Miksi enää ei tule hyvää musiikkia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1. tarjonta on räjähtänyt käsiin, helmet hukkuvat sonnan sekaan.

2 levy-yhtiöt eivät halua ottaa riskejä josta seuraa 2 asiaa, toinen että kappaleet miksataan pilalle (ei dynamiikkaa) ja artisteiksi otetaan laulutaidottomia btason julkkiksia jotka markkinoidaan "huipulle"

3. autotune

4. yhteen kappaleen tekoon  käytettävissä oleva aika on tippunut murto-osaan.

Tuossa nyt muutama syy.

Ja toisaalta, miksi vaivautua kun sontakin näköjään myy ihan kivasti.

Siinäpä ero kaupallisen ja rakkaudella tuotetun musiikin välillä.

Minusta tuntuu, että sitä tulisi kyllä, mutta sitä ei pahemmin julkaista. Tällä hetkellä ostovoimaiset ihmiset kai ovat enemmän kiinnostuneita bileäänimaailmoista, jotka ovat kaukana siitä, miksi musiikki vielä aiemmin käsitettiin. Eihän joku Rolling Stoneskaan joidenkin mielestä ollut enää musiikkia nähnytkään, joten kai tilanne on sama kuin meillä, jotka emme tunnista nykyään radiossa soivia äänimaailmoja musiikiksi. Maailma muuttuu.

Siis hittejä ei julkaista? Ilkeät levytyshemmot ei julkaise hittejä vaan paskoja biisejä? Ja ilkeät artistit rahankiilto silmissä eivät halua tehdä hittibiisejä vaan paskaa. Ei haluta ottaa riskejä? Kumpi on isonpi riski hittibiisi vai paskabiisi?

Eli, ihan paskoja selityksiä ilmiölle.

Youtubesta löytyy hyviä analyyseja ilmiön syistä.

Jos kuuntelet pelkästään jotain tyyliin NRJ:tä niin ei mikään ihmekään että hyvä musiikki loistaa poissaolollaan.

Kyllä tänäkin vuonna ilmestyi älyttömän kovia levyjä, ne vaan on sellaisia jotka ei mainstream-kanavilla soi.

Vierailija kirjoitti:

Jos kuuntelet pelkästään jotain tyyliin NRJ:tä niin ei mikään ihmekään että hyvä musiikki loistaa poissaolollaan.

Kyllä tänäkin vuonna ilmestyi älyttömän kovia levyjä, ne vaan on sellaisia jotka ei mainstream-kanavilla soi.

Mulle tuli kyllä fiilis että ap puhui niistä koko sukupolvea määrittelevistä hittibiiseistä, eikä mistään raskaista metallihardheavyrockpitkätukista, joita ”valveutuneet” kuuntelee.

No, jos vaan kaikki hyvät nuotit on jo käytetty loppuun.... ;) Mielestäni parhaat sävellykset tehtiin 1700, 1800, 1960 ja 1970 luvuilla. 1980-luvulla vielä joitain hyviä, sen jälkeen on ollut heikompaa..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kuuntelet pelkästään jotain tyyliin NRJ:tä niin ei mikään ihmekään että hyvä musiikki loistaa poissaolollaan.

Kyllä tänäkin vuonna ilmestyi älyttömän kovia levyjä, ne vaan on sellaisia jotka ei mainstream-kanavilla soi.

Mulle tuli kyllä fiilis että ap puhui niistä koko sukupolvea määrittelevistä hittibiiseistä, eikä mistään raskaista metallihardheavyrockpitkätukista, joita ”valveutuneet” kuuntelee.

Unohdit progen pitkätukkalistaltasi! Se jos jokin on valveutunutta.

Nimim. Just nyt Patto (Vertigo 6360 016) levylautasella.

Suomessa tehdään tälläkin hetkellä upeaa, omailmeistä ja persoonallista musiikkia. Siitä ei vain suuri yleisö tiedä mitään, kun sitä ei radiossa soiteta. Ihan vinkkinä esim. upean turkulaisen levy-yhtiö Svart Recordsin tuotanto ja porilaisen Ektro Recordsin tuotanto. Edistyksellinen musiikki ei ole kuollut!!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kuuntelet pelkästään jotain tyyliin NRJ:tä niin ei mikään ihmekään että hyvä musiikki loistaa poissaolollaan.

