Lue keskustelun säännöt.
Pitäisi laihduttaa 8-10kg, tuntuu mahdottomalta. Muita?
30.12.2018 |
Olen päästänyt itseni pysyvästi lievän ylipainon puolelle. Kolmessa vuodessa on tullut 15 kg painoa lisää. Alunperin oli varaa tullakin vaikka se 5kg, mutta nämä loput ovat ihan silkkaa läskiä. Vanhat vaatteet eivät mahdu päälle, olo on tukala, kaksoisleukaa pukkaa. Olen juuri se lössähtänyt ja rupsahtanut mamma, jollaiseksi en ikinä halunnut tulla.
Välillä onnistun saamaan pari kiloa pois ihan jättämällä herkut pois ja vähän katsomalla mitä syön. Olo on jo silloin paljon parempi. Sitten taas palaan suklaalevyjen ääreen ja alamäki jatkuu.
Miten te muut olette saaneet aikaiseksi laihduttaa? Minulla suurin ponnistus on syöminen, rakastan herkkuja, varsinkin suklaata. En ole myöskään mikään kokki ja ruoanlaitto on pakkopullaa, mitä helpommalla pääsee sen parempi. Toisaalta syömämme kotiruoka on melko terveellistä kasvispainotteista ruokaa. Sitä vaan ei saisi korvata millään voileivillä ja eineksillä.
Liikkua en jaksa, olen aina inhonnut liikuntaa. Kerran viikossa käyn treeneissä ja se on mukavaa, vaikkei mitään rankkaa treeniä olekaan. Välillä käyn lapsen kanssa uimassa, joskus harvoin yksin, kun pääsen. Olen yh eli liikuntamahdollisuudet ilman lasta ovat aika rajattuja, tosin 15-20 min lenkille voisin mennä jo yksinkin ja jättää lapsen kotiin.
Mistä ihmeestä saisi raavittua motivaatiota?! En halua olla tällainen. Olen aina ollut hoikka ja se on tuntunut hyvältä. Nyt olo on koko ajan aika karsea (vaan ei selvästi tarpeeksi karsea, että jaksaisin laihduttaa).
Kommentit (97)
Mulla oli jossain vaiheessa sama tavoite. Nyt pudotettavaa onkin 15-20 kg.
Kannattaa tarttua toimeen nyt, ettei käy niin kuin mulle.
Tuliko motivaatiota?
Ps. Syöminen ratkaisevampaa kuin liikunta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kyl se on vaan ihan fakta jos et syömistäsi ja asennetta liikuntaa kohtaan muuta, niin lisäkiloja tupsahtelee kokoajan lisää.
Kuulostaa, että olen täysin samassa jamassa kuin sinä. Itsekin tiedostan sen, että kannattaisi nyt tehdä jotain, eikä vasta kun niitä kiloja kertyy aivan hirveästi. Jotenkin ei vain motivaatio riitä ainakaan tässä elämäntilanteessa.
Syömisistä se ennen kaikkea on kiinni. Suklaalevyjä mussuttamalla et taatusti laihdu.
Ruokaremonttia olet vailla. Se on tarpeen myös siksi, että sulla on lapsi, jolle sun pitää opettaa oikeat tottumukset.
Jos lapsi osaa olla yksin 15-20 min, lähde reippaalle kävelylle. Joka päivä. Menkää välillä myös yhdessä, olkaa siellä myös hippaa, lumisotaa jne. Jos jossain lähellä on ulkokuntoilulaitteita, kokeilkaa niitä.
Mutta tärkeintä laihtumisessa on se mitä syöt.
Jos muuten motivaatio meinaa kadota, ajattele lastasi. Minkä mallin hänelle annat?
Sama täällä. Kaapissa ihania vaatteita, joita olen tavoitevaatteiksi ostanut. Välillä mahduinkin niihin , mutta herkut maistuu liikaa. Toppahousujakin tarvisin, mutta hytisen softshell housuissa, kun ei järkeä ostaa isompia toppahousuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liikkuminen on sivuseikka. Sorivaan
Et ikinä pystyisi liikkumaan niin paljon, että saisit sillä laihdutettua. Eli ainoa konsti on katsoa mitä syö
Vaihdevuodet turvottivat (kyllä näin käy monelle keski-ikäiselle - tämäkin tutkittu asia ja kävin lääkärissä asiasta) minua vuodessa noin 10 kg.
