti enemmän huonoa perhe-elämää, kuin lapsettomuutta. Miltä se tuntuu vanhana?
Kommentit (7)
Osaisin kuvitella, että yksinäisyys läheisten ihmisten seurasta on raastavampaa kuin yksinäisyys ilman kohdetta.
Eikö kukaan siis halua puhua siitä kun vanhemmuus meni mönkään?
Olin huono vanhempi. Kuten moni muukin on. Keskiluokkaisen elämässä perhe oli itsestäänselvää.
Mielenkiintoinen perusyleistys :) Perheeni on lastensuojelun asiakkaita, tai siis yksi lapsistani on, mutta ei meidän perhe-elämämme ole huonoa.
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoinen perusyleistys :) Perheeni on lastensuojelun asiakkaita, tai siis yksi lapsistani on, mutta ei meidän perhe-elämämme ole huonoa.
Hyvä niin. Mutta käytinkin sitä vain indikaationa. Paljon on välirikkoja, aikuisten lasten tragedioita jne. Eikä mitään kultaisia eläkepäiviä joissa kauniit aikuiset lapset auttelee lastenlasten kanssa ja aurinko paistaa.
Jatkuvalta kivulta sydämessä joka ei vapauta koskaan.