Kyllä tänäkin vuonna ilmestyi älyttömän kovia levyjä, ne vaan on sellaisia jotka ei mainstream-kanavilla soi.

Mulle tuli kyllä fiilis että ap puhui niistä koko sukupolvea määrittelevistä hittibiiseistä, eikä mistään raskaista metallihardheavyrockpitkätukista, joita ”valveutuneet” kuuntelee.

Unohdit progen pitkätukkalistaltasi! Se jos jokin on valveutunutta.

Nimim. Just nyt Patto (Vertigo 6360 016) levylautasella.

Jumanlaade, spiraali-Vertigoa!!! Täällähän on sivistynyttä porukkaa! Minulla on ainakin Gravy Train, Still Life, Colosseum, Cressida, Beggar's Opera, Magna Carta, Catapilla, Clear Blue Sky, Gracious! Affinity... enhän minä niitä kaikkia tässä edes nyt muista!!! MAHTAVAA!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni kanssa katsottiin eilen valkokankaalta mm. Animalsin House on the falling sun. Se on upea!

*rising

Mulla on The Animals: House of the Rising Sun / Talkin' About You 45rpm sinkku vuodelta 1964. Upeaa kuunneltavaa. Sinkut miksattiin tuohon aikaan erilailla ja ovat jotenkin raaempia ja autenttisempia kuin LP-versiot samoista kappaleista.

Singlen levyurien kaiverrus on "harvempi" kuin LP-levyjen levyurien. Siksi soundi on parempi.

Vierailija kirjoitti:

Siis hittejä ei julkaista? Ilkeät levytyshemmot ei julkaise hittejä vaan paskoja biisejä? Ja ilkeät artistit rahankiilto silmissä eivät halua tehdä hittibiisejä vaan paskaa. Ei haluta ottaa riskejä? Kumpi on isonpi riski hittibiisi vai paskabiisi?

Eli, ihan paskoja selityksiä ilmiölle.

Hitti ei ole synonyymi hyvälle. Hitti on synonyymi MYYVÄLLE. Huonokin voi myydä kun se markkinoidaan hyvin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis hittejä ei julkaista? Ilkeät levytyshemmot ei julkaise hittejä vaan paskoja biisejä? Ja ilkeät artistit rahankiilto silmissä eivät halua tehdä hittibiisejä vaan paskaa. Ei haluta ottaa riskejä? Kumpi on isonpi riski hittibiisi vai paskabiisi?

Eli, ihan paskoja selityksiä ilmiölle.

Hitti ei ole synonyymi hyvälle. Hitti on synonyymi MYYVÄLLE. Huonokin voi myydä kun se markkinoidaan hyvin. 

No joo sää oot uniikki etkä kuuntele mitään suosittua paskaa. Mutta yleismaailmallisesti, hyvät jutut myy, paskat jutut ei myy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis hittejä ei julkaista? Ilkeät levytyshemmot ei julkaise hittejä vaan paskoja biisejä? Ja ilkeät artistit rahankiilto silmissä eivät halua tehdä hittibiisejä vaan paskaa. Ei haluta ottaa riskejä? Kumpi on isonpi riski hittibiisi vai paskabiisi?

Eli, ihan paskoja selityksiä ilmiölle.

Hitti ei ole synonyymi hyvälle. Hitti on synonyymi MYYVÄLLE. Huonokin voi myydä kun se markkinoidaan hyvin. 

No joo sää oot uniikki etkä kuuntele mitään suosittua paskaa. Mutta yleismaailmallisesti, hyvät jutut myy, paskat jutut ei myy.

Ei pidä paikkaansa. Kannattaisi opetella vaikkai ihan pikkasen markkinointia niin tietäisit tuon. Myös psykologian opiskelulla voisit tietää tuon. Ja myös maalaisjärjellä voisit tietää tuon....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kuuntelet pelkästään jotain tyyliin NRJ:tä niin ei mikään ihmekään että hyvä musiikki loistaa poissaolollaan.

