Neljä lasta alle kolmessa vuodessa. Muilla?

sitten sai vielä vuoden päästä yhden ja siitä vuoden päästä taas tublat

ei vielä yhtäkään saatu edes alulle...

meille syntyi neljäs kun vahin oli 5vuotta ja olihan se hulinaa:)

2,5 vuodessa eikä kyseessä kaksosia.

ei meilläkään kaksosia =)

Kieltämättä välillä on päiviä jotka menee ihan vaan touhutessa paskojen pesua, pyykkäystä, siivousta. mä toisaalta taas tykkään, kun saan olla kotona lasten kanssa.

välillä on sellasiakin päiviä, kun vauvan saan nukkumaan niin silloin teen isompien kanssa askarteluhommia tmv..

monesti isommat haluaa lähteä ulos. viihtyvät hyvin keskenään pihalla.

T:14

ei kukaan muu noin hullu ole.

ja että jollekin oikein tuBlat, hih. jäikö koulut käymättä? et ehtiny lukee läksyjä ku hoidit pikkusisaruksia?



shori mut ärhsyttää *hik*

Meillä on 4 lasta, vuoden ikäeroilla... Eikä todellakaan olla lestoja... Jos tykkää lapsista ja isosta perheestä, miksei sitä sais tehdä... Mä ainakin nautin lapsistani! Toki on myös niitä raskaita päiviä, ku tekis mieli juosta pois, mut onneksi ne on tosi harvassa!!! Ja täytyy sanoa et mä nautin elämästä enemmän nyt kotiäitinä kuin töissä koskaan!!!

kuusi lasta 8 vuoden aikana ja tämäkin on HULINAA !!!!!!



VAUVA NYT pian 7kk sitten 2vee, 4vee 5vee 7vee 8vee ja tällä mammalla ainakin kädet täpötäys !!

vielä että emme ole uusperhe,emmekä lastaadiolaisia...

VAUVA.



T:paperiliitto rules

ehkä olet itse köyhä ainakin ajatuksiltasi.



KYLLÄ KUULE TÄMÄ NIIIIIN R A K A S T A ON !!!!!



tosi kiitollinen olen sakistani ja aina heidän saatavilla lähellä ja lohduttamassa.

jostain on karsittava.

Olen kasvanu isossa perheessä. (10 lasta). Syliä ja rakkautta sain riittävästi. Olen tasapainoinen ja elämän myönteinen, onnellinen. Olen erittäin kiitollinen sisaruksista, vanhemmista ja elämästä.



Suruja ja murhettakin on ollut, mutta kun on saanut paljon rakkautta ja tukea niin on jaksanut.

Opin vastuuntuntoiseksi jo kotona. Töitä on riittänyt kodin ulkopuolella..



Minun ei tarvinut koskaan iltaisin odotella äitiä tai isää baarista kotiin. Minun ei tarvinnut koskaan pelätä että isä lyö äitiä. Enkä nähnyt koskaan vanhempieni ryyppäävän.



Minulla oli turvallinen lapsuus!! oi, sitä aikaa.:)



Olihan se kivaa näin keväisinki ku oli siskoja, juosta ja hyppiä narua pihalla. Ei ollut kavereista puutetta. Riideltiinki välillä, sovittiin riidat (isällä ja äidillä oli aikaa opettaa).

Rakastan vanhempiani. Ja on ihanaa kun näkee että hekin rakastavat meitä aikuisia lapsia. Käyvät kylässä ja huomioivat lastenlapsiaan. Jokaista erikseen.



Olen jatkanut perinnettä. Vietän suurimman osan ajastani kotona, lapsiani hoitaen, sylittäen, heille laulaen.. Heitä ruokkien. Ruokailu hetket on ihania suuressa perheessä.:)

Nautin lapsistani ja miehestäni. Meillä on kivaa yhdessä.. Vanhin tyttäreni (6-v) kyselee usein koska taas saatas vauva kun se on niin kivaa kun saa pikku siskoja. VAuvaa vaan ei ole vähään aikaa kuulunut. Toivottavasti saadaan pian.:)

vanhempien tehtävä ole koko ajan höösätä ja huomioida lasta. Sekin tietysti on tärkeää. Mutta aika monesti riittää se kun on läsnä ja saatavilla kun lapsi vanhepiaan tarvii. Ja monestihan just suur perheen äidit on kotona ja saatavilla.

