Lue keskustelun säännöt.
Vain Suomessa hallitus lomailee eikä välitä hevonpeetä
06.01.2019 |
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/14eae432-6c96-415c-9a2a-5e736cfdb…
Mitä tehdään, että saadaan nämä saamattomat nahjkset toimiin? Mitä minä pieni ihminen voin tehdä, kun päättäjät ei tee mitään. Ne eivät välitä edes omista lapsistaan, kunhan itsellä on mammonaa.
Kommentit (2)
Vierailija kirjoitti:
https://yle.fi/uutiset/3-5432237
Yliopistojen ovet aukeavat helpommin ruotsinkielisille
Ruotsinkieliset nuoret pääsevät helpommin opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkieliset nuoret. Ruotsinkielisten kiintiöillä ja helpotuksilla turvataan ruotsinkielisten palveluita. Tulevaisuudessakaan koulutusmahdollisuudet eivät ainakaan heikkene, kun ruotsinkielisten lääkärien, juristien ja opettajien koulutusta ollaan lisäämässä.Tänä syksynä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisten kiintiöön pääsi opiskelemaan kahdeksan pistettä heikommilla tuloksilla kuin suomenkieliselle puolelle. 30 opiskelijan ruotsinkielisten kiintiöstä täytettiin vain 26, loppujen koepisteet olivat liian huonoja.
Oikeustieteelliseen tiedekuntaan hakeneista ruotsinkielisistä pääsi sisään yli 23 prosenttia pyrkineistä, kun suomenkielisistä 18 prosenttia. Myös taloustieteitä opiskelemaan otetaan ruotsinkielisiä opiskelijoita suhteessa suomenkielisiä enemmän.
http://toniahva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263425-miksi-ruotsinkielinen-p…
Otetaan esimerkiksi Helsingin yliopiston lääketieteen koulutusohjelma (2018):
* Suomenkieliseen ohjelmaan pisterajana oli yli 98 pistettä, kun ruotsinkieliseen ohjelmaan pääsi 91 pisteellä.
* Suomenkieliseen ohjelmaan hakijoista yliopistoon pääsi alle 5 prosenttia hakijoista, kun ruotsinkieliseen ohjelmaan yli 10 prosenttia hakijoista.
pakkoruotsin sääsi suomalaisenemmistöinen hallitus, johannes virolainen oli silloin pääministeri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
https://yle.fi/uutiset/3-5432237
Yliopistojen ovet aukeavat helpommin ruotsinkielisille
Ruotsinkieliset nuoret pääsevät helpommin opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkieliset nuoret. Ruotsinkielisten kiintiöillä ja helpotuksilla turvataan ruotsinkielisten palveluita. Tulevaisuudessakaan koulutusmahdollisuudet eivät ainakaan heikkene, kun ruotsinkielisten lääkärien, juristien ja opettajien koulutusta ollaan lisäämässä.
Tänä syksynä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisten kiintiöön pääsi opiskelemaan kahdeksan pistettä heikommilla tuloksilla kuin suomenkieliselle puolelle. 30 opiskelijan ruotsinkielisten kiintiöstä täytettiin vain 26, loppujen koepisteet olivat liian huonoja.
Oikeustieteelliseen tiedekuntaan hakeneista ruotsinkielisistä pääsi sisään yli 23 prosenttia pyrkineistä, kun suomenkielisistä 18 prosenttia. Myös taloustieteitä opiskelemaan otetaan ruotsinkielisiä opiskelijoita suhteessa suomenkielisiä enemmän.
http://toniahva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263425-miksi-ruotsinkielinen-p…
Otetaan esimerkiksi Helsingin yliopiston lääketieteen koulutusohjelma (2018):
* Suomenkieliseen ohjelmaan pisterajana oli yli 98 pistettä, kun ruotsinkieliseen ohjelmaan pääsi 91 pisteellä.
* Suomenkieliseen ohjelmaan hakijoista yliopistoon pääsi alle 5 prosenttia hakijoista, kun ruotsinkieliseen ohjelmaan yli 10 prosenttia hakijoista.