Kyllä tänäkin vuonna ilmestyi älyttömän kovia levyjä, ne vaan on sellaisia jotka ei mainstream-kanavilla soi.

Mulle tuli kyllä fiilis että ap puhui niistä koko sukupolvea määrittelevistä hittibiiseistä, eikä mistään raskaista metallihardheavyrockpitkätukista, joita ”valveutuneet” kuuntelee.

Unohdit progen pitkätukkalistaltasi! Se jos jokin on valveutunutta.

Nimim. Just nyt Patto (Vertigo 6360 016) levylautasella.

Jumanlaade, spiraali-Vertigoa!!! Täällähän on sivistynyttä porukkaa! Minulla on ainakin Gravy Train, Still Life, Colosseum, Cressida, Beggar's Opera, Magna Carta, Catapilla, Clear Blue Sky, Gracious! Affinity... enhän minä niitä kaikkia tässä edes nyt muista!!! MAHTAVAA!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!  

Noista mulla puuttuu Catapilla, mutta on niin karmeissa hinnoissa nykyään (Changesin pyyntihinnat alkaa liikkua tonneissa, Catapilla vähän halvempi) että taitaa mennä jälkipainososastolle. Kuuntelin aamulla ensin vähän klassista ja sitten Magna Cartan ja Juicy Lucyn kautta Pattoon. Sujuu se kitaran kiusaaminen tolta Mike Pattolta ihan asiallisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni kanssa katsottiin eilen valkokankaalta mm. Animalsin House on the falling sun. Se on upea!

*rising

Mulla on The Animals: House of the Rising Sun / Talkin' About You 45rpm sinkku vuodelta 1964. Upeaa kuunneltavaa. Sinkut miksattiin tuohon aikaan erilailla ja ovat jotenkin raaempia ja autenttisempia kuin LP-versiot samoista kappaleista.

 

Singlen levyurien kaiverrus on "harvempi" kuin LP-levyjen levyurien. Siksi soundi on parempi.

Jep, ja 45 kierrokseen mahtuu enemmän dataa per aikayksikkö. 45 kierroksen LP:n on kyllä riesa kun joutuu koko ajan nousemaan sohvalta kääntämään levyä.

Kertokaa mulle tekeekö joku vielä tänä päivänä kunnon rockia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni kanssa katsottiin eilen valkokankaalta mm. Animalsin House on the falling sun. Se on upea!

*rising

Mulla on The Animals: House of the Rising Sun / Talkin' About You 45rpm sinkku vuodelta 1964. Upeaa kuunneltavaa. Sinkut miksattiin tuohon aikaan erilailla ja ovat jotenkin raaempia ja autenttisempia kuin LP-versiot samoista kappaleista.

 

Singlen levyurien kaiverrus on "harvempi" kuin LP-levyjen levyurien. Siksi soundi on parempi.

Jep, ja 45 kierrokseen mahtuu enemmän dataa per aikayksikkö. 45 kierroksen LP:n on kyllä riesa kun joutuu koko ajan nousemaan sohvalta kääntämään levyä.

informaatiota siis, ei dataa. Tässä missään digitaalimaailmassa olla. Menen nurkkaan häpeämään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kuuntelet pelkästään jotain tyyliin NRJ:tä niin ei mikään ihmekään että hyvä musiikki loistaa poissaolollaan.

Kyllä tänäkin vuonna ilmestyi älyttömän kovia levyjä, ne vaan on sellaisia jotka ei mainstream-kanavilla soi.

Mulle tuli kyllä fiilis että ap puhui niistä koko sukupolvea määrittelevistä hittibiiseistä, eikä mistään raskaista metallihardheavyrockpitkätukista, joita ”valveutuneet” kuuntelee.

Unohdit progen pitkätukkalistaltasi! Se jos jokin on valveutunutta.

Nimim. Just nyt Patto (Vertigo 6360 016) levylautasella.

