Millainen ihminen menee vielä nelikymppisenä jouluna valmiiseen pöytään?

Vierailija kirjoitti:

Mies.

Tätä näyttää harrastavan ihan yhtä lailla naisetkin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmilleen! Eikä kutsu heitä omaan kotiinsa. Millainen?

Normaali. Joillakin on perinteenä mennä esim. isovanhempien luokse kuten meillä. Ja ensinnäkin meitä on kaksi sisarusta eikä siskoni ole kummoinen emäntä eli minun luonani pitäisi olla. Toiseksi En halua siskoni lapsia kotiini, joka ei ole lapsille suunniteltu. Vaaleat pinnat ja sulkaa ei ole ihanne yhdistelmä eivätkä siskoni lapset osaa käyttäytyä.

Koti joka ei ole lapsille suunniteltu...No,pääasia että sinä olet kodissasi tyytyväinen.Itse en edes veisi lapsiani paikkaan joka on suunniteltu vain aikuisille. Teillä ei sitten liikaa lapsiperheitä kylässä käy...Anteeksi tämä purkaus mutta kyllä kodin pitää sellainen olla missä lapsikin voi käydä. Hyvää Uutta vuotta jokatapauksessa

Minä. Et esittänyt mitään tarkentavia kysymyksiä joten en tiedä miten haluat että kuvailen itseäni. Olen 40+, leski. Ihan hyvin toimeentuleva ja pärjäävä ihminen. Harrastan liikuntaa ja olen ihan kiva. Mitä muuta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sellainen, jonka vanhemmat asuvat satojen kilometrien päässä eivätkä pysty itse matkustamaan. Ei raaski yksinkään jättää.

Mikä estää sua auttamasta?

Sanottiinko jossain että en auta? Sitähän ei tässä kysytty...

No esim. sellainen jonka vanhemmat ei halua viettää joulua muualla kuin kotonaan ja haluavat kokata.

Mikä ihmeen aikuisuuden mitta joulupöytä joidenkin mielestä on?

Miksi ei juhannuspöydästä melskata samalla tavalla?

Asun yksiössä eikä täällä juuri vieraita mahdu kestitsemään.

Kyllä mä häpeisin silmät päästäni, jos mun lapset käyttäytyis tuolla tavalla aikuisina. Tullaan vaan valmiiseen vuodesta toiseen, ilman omaa panostusta. Kokisin tehneeni jotain todella väärin kasvattajana. Sama itsekeskeinen ajattelu "muut nauttii kun saavat passata minua" ja "enhän minä nyt jaksa/ehdi" todennäköisesti tuskin rajoittuu vaan joulunviettoon, vaan eiköhän ilmene monessa muussakin yhteydessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sellainen, jonka vanhemmat asuvat satojen kilometrien päässä eivätkä pysty itse matkustamaan. Ei raaski yksinkään jättää.

Mikä estää sua auttamasta?

Sanottiinko jossain että en auta? Sitähän ei tässä kysytty...

Eikö? Etkö ymmärrä, mitä "valmiiseen pöytään tuleminen" tarkoittaa?? Juuri sitä, että miut ovat tehneet kaiken.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmilleen! Eikä kutsu heitä omaan kotiinsa. Millainen?

Normaali. Joillakin on perinteenä mennä esim. isovanhempien luokse kuten meillä. Ja ensinnäkin meitä on kaksi sisarusta eikä siskoni ole kummoinen emäntä eli minun luonani pitäisi olla. Toiseksi En halua siskoni lapsia kotiini, joka ei ole lapsille suunniteltu. Vaaleat pinnat ja sulkaa ei ole ihanne yhdistelmä eivätkä siskoni lapset osaa käyttäytyä.

Ehkä ne isovanhemmat haluais edes joskus vastavuoroisuutta. Toki kiva perinne niiden mielestä, jotka vaan ottavat antamatta mitään takaisin.

No mä ainakin olisin iloinen vastavuoroisuudesta, jos vanhempani matkustaisivat luokseni joulunviettoon. Mutta kun matka on pitkä, vieraassa sängyssä ei nukuta jne. En halua iäkkäitä ihmisiä rasittaa ja vaatia luokseni, joten menen heidän luo.

Miniä, jonka anoppi on joulu- ja kontrollifriikki. Toki autan kaikessa mihin saan koskea. 

Me ollaan tähän asti menty vanhemmille, kun samalla ja läheisillä paikkakunnilla on ollut muu suku ja yhdessä on omien isovanhempiemme luona suku syönyt joulupuuroa ja juonut joulukahvit ja koko suku kokoontunut yhdessä aina vuoroin jonkun sukulaisen luo jouluaterialle. On ollut myös omille lapsille kiva kokemus. Kun suvun vanhimmat ovat vähitellen nyt nukkuneet pois, niin nämäkin yhteiset perinteet ovat hiipumassa. Ehkäpä parin vuoden päästä vietämme joulua kotona ja kutsumme sukua meille.

Emme me ainakaan tunge taloon vaan ihan on kutsuttu joulun viettoon.

Minä 44-vuotias nainen. Joka toinen vuosi mennään appivanhemmille monen sadan kilsan päähän. Appivanhemmat järkkäävät kaikki ruuat. Kovan vääntämisen jälkeen otan yleensä jälkkärin vastuulleni. Eivät haluaisi siitäkään luopua.

