Uskaltaisitko heittäytyä TÄYSIN Jumalan suunnitelmien varaan?

 Jumalani, johon uskon enempi ja vähempi antoi ihmisille myös järjen ja velvollisuuden käyttää sitä sekä luvan epäillä ja kyseenalaistaa myös mm. Jumalan tekemiset ja tekemättömyydet. 

Käytännössä tarkoittaa luopumista kaikesta :-)

Jumalan suunnitelman varaan heittäytyjän täytyy uskoa rakkauteen, että sieltä pimeydestä jonne sukeltaa löytyy veden pinta joka kantaa.

Tein sen aikoinaan ja lupauduin menemään sinne minne tie minut johdattaa, vaikka en siinä vaiheessa kyynisenä, hylkäämisten seurauksena enää uskonutkaan löytäväni rakkautta.

Tapahtui outoja asioita, sairastuin vakavasti, jäin työkyvyttömyyseläkkeelle, tyhjän päälle, mutta juuri näiden tapahtumien seurauksena löysin ensimmäistä kertaa elämässäni rakkauden, ensimmäistä kertaa itsestäni :-)

Olin saanut elämäni aikana kyllä rakkautta, mutta luopuessani kaikesta entisessä elämässä tärkeästä, löysin itsestäni kyvyn rakastaa.

Entinen uskovainen vaimoni kysyi minulta aikoinaan, kumpi on mielestäsi tärkeämpää, olla rakastettu vai rakastaa. vastasin ymmärtämättömyydessäni, olla rakastettu.

Eron jälkeen kesti vuosikausia ymmrtää Jumalan tarkoitusta kun sain yllinkyllin rakkautta, mutta olin itse rakkaudeton kuin kivi, ennenkuin ymmärsin, että on tärkeämpää löytää kyky rakastaa, eikä sitä saavuta ennenkuin on valmis hylkäämään kaiken muun ja sukeltaa pimeyteen ja luottaa siihen että elämä kantaa ja kun olet valmis, sinä saat sen mitä eniten tarvitset-

Jumalalla on aika paskoja suunnitelmia. Mietitään nyt vaikka vedenpaisumusta. Nooa arkkiin kaikkien eläimien kanssa. Eiköhän kaikkivaltias jumala olisi voinut vaan zäpätä pois paskat eläinet.