Viittaan siis tällä siihen joka oikeen laski että kuin paljon hällä jää aikaa ainokaiselleen yms.



Varmasti suurperheessä lapset joutuu kohtuudella ottaan vastuuta. Mutta saavat varmasti myös viettää lapsuuttaan leikkien ja kavereitten kanssa olla.

Eikö se ole ihan hyväkin että koko perhe opettelee yhdessä oloa ja että koko perhe osallistuu kotitöihin. En usko että kovin moni lapsi joutuu ottamaan liian suurta vastuuta kotitöistä tai pienemmistä sisaruksista.



No tämän ajan henki on vähän sellainen MINÄ MINÄ MINÄ.. minulle kaikki.. Ja lapsiakin kasvatetaan siihen itsekkyyteen. Valitettavasti.

Tässäpä tulee hyvin esille ihmisten arvot! Mitä kukanenki pitää tärkeänä! :)



Ihan siis kiva ketju. Vaikka nyt ollaan taas lähetty ihan muuhun asiaan mitä ap etes kysyi.:)



No se joka sanoi että lessut kehuskelee lapsi lukumäärällä.;) Mietin että kadehditko vai mikä oli sun ongelma, ku ihan ärsyttämään kävi..:)



Oon kuullut kerran yhen lessu lapsen sanovan toiselle että " mepä voitetaan kohta teijät.. Meilleppä syntyy seittemäs kohta." Molemmissa perheissä oli siis sillon 6 lasta. :D Oli pokassa pidätteleminen. Sulonen poika.

Vierailija:

kuusi lasta 8 vuoden aikana ja tämäkin on HULINAA !!!!!!

VAUVA NYT pian 7kk sitten 2vee, 4vee 5vee 7vee 8vee ja tällä mammalla ainakin kädet täpötäys !!

Arvasinko oikein? Tiedän nimittäin yhden muslimiperheen missä juuri saman ikäiset lapset ja kirjoitustapasi samanoloinen kuin äidin puhetapa.

Tsemppiä teille kotikoulutukseen ja lasten kasvatukseen. En tiedä miten tunnit vuorokaudessa riittävät kaikkeen tähän mutta ei varmasti ole ihan niin paljon aikaa lapselle kuin pienemmässä perheessä. Lapsia kun vielä tulee koko ajan lisää...

en voi ymmärtää, että tuollainen kehuskelu on sinusta suloista. Lestadiolaislapset ovat todella kilpailuhenkisiä, sen olen huomannut lasteni luokalla. kaikesta ja kaikista täytyy kilpailla. Lestadiolaisopettajakaan ei asiaa ainakaan toppuuttele, päinvastoin. järjestää kilpailuja ties mistä. Mutta siihen on sopuduttava, koska lestalapset eivät saa osallistua esim urheilukilpailuihin (no joo, jotkut pankin hiihtokilpailut on sitten taas sallittu!!??) eikä urheiluseurojen toimintaan. uskomatonta mutta niin totta.



alkuperäisen kysymykseen vastaan, että meillä on kolme lasta, ja aika peräkkäin (kuudessa vuodessa). jokainen nassikka on niin rakas. kun kuvittelet sen pienen nyytin ja sen rakkauden määrän.. tuumasta toimeen. Jokaiselle lapselle riittää aikaa ja rakkautta, oli heitä sitten kaksi tai kuusi. ajallisesti ei tietenkään yhtä paljon, mutta kuitenkin. kukaan tuskin kärsii tilanteesta, jossa rakastetaan ja hoidetaan sen minkä voidaan. enkä minä tiedä ovatko ne ainokaiset sen onnellisempia vaikka saavat kaiken liikenevän ajan? sisarukset ovat rikkaus lapselle.

tuo lestadiolaisten tehtailu vaan ei mulle aukee...

lasten lukumäärään. Uskon jopa, että ihmiset, jotka haluavat useampia lapsia, elävät mielellään sitä lapsiperheen arkea ja lasten ehdoilla. Kun taas nämä, jotka haluavat vain yhden lapsen, keskittyvät mielummin itseensä ja elämän helppouteen. Yleistettynä. Kukaan ei takaa, että jos on yksi lapsi, hän saa huomiota yhtään sen enempää, kuin kuusilapsisen perheen lapset. Se on aivan muista asioista kiinni.

(ja olen vieraan palveluksessakin ehtinyt olemaan ja saamaan vakituisen työpaikan!!!)