Joka toinen vuosi vietetään aattoa ja joulupäivää omilla vanhemmillani, jotka asuvat aika lähellä. Taisin tänäkin vuonna kysäistä kahteen tai kolmeen kertaan, että mitä me voitaisiin tuoda/tehdä. Ei kuulemma mitään. Jälkkärin kanssa ilmaaannuimme joulunviettoon.

Molempin vanhemmat ovat vielä hyväkuntosia ja virkeitä. Ja molemmilla on hyvin tarkat sävelet mitä laitetaan ja miten. Sitten kun itse ekaa kertaa järjestän niin jonkin verran tulee muutoksia joulupöytään. Sen saa sitten mahdolliset vanhusvierailijat hyväksyä jos ovat vielä kyläilykunnossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmilleen! Eikä kutsu heitä omaan kotiinsa. Millainen?

Normaali. Joillakin on perinteenä mennä esim. isovanhempien luokse kuten meillä. Ja ensinnäkin meitä on kaksi sisarusta eikä siskoni ole kummoinen emäntä eli minun luonani pitäisi olla. Toiseksi En halua siskoni lapsia kotiini, joka ei ole lapsille suunniteltu. Vaaleat pinnat ja sulkaa ei ole ihanne yhdistelmä eivätkä siskoni lapset osaa käyttäytyä.

Ehkä ne isovanhemmat haluais edes joskus vastavuoroisuutta. Toki kiva perinne niiden mielestä, jotka vaan ottavat antamatta mitään takaisin.

Voisikohan asiasta sitten aikuinen ihminen sanoa? Tuollainen puolesta loukkaantuminen oletettujen halujen vuoksi on jokseenkin tyhmää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmilleen! Eikä kutsu heitä omaan kotiinsa. Millainen?

Normaali. Joillakin on perinteenä mennä esim. isovanhempien luokse kuten meillä. Ja ensinnäkin meitä on kaksi sisarusta eikä siskoni ole kummoinen emäntä eli minun luonani pitäisi olla. Toiseksi En halua siskoni lapsia kotiini, joka ei ole lapsille suunniteltu. Vaaleat pinnat ja sulkaa ei ole ihanne yhdistelmä eivätkä siskoni lapset osaa käyttäytyä.

Koti joka ei ole lapsille suunniteltu...No,pääasia että sinä olet kodissasi tyytyväinen.Itse en edes veisi lapsiani paikkaan joka on suunniteltu vain aikuisille. Teillä ei sitten liikaa lapsiperheitä kylässä käy...Anteeksi tämä purkaus mutta kyllä kodin pitää sellainen olla missä lapsikin voi käydä. Hyvää Uutta vuotta jokatapauksessa

Ai miksi pitäisi? Luonnollisesti ihminen tekee kotia ensisijaisesti niille, jotka siellä asuvat.

No pitäisikö sitten jättää menemättä, vaikka äitimuori tykkää kokata ja nauttii siitä kun kakrut tulee kylään ja pöperöt kelpaa, olisiko se parempi mielensäpahoittajille? Kyllä se itse osaa sanoa, jos apua jossain kaipaa.

Semmonen joka on sinne kutsuttu, pyydetty tai toivottu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmilleen! Eikä kutsu heitä omaan kotiinsa. Millainen?

Normaali. Joillakin on perinteenä mennä esim. isovanhempien luokse kuten meillä. Ja ensinnäkin meitä on kaksi sisarusta eikä siskoni ole kummoinen emäntä eli minun luonani pitäisi olla. Toiseksi En halua siskoni lapsia kotiini, joka ei ole lapsille suunniteltu. Vaaleat pinnat ja sulkaa ei ole ihanne yhdistelmä eivätkä siskoni lapset osaa käyttäytyä.

Ehkä ne isovanhemmat haluais edes joskus vastavuoroisuutta. Toki kiva perinne niiden mielestä, jotka vaan ottavat antamatta mitään takaisin.

Voisikohan asiasta sitten aikuinen ihminen sanoa? Tuollainen puolesta loukkaantuminen oletettujen halujen vuoksi on jokseenkin tyhmää.

Olen samaa mieltä: jos sukulaisilla ei ole sen vertaa ymmärrystä, että tajuaisivat vastavuoroisuuden kuuluvan normaaleihin käytöstapoihin, (edes siinä määrin, että tiedustellaan vanhoilta sukulaisilta että jaksattekohan ja mitä itse voisi tehdä), niin kyllä se toive täytyisi heille sanoa sitten ääneen. Tosin joillekin se voi olla vaikeaa. Varsinkin jos tämä "mukava yhteinen perinne" on jatkunut vuosia, saati vuosikymmeniä ja sen perusteella kaikki jo olettaa että taas sama kuvio käynnissä.

Esim me, emme asu Suomessa ja vanhemmat haluavat meidät aina luokseen jouluna. Toki siellä sitten osallistutaan sen mukaan mitä vanhemmat toivovat.

Jaha, taas näitä itsekkäiden äityleiden avautumisia. Kun ne lapsethan on sitä varten tehty, että siitä itse hyötyisi vanhemmalla iällä, eikö niin. Kylmää taktikointia ja hyötymisten ajattelua näille koko elämä.