Vaikka jätän herkut pois en laihdu.
Terkkarin kanssa katsottiin minulle 1200 kalorin ruokavalio. Aika ahtaat raamit ihmiselle, jonka mielestä jälkiruoka paras ruoka. Vihaan ruoanlaittoa - korvaisin ruoan mielummin leivällä jne. Joten hemmetisti tulee menemään aikaa ihan jo suunnitteluun. En jaksaisi.
Inhoan liikuntaa. Liikun ainoastaan, koska tiedän sen olevat terveydelle hyväksi. Mutta lääkärikin sen sanoi, että "et ikinä pysty liikkumaan niin paljon että sen avulla laihtuisit!"
Tarvitset ison asennemuutoksen.
Lapsen kanssa voi liikkua myös, pulkkamäessä juokset/kävelet mäkeä ylös alas samalla kun lapsi laskee. Leikkikentällä kiipeät/hypit hiekkalaatikon reunaa ylös ja alas, punnerra kiipeilytelineen tangossa. Juokset välillä littaa lapsen kanssa jne. Käy lenkillä lapsen kanssa, niin että se pyöräilee ja sinä hölkkäät. Jumpakkaa yhdessä kotona jonkun vaikka youtube videon mukaan, niitä on vaikka kuinka. Uimassa älä vain istu ja katsele vaan tee vaikka reunalla potkuja tai ui lapsen mukana jos jo isossa altaassa. Liikkumisen mahdollisuuden voi löytää yllättävän monesta paikasta.
Muista kuitenkin ruoka vaikuttaa sen 80 ja liikunta 20. Joten ruokaan on kiinnitettävä huomiota joka tapauksessa. Älä sorru mihinkään epäterveellisiin ja ei laihduttaviin kevyt tuotteisiin. Syö paljon vihanneksia, perunaa ei kannata, se on pelkkää sokeria.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuten täällä jo kirjoitettiinkin, liikunta ei ratkaise laihdutuksessa.
Tietysti se kannattaa, koska auttaa painonHALLINNASSA ja hoitaa terveyttä, mutta ei siinä vaihessa kun painoa on jo ehtinyt kertyä.
Toimivinta on puolittaa ruokamäärä, eli syödä muuten normaalisti, mutta ruokamääränä puolet tavallisesta. Ja tietysti jättää suklaa minimiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
15 kiloa lähti muuttamalla syömistottumukset. Mietin onko tämä suklaa sen arvoinen että inhoan peilikuvaani. Pari viikkoa meni vaikeasti, kunnes sokerinhimo hävisi totaalilakkoon.
Paljon kasviksia ja järkeviä proteiineja niin ei näe nälkääkään. Oli loppujen lopuksi yllättävän helppoa.
Älä tee kaikkia muutoksia kerralla, yksi asia kerrallaan jotta siitä tulee (hyvä) rutiini.
Ulkoile yksin ja lapsen kanssa, netistä löytyy myös kotijumppaohjeita vaikka millä mitalla, aloita jostain helposta ja selkeästä, vaikka vartti päivässä. Pieniä asioita joiden tekemisestä saat onnistumisen tunteen ja hyvän fiiliksen.
Tee ruokaa isompi satsi kerralla ja pakasta muutama annos. Tehkää lapsen kanssa yhdessä ruokaa. Googlaa ja suunnittele, ota oikeasti paperia ja kirjoita ylös helpot ja hyvät ruoat. Mieti muutama nopea "arjenpelastusruoka" Esim. munakas tai nopea salaatti, tai vaikka joku mitä sulla on aina pakkasessa, keitto tms.
Selaa erilaisia ohjeita, ei tarvitse tehdä orjallista viikon ruokalistaa vaan uskon että asiat jää hautumaan mieleen kun muutaman kerran tekee ajatustyötä niiden eteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Liikkuminen on sivuseikka. Sorivaan
Et ikinä pystyisi liikkumaan niin paljon, että saisit sillä laihdutettua. Eli ainoa konsti on katsoa mitä syö
Vaihdevuodet turvottivat (kyllä näin käy monelle keski-ikäiselle - tämäkin tutkittu asia ja kävin lääkärissä asiasta) minua vuodessa noin 10 kg.