Jumanlaade, spiraali-Vertigoa!!! Täällähän on sivistynyttä porukkaa! Minulla on ainakin Gravy Train, Still Life, Colosseum, Cressida, Beggar's Opera, Magna Carta, Catapilla, Clear Blue Sky, Gracious! Affinity... enhän minä niitä kaikkia tässä edes nyt muista!!! MAHTAVAA!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!  

Noista mulla puuttuu Catapilla, mutta on niin karmeissa hinnoissa nykyään (Changesin pyyntihinnat alkaa liikkua tonneissa, Catapilla vähän halvempi) että taitaa mennä jälkipainososastolle. Kuuntelin aamulla ensin vähän klassista ja sitten Magna Cartan ja Juicy Lucyn kautta Pattoon. Sujuu se kitaran kiusaaminen tolta Mike Pattolta ihan asiallisesti.

Minäkin tykkään noiden progelevyjen lisäksi myös klassisesta musiikista: Jean-Babtiste Lully, Georg Friedrich Händel, Johann Sebastian Bach, Henry Purcell, Jean-Philippe Rameau jne. Hyvää uutta vuotta 2019!

T: Se spiraali-Vertigo-kaveri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kuuntelet pelkästään jotain tyyliin NRJ:tä niin ei mikään ihmekään että hyvä musiikki loistaa poissaolollaan.

Kyllä tänäkin vuonna ilmestyi älyttömän kovia levyjä, ne vaan on sellaisia jotka ei mainstream-kanavilla soi.

Mulle tuli kyllä fiilis että ap puhui niistä koko sukupolvea määrittelevistä hittibiiseistä, eikä mistään raskaista metallihardheavyrockpitkätukista, joita ”valveutuneet” kuuntelee.

Unohdit progen pitkätukkalistaltasi! Se jos jokin on valveutunutta.

Nimim. Just nyt Patto (Vertigo 6360 016) levylautasella.

Jumanlaade, spiraali-Vertigoa!!! Täällähän on sivistynyttä porukkaa! Minulla on ainakin Gravy Train, Still Life, Colosseum, Cressida, Beggar's Opera, Magna Carta, Catapilla, Clear Blue Sky, Gracious! Affinity... enhän minä niitä kaikkia tässä edes nyt muista!!! MAHTAVAA!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!  

Noista mulla puuttuu Catapilla, mutta on niin karmeissa hinnoissa nykyään (Changesin pyyntihinnat alkaa liikkua tonneissa, Catapilla vähän halvempi) että taitaa mennä jälkipainososastolle. Kuuntelin aamulla ensin vähän klassista ja sitten Magna Cartan ja Juicy Lucyn kautta Pattoon. Sujuu se kitaran kiusaaminen tolta Mike Pattolta ihan asiallisesti.

Minäkin tykkään noiden progelevyjen lisäksi myös klassisesta musiikista: Jean-Babtiste Lully, Georg Friedrich Händel, Johann Sebastian Bach, Henry Purcell, Jean-Philippe Rameau jne. Hyvää uutta vuotta 2019!

T: Se spiraali-Vertigo-kaveri

Minuun uppoaa Bach loistavasti. Jos saisin autiolle saarelle vain yhden levyn se olisi Julian Breamin soittamaa Bachia kitaralla. Skippaan surutta suuren osan romantiiikan ajan säveltäjistä ja loikkaan Schönberg/Stravinsky-akselin kautta esim. Takemitsuun, Pärtiin ja sitten ihan Supermoderniin. Ja tietty Jazziin, mukaanlukien Ovary Lodge ja muut vastaavat. Aika laajalla skaalalla mennään mutta hyvää musiikkia on maailma täynnä ja genrerajoihin karsinoitumisella vain rajoittaa omaa maailmaansa.

Loppujen lopuksi esimerkiksi jazzin ja progen raja on olematon. Puolet spiraalivertigoista on enemmän jazzia kuin progea ja jotkut RCA Neonit uivat hyvinkin syvissä jazzvesissä.

Hyvää uutta vuotta sinullekin. Ja muille lukijoile.