Vuoden ajan pesemättömät hiukset ja päänahka. Miten on vaikuttanut?
Oon menossa tämän kuun lopussa vihdoin kampaajalle ja hoidattamaan itseni parempaan kuntoon. Mulla on ollut masennusta, rankka elämä ja yksi sairauksistani on kaljuuntuminen jonka takia lopetin hiustenpesun ja harjaamisen koska sillon lähti eniten hiuksia ja en ollut valmis luopumaan viimesistä hiuksistani... Päänahassani on karstaa tai ainakin talia, pelkään että olen onnistunut pilaamaan taas elämääni pahemmaksi ja karsta on tuhonnut hiusjuuret ja mulle ei enää koskaan kasva hiuksia? Hiukseni ovat myös rastottuneet. Välillä olen kynnellä rapsutellut karstaa, talia, hilsettä pois.Tuntuu että kaljuuntumisen hoito on kuin taistelisi tuulimyllyjä vastaan, mikään ei auta. :(( hiukset lähteneet tasaisesti joka puolelta päätä vähitellen 4 vuoden ajan, mummoni ja äitini ovat kaljuuntuneet myös mutta vasta vaihdevuosi iässä, olen 23v nainen.
Kommentit (66)
Vierailija kirjoitti:
Kaljuunnut ja se nyt vain on hyväksyttävä, jos tilanne on mitä kerroit. Ongelmasi on, ettet halua olla kaljuna etkä halua käyttää peruukkia. Haluat omat hiuksesi takaisin, mutta se on mahdotonta. Sinulla on kaksi vaihtoehtoa: joko hyväksyt tilanteen muuttaen samalla ajatuksiasi asiasta pikkuhiljaa ja toivottavasti tätä myöten paranet masennuksesta tai jumitat nykyisessä tilanteessa masentuneena. Olen itsekin ollut masentunut, mutta mua ottaa päähän ihmiset jotka jäävät vellomaan mahdottomiin tilanteisiin yrittämättä auttaa itseään. Puhu terapeutille, edistä omaa paranemistasi yrittämällä muuttaa ajatuskuvioitasi positiivisempaan, itsesi hyväksymiseen.
Miksi kaljuuntumistani ei voida hoitaa pois?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:lle haluaisin sanoa, että monet kaljut naiset ovat todella kauniita! Esim. Natalie Portman V niin kuin verikostossa.
https://fi.pinterest.com/pin/1970393558427007/
Vähän mukaillen vanhaa sanontaa, ei hiusten puute naista pahenna, ellei nainen hiusten puutetta.
Olen varma, että olosi alkaa tuntua vähän paremmalta kun saat hygieniapuolen kuntoon. Ymmärrän ettei masentuneena jaksa niin huolehtia itsestään, mutta pesemättömyys saa helposti fiilikset entistä kurjemmiksi.
Kalju ei sovi mun pyöreälle päänmuodolle ja en myöskään halua kaljua... mulle naisellisen olon tuo pitkät hyväkuntoiset hiukset.
Luulisi, että koska olet lähes hiukseton, kuten sukulaisnaisesikin - se on joku geeneistä johtuva hiuspako, eli joku sairaus ja tällaiseenhan saa käsittääkseni maksusitoumuksella ostaa peruukin.
En ymmärrä ihmisiä joilla on käsitys että jos vaikka halvaantuu ja joutuu pyörätuoliin niin tarpeeksi kauan kun on vellonut surussa niin hyväksyy sen jos ei voi muutakaan. Ei jokaisen ihmisen luonne ole tälläinen!
Kodittomien suojasta voit tiedustella asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:lle haluaisin sanoa, että monet kaljut naiset ovat todella kauniita! Esim. Natalie Portman V niin kuin verikostossa.
https://fi.pinterest.com/pin/1970393558427007/
Vähän mukaillen vanhaa sanontaa, ei hiusten puute naista pahenna, ellei nainen hiusten puutetta.
Olen varma, että olosi alkaa tuntua vähän paremmalta kun saat hygieniapuolen kuntoon. Ymmärrän ettei masentuneena jaksa niin huolehtia itsestään, mutta pesemättömyys saa helposti fiilikset entistä kurjemmiksi.
Kalju ei sovi mun pyöreälle päänmuodolle ja en myöskään halua kaljua... mulle naisellisen olon tuo pitkät hyväkuntoiset hiukset.
Luulisi, että koska olet lähes hiukseton, kuten sukulaisnaisesikin - se on joku geeneistä johtuva hiuspako, eli joku sairaus ja tällaiseenhan saa käsittääkseni maksusitoumuksella ostaa peruukin.
