Lue keskustelun säännöt.
Kuuletteko ikinä harhoja?
28.12.2018 |
Minua vaivaa suunnattomasti, että kuulen toisinaan harhoja. Esimerkiksi tänään istuin kaikessa rauhassa sohvalla, kun yhtäkkiä kuulin KOVAN äänen, aivan kuin lehmä olisi ammunut jossain ihan lähellä. Kuulostaa uskomattomalta, mutta säpsähdin tuota ääntä kun se tuli niin yhtäkkiä ja kovana. Koira ei reagoinut mitenkään, joten päättelin että ääntä ei oikeasti kuulunut. Hetken päästä kuulin vielä saman äänen mutta hiljaisempana noin neljä kertaa uudestaan. Välillä "kuulen" pianon soittoa, rämähdyksiä jne.
Pelottaa että olen sekoamassa. Lähisukulaisellani on vaikea skitsofrenia, pelottaa että olenko itsekin sairastumassa?
Kommentit (28)
Vierailija kirjoitti:
En kuule harhoja. Näen koen metrin mittaisen mustan hahmon joka nopeasti liikkuu välistä jää tuijottamaan minua silmillä jotka ovat mustat silti niin kirkkaat. Tykkää käydä kimppuun hakata siksi vasen käsivarsi on mustelmilla. Nauttii laittaa valoja pois, sytetellä kynttilöitä. Niin eihän tuo ole todellista...
Tätä alapeukutetaan kuin ei tiedetä mitään!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kuule harhoja. Näen koen metrin mittaisen mustan hahmon joka nopeasti liikkuu välistä jää tuijottamaan minua silmillä jotka ovat mustat silti niin kirkkaat. Tykkää käydä kimppuun hakata siksi vasen käsivarsi on mustelmilla. Nauttii laittaa valoja pois, sytetellä kynttilöitä. Niin eihän tuo ole todellista...
Tätä alapeukutetaan kuin ei tiedetä mitään!
Black dude ☻
Lapsena ennen nukkumaanmenoa kuulin usein alakerrasta puheen sorinaa ja juhlimisen ääniä. Alakerrassa ei tietenkään ollut ketään paitsi nukkuvat vanhempani eli edes tv ei ollut päällä. Ajan kanssa totuin tähän enkä enää pitänyt sitä pelottavana. Nykyään kun välillä käyn lapsuudenkodissani en kuule mitään tuollaista. Saatoin kuvitella kaiken mutta silti outo juttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kuule harhoja. Näen koen metrin mittaisen mustan hahmon joka nopeasti liikkuu välistä jää tuijottamaan minua silmillä jotka ovat mustat silti niin kirkkaat. Tykkää käydä kimppuun hakata siksi vasen käsivarsi on mustelmilla. Nauttii laittaa valoja pois, sytetellä kynttilöitä. Niin eihän tuo ole todellista...
Tätä alapeukutetaan kuin ei tiedetä mitään!
Black dude ☻
Kyseessä ei ns. musta. Vaan oikeasti musta hahmo metrin pituinen omaa ohuet kädet on laiha ja ne silmät ovat mustat sellaiset mustat mitä ei voi värillä värittää. Pimeässä näkyy mustahahmo jonka mustat silmät näkyvät kirkkaan mustina. Musta ei voi olla kirkas mutta hänellä tai tuolla mikä onkaan on.
Kyllä olen sairaanhoitajalle sekä lääkärille kertonut tästä.
Siinä olisi varmasti jo kestämistä, jos kuulisi harhoja, mutta jos niitä näkeekin... Huh. Varmaan rankkaa, eikä yhtään auta vaikka tietää ne harhoiksi.
Aivoissa vain piuhat vähän ristissä ja voi kuvitella mitä vain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei äänien kuuleminen haittaa, jos tiedostaa että niitä ei oikeasti ole olemassa. Vasta jos alkaa tuntua, että täällä puhelevat henget tai joku "suuntaa" ääniä päähäsi jostain kaukaa, aletaan olla skitsofrenian suuntaan menossa.
Yllättävän moni kuulee olemattomia ääniä. Heille on oma yhdistyskin, Suomen Moniääniset. Jos äänet häiritsevät, niiden kanssa toimeen tulemiseksi on erilaisia tekniikoita.
Unen ja valveen rajalla kuulee ääniä joskus elämänsä aikana varmasti suurin osa ihmisistä. Voi olla myös tilanteita, että voisi vannoa, ettei varmasti ollut unessa, mutta silti on huomaamattaan hetken ollut.
Puhelimen viestiäänen kuulen toisinaan.
Useampia vuosia sitten heräsin usein aamulla siihen, että huoneeni oveen koputettiin. Olin juuri muuttamassa omilleni ja tätä tapahtui sekä vanhempieni luona että uudessa kodissa. En pelännyt koputuksia. Ehkä ääni liittyi juuri tähän muuttuvaan elämänvaiheeseen, loppui sitten jossain vaiheessa enkä ole sen jälkeen kuullut.