Mies on kuin märkä lapanen

En tiedä mitähän hittoa tässä pitäisi tehdä.
Ongelmana on siis miehen velttous. Joka ikinen asia tehdään mahdollisimman hitaasti ja vetkutellen ja samalla huokaillaan äänekkäästi. Iso osa päivästä kotona kuluu tähän huokailuun, ensin huokaillaan ja pötkötellään sängyssä ja siitä siirrytään sohvalle jatkamaan. Mitään ei voi tehdä kuten normaali ihmiset esim. puhua. Tyyppi saattaa tuntitolkulla huokailla ja odottaa että minä alan kyselemään "Noh mikäs nyt" ja tähän vastaus on yleensä Ei mikään.. ja huokailu jatkuu. Samaa kissahiiri leikkiä voi jatkua aamusta iltaan ja vasta kymmenien kyselyjen ja jankutuksen jälkeen saattaa vastata. Oma aloitteisestiei puhu mulle nykyään enää oikein yhtään mitään, tai jos puhuu niin ei edes kokonaisin lausein. RAAH SAATANA. Ja siis tuo huokailu on juuri semmoista "olen vähän pahoittanut mieleni, mutta odotan että sinä huomaat sen".
Tämä alkoi suoraan sanottuna vituttaa aivan liikaa joitain kuukausia sitten, ja aloin itse samanlaiseksi. Ajattelin lopettaa siis sen keskutelujen ylläpidon ja asioiden lypsämisen, luulin että tyyppi alkaisi ehkä sitten itsekkin kommunikoimaan, ilman minun aloitettani.
Väärässä olin. Tilanne on siis edennyt jo siihen, että joinain päivinä emme puhu toisillemme yhtään mitään. Vaikka kumpikin olisi ihan hyvällä tuulellakin jne. Mitään ei yhdessä tehdä ja missään ei yhdessä käydä, ei edes ruokakaupassa.
Tosin kun lapasen kaverit soittaa, niin johan herrasta kuoriutuu oikein supliikki vitsiniekka ja puhelun päätyttyä kämppään laskeutuu taas täysi hiljaisuus.
Eroa olen alkanut pyörittelemään mielessäni, mutta en vaan jaksaisi alkaa siihen, koska minunhan se pitäisi sekin homma hoitaa itsekseni.
Onko kellään muulla vastaavaa, ja oletteko saanut lapasta herätettyä enää.