Mitä kiusaaja ajattelet, jos kuulet kiusatulla
menevän nykyään huonosti, entä jos hänellä menee hyvin? Kerro myös meneekö itselläsi hyvin vai huonosti ja kadutko kiusaamista vai et?
Kommentit (11)
Vierailija kirjoitti:
0/5
Miksi ajattelet tätä provoksi, perustele. Ei ole edes kerrotu mitään tarinaa. Kysytty vain kysymyksiä. Kiusaaminen on todellista ja sitä tapahtuu joka päivä.
Aikuinen kiusaaja on yleensä persoonallisuushäiriöinen. Ei heitä kiinnosta uhrin elämä, korkeintaan herättää kostonhimoa jos uhrilla menee "liian" hyvin.
Kiusaaja tylsistyy helposti eikä enää edes muista jotakuta kouluaikoina kiusaamaansa? Jos siitä oli kyse? Kun ei jää tunnejälkiä, kuinka muistaisi?
Vierailija kirjoitti:
Ihan sama ei kiinnosta
No tämä. Yleensä se tuntuu olevan kiusatun ongelma pohtia mitä kukin miettii tai ei mieti. Kiusaajaa ei kiinnosta, koska hän tuskin edes muistaa kiusankohteitaan.
No tälleen sivusta mutta hyvin läheltä seuranneena, näillä kiusaajilla harvoin menee hyvin. Parisuhteet eivät kestä (mietipä sinä normaalilla empatiakyvyllä varustettuna, miten reagoisit kun ymmärtäisit miehesi olevan työpaikkakiusaaja?)
Tuskin kiusaajat yleensä muistavat tekojaan, mutta yhden poikkeuksen tiedän. Koulussa minua kovasti kiusattiin , tämä yksi kiusaaja katsoo minua niin äärettömän pilkallisesti joka kerta , kun sattumalta nähdään käydessäni lapsuusaikaisella paikkakunnalla. Nyt ollaan jo viiskymppisiä . En ole koskaan uskaltanut lähestyä ja kysyä, mikä hänellä on minua vastaan. Jäänee ikuiseksi arvoitukseksi.
Vierailija kirjoitti:
Tuskin kiusaajat yleensä muistavat tekojaan, mutta yhden poikkeuksen tiedän. Koulussa minua kovasti kiusattiin , tämä yksi kiusaaja katsoo minua niin äärettömän pilkallisesti joka kerta , kun sattumalta nähdään käydessäni lapsuusaikaisella paikkakunnalla. Nyt ollaan jo viiskymppisiä . En ole koskaan uskaltanut lähestyä ja kysyä, mikä hänellä on minua vastaan. Jäänee ikuiseksi arvoitukseksi.
Mulla on ihan sama juttu. Yksi kouluaikaisista kiusaajista ja pari työelämästä, samalla työpaikalla ovat kuulemma edelleen. Kun törmätään, katse on täynnä ivaa. Varmaan rankkaa kantaa tuollaista myrkyllisyyttä sisällään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan sama ei kiinnosta
No tämä. Yleensä se tuntuu olevan kiusatun ongelma pohtia mitä kukin miettii tai ei mieti. Kiusaajaa ei kiinnosta, koska hän tuskin edes muistaa kiusankohteitaan.
Kiusaajilta puuttuu jotain oleellista eli kyky tuntea myötätuntoa. Se vain on niin. Meidän joilla on omatunto, on vaikea sitä puutetta ymmärtää.
Mutta kiusaaminen on silti aina ja vain kiusaajan vastuulla.
Voimme vaan sääliä noita ihmispaskoja, ja suojella itseämme. Tai vaan suojella itseämme.
Monilta kilteiltä on kiusaaja pilannut elämän. Mutta meillä sentään oli elämä.
Yläasteella luokkakaverini nälvi ja kiusasi minua. Poika siis. Hän oli vähän reppana ja purki jotain ahdistusta minuun. Aikani (kuukausia) sitä kuuntelin kunnes räjähdin. Olen aina ollut luonteeltani sellainen, että jos raivostun niin isken vyön alle. Olen 10x ilkeämpi. Muistan sanoneeni jotain todella ilkeää tälle pojalle kaikkien kuullen ja edelleen muistan hänen ilmeensä. Hän ei sen jälkeen enää kiusannut, mutta masentui kun muut tarttuivat tähän kommenttiini ja alkoivat härnätä häntä.
En ole mitenkään ylpeä ilkeästä kommentistani, mutta itsepähän kerjäsi. En koe huonoa omaatuntoa.
0/5