Ihminen, joka näkee itsessään pelkän epäonnistujan
Miten voi olla jollain niin epärealistinen käsitys maailmasta? Jos ei onnistu niin hän on itsensä mukaan täysi nolla, totaalinen luuseri. Yrittää ja tekee kyllä, mutta ei hän yksinkertaisesti voi olla paras. Jos tulee vaikka toiseksi niin sehän on maailman huonoin tulos, hänelle. Hänkin oli hyvä, joka tuli viimeiseksi. Jotenkin taikakeinosta hän on kuitenkin se huonoin. Aina on joku parempi ja hän masentuu tästä. Ei ikinä anna itselleen kiitosta. Suurin osa meistä suoriutuu keskiverrosti, joskus huonommin ja joskus paremmin. Kaikki eivät voi olla parhaita. Pitäisikö meidän kaikkien sitten ajatella olevamme huonoja? Miksi pelkkä hyvä ei riitä?
Kommentit (3)
Jaa-a. Kaikkien puolesta en voi puhua, mutta itseni kohdalta nostaisin esiin kaksi asiaan vaikuttavaa taikasanaa: lapsuus ja persoonallisuuspiirteet
Itsetunto joka rakentuu lapsuuden kokemuksista ja persoonan taipumuksista, voi olla huono jolloin näkee itsensä huonona aina. Jotkut vaatii itseltään paljon ja kokee että on iso ero siinä mihin haluaisi pystyä ja mihin pystyy. Mulla on huono itsetunto ja se tekee elämästä todella raskasta.
up