Samoissa ongelmissa täällä. Koko tähänastisen ikäni olen ollut hyvinkin hoikka, ja nyt vaihdevuosien myötä vuodessa tullut 8 kg ilman, että mikään syömisissä tai liikkumisissa on muuttunut. Varmaan on pudotettava päivittäinen kalorinsaanti jonnekin tuhannen kcal:n tienoille, jos meinaa yhtään laihtua.
Kokeile aloittaa pienin askelin. Esimerkiksi herkuton viikko joka kuukausi. Sitten vähotelken lisäät kaksi herkutonta viikkoa kuukausi jne. Osta askelmittari ja ota tavoitteeksi 10 000 askelta päivässä. Eihän kuulista nahdottomalta? Pystyt kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liikkuminen on sivuseikka. Sorivaan
Et ikinä pystyisi liikkumaan niin paljon, että saisit sillä laihdutettua. Eli ainoa konsti on katsoa mitä syö
Vaihdevuodet turvottivat (kyllä näin käy monelle keski-ikäiselle - tämäkin tutkittu asia ja kävin lääkärissä asiasta) minua vuodessa noin 10 kg.
Samoissa ongelmissa täällä. Koko tähänastisen ikäni olen ollut hyvinkin hoikka, ja nyt vaihdevuosien myötä vuodessa tullut 8 kg ilman, että mikään syömisissä tai liikkumisissa on muuttunut. Varmaan on pudotettava päivittäinen kalorinsaanti jonnekin tuhannen kcal:n tienoille, jos meinaa yhtään laihtua.
Oliskohan kannattanut muuttaa jotain, niin ei tarttis vaihdevuosia syyttää. Kaloreiden vähentäminen on aivan turhaa, ruuan sisällön muuttamisella on merkitystä.
Syö kunnon aamupala (puuroa, mysliä, tummaa/kuitupitoista leipää), hedelmä, jogurtti ym.
Muinakin ruoka-aikoina syö tarpeeksi, niin ei tule himoa napostella välissä. Vedenjuonti on itsellänikin pakkopullaa, mutta se vie näläntunnetta ja on hyväksi keholle, joten vedän sitä vaikka väkisin.
Minkä ikäinen lapsesi on? Ala-astelaisetja nuoremmat lähtevät varmasti mielellään ulos leikkimään ja liikkumaan. Käykää uimassa, hiihtämässä, luistelemassa, hippaa, ulkopelejä jne. Tekee hyvää lapsellekin.
Surullista, jos jotkut jäävät vaille aktiviteetteja, kun vanhempi ei jaksa liikkua.
No multa lähti helposti se 15 kg, vähensin vaan herkkujen ahmimista, mutta en lopettanut kokonaan. Ongelmana on vaan se, että vielä pitäis laihtua 10-20 kiloa, eikä ne lähde millään. Toki jos söis puolet vähemmän ja kaikki herkut kokonaan pois...mutta onko musta siihen, ja kulutankin aika paljon, koska liikun paljon, työssäkin koko päivä kävelyä. Tokihan keho tottuu siihen perusliikuntaan äkkiä, eikä se vaikuta painoa alentavasti, mutta pitää kuntoa yllä.
Suhde ruokaan ja liikuntaan pitäisi saada paremmalle tolalle eli elämäntapamuutos.
Huomasin itse, että on melkein mahdoton saada selvyys miten pitäisi syödä ja liikkua. Se mitä pidetään normaaliruokana on oikeasti yksipuolista ja epäterveellistä, kun taas terveellistä ruokaa pidetään kalliina, turhana, erikoisruokana jne. Esim. sydänmerkin tuotteet ovat lähinnä sitä itseään eikä täytetty sokerilla tai muulla korvikkeella. En aiemmin edes katsonut tällaisiin tuotteisiin päin, kun ajattelin että ei ne kuulu minulle vaan jollekin sairaille.