Maksusitoumus annetaan vaan syöpää tai pälvikaljua sairastavalle. Ei perinnöllistä hiustenlähtöä sairastavalle.
Onko syöpää sairastava ihminen jopa paremmassa tilanteessa hiustensa suhteen kuin aloittaja? jos siis selviää syövästä hengissä niin saa hoitojen jälkeen omat hiuksensa takaisin... MITEN TÄMÄ VOI OLLA MAHDOLLISTA ETTÄ JOPA SYÖPÄÄ SAIRASTAVA ON PAREMMASSA ASEMASSA!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:lle haluaisin sanoa, että monet kaljut naiset ovat todella kauniita! Esim. Natalie Portman V niin kuin verikostossa.
https://fi.pinterest.com/pin/1970393558427007/
Vähän mukaillen vanhaa sanontaa, ei hiusten puute naista pahenna, ellei nainen hiusten puutetta.
Olen varma, että olosi alkaa tuntua vähän paremmalta kun saat hygieniapuolen kuntoon. Ymmärrän ettei masentuneena jaksa niin huolehtia itsestään, mutta pesemättömyys saa helposti fiilikset entistä kurjemmiksi.
Kalju ei sovi mun pyöreälle päänmuodolle ja en myöskään halua kaljua... mulle naisellisen olon tuo pitkät hyväkuntoiset hiukset.
Tuossa tapauksessa kehottaisin kaikella ystävyydellä sinua miettimään uudestaan, mitä naisellisuus sinulle tarkoittaa ja miksi. En nyt tarkoita sanoa, että käsityksesi on väärä, sillä kukin meistä yhdistää miehekkyyteen ja naisellisuuteen mitä nyt yhdistääkään. Esimerkiksi viikinkimiehiä ihannoiville pitkät elinvoimaiset hiukset saattavat liittyä nimenomaan viriiliin miehekkyyteen.
On mahdollista, ettei tukkasi kasva koskaan sinulle takaisin. Mielestäni on hyvä pitää tämä mahdollisuus mielessä ja miettiä, miten voisi päästä siitä eteenpäin. Voisitko kompensoida hiusten puutetta tietynvärisillä tai -mallisilla vaatteilla, huiveilla, meikeillä, koruilla tai mitä nyt koetkaan naiselliseksi?
Uskon ettei pääsi muodolla ole juurikaan tekemistä sen kanssa, sopiiko kalju sinulle vai ei. Asenne määrittää enemmän. Ymmärrän toki, ettei asennettaan tai uskomuksiaan pysty noin vain vaihtamaan, mutta toivon, että et pitäisi minään kiveen hakattuna faktana sitä ettei kalju sovi sinulle.
Miksi ei kasva takaisin? Onko sulla mitään käsitystä siitä miten paljon minä olen jo kärsinyt elämässäni mulla on rikkinäinen perhe, tausta kiusattuna, väkivaltaisia miehiä ollut, useempi muukin fyysinen sairaus on joka aiheuttaa kiusallisia oireita... En minä jaksa kärsimystä enempää! ja olen haaveillut mallin töistä, olinkin joskus kaunis, nauttinut aina kauneudesta ja kauniista asioista, suurin osa ihmisistä ei pidä kaljuista naisista ja sitä ei lueta naisellisuuden merkiksi se on tosi asia josta ei pääse mihinkään, mulla on kovapäinen luonne ja en rupea muuttamaan niitä asioita mistä nautin muodin suhteen ja että tykkäsin itselläni pitkistä hiuksista...
Jos en saa hiuksiani takaisin, niin sitten kärsin koko loppuelämän ja elän eristäytyneenä niinku oon elänyt tähänkin asti jo 8 vuotta eli minä todellakin pystyn siihen jos en saa tahtoani läpi ja mulla meni sitten elämä päin helvettiä, kiroan jumalaa, itken, pyörin katkeruudessa ja KÄRSIN. Tämmönen on mun luonne. Ihan samalla tavalla jos multa amputoitaisiin raaja tai joutuisin halvaantuneena pyörätuoliin niin minä en sitä koskaan hyväksy koska mulla on kovapäinen luonne ja tuo ei sovi siihen millasena haluan nähdä itseni! Jos en saa olla sellanen kun haluan niin en ole onnellinen. Piste.[/quote
Jaa, no sitten se menee varmaan niin, kun olet kerran etukäteen päättänyt. Itse en viitsisi tietoisesti hassata ainoaa elämääni erakoitumalla, mutta jos ei muita vaihtoehtoja ole, niin sinä teet sitten justiin niin.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä ihmisiä joilla on käsitys