Olen jojoillut koko ikäni ja ruokavalio ollut jälkikäteen ajateltuna todella huono. Kitudieettejä ja eineksiä. En koskaan ollut oppinut syömään terveellisesti.
Nyt 10 kg lähtenyt syksyn aikana, kun lisäsin kasviksia ja kuitua. Jätin pois einekset ja ruoka-aineet, joihin oli lisätty(!) sokeria. Alkoholia enää n. 1-2x kuussa. Alkuun meni kuukausi ilman alkoa. Lautasmalli kirjaimellisesti! Kuten myös 500 g tai enemmän kasviksia.
Pakotan itseni arkiliikkumaan eli kävelen mahdollisimman paljon, käytän portaita jne. Muuten liikun lähinnä koiria ulkoiluttaessa J treenatessa.
Kasvisten osto oli alkuun vaikeaa ja tietoisesti etsin uusia helppoja tapoja tehdä arkiruoka (esim. täysjyväpasta, keitetty parsakaali, vähärasvainen jauheliha, sokeriton tomaattimurska ja mausteet + salaattia limellä/balsamicolla/oliiviöljyllä). Annoskoko ja ruokailu riittävän usein, että ei tule nälkä.
Laskin parin viikon jälkeen kalorit ja peruspäivänä sain n. 1300 kcal vaikka tunsin syöväni todella paljon. Käytän myös vitamiinilisää. Olin surkeassa kunnossa ja monenlaisia vajauksia ehtinyt kertymään vuosien aikana. Nyt voin hyvin ja palaudun rasituksesta kohtuullisessa ajassa. Vielä on kiloja jäljellä n. 10 ennen normaalipainoa, mutta elämä on hyvää näinkin.
Kiinnitän nyt paljon huomiota ihmisten puheeseen ruoasta ja omasta syömisestä. Monia ohjaa erilaiset uskomukset ja vanhat pula-ajan ohjeet. Me ei eleteä pula-aikaa eikä kehitysmaassa. Tuoreita kasviksia ja hedelmiä on saatavilla kohtuuhintaan ympäri vuoden.
Vierailija kirjoitti:
Liikkuminen on sivuseikka. Sorivaan
Et ikinä pystyisi liikkumaan niin paljon, että saisit sillä laihdutettua. Eli ainoa konsti on katsoa mitä syö
Vaihdevuodet turvottivat (kyllä näin käy monelle keski-ikäiselle - tämäkin tutkittu asia ja kävin lääkärissä asiasta) minua vuodessa noin 10 kg.
Vaikka jätän herkut pois en laihdu.
Terkkarin kanssa katsottiin minulle 1200 kalorin ruokavalio. Aika ahtaat raamit ihmiselle, jonka mielestä jälkiruoka paras ruoka. Vihaan ruoanlaittoa - korvaisin ruoan mielummin leivällä jne. Joten hemmetisti tulee menemään aikaa ihan jo suunnitteluun. En jaksaisi.
Inhoan liikuntaa. Liikun ainoastaan, koska tiedän sen olevat terveydelle hyväksi. Mutta lääkärikin sen sanoi, että "et ikinä pysty liikkumaan niin paljon että sen avulla laihtuisit!"
No minulle liikunta on oleellinen osa laihtumista. Ei kalorien polttamisen takia, vaan koska ilman liikuntaa minusta tuli apaattinen sohvaperuna, joka ei pystynyt hallitsemaan tunnesyömistään. Liikunnasta sain energiaa palauttaa ruokarytmin, ruuasta tuli polttoainetta, ei ajankulua.
Kiitos kommenteista!
Tosiaan tiedän kyllä, että syömisistä se on kiinni, liikunta ei ole niin tärkeää. Se motivaatio syömisten muuttamiseen vaan on hukassa. Tuntuu niin vaikealta olla herkuttomalla ruokavaliolla. Olen varmaan täysin sokerikoukussa, koska yksikin suklaapatukka tai pulla saa taas palaamaan herkuttelujen ääreen.
Tekosyitähän kaikki ovat ja tiedän oikein hyvin, että asenteessani on vikaa. Olen patalaiska.
Ap
Asennemuutos saattaisi auttaa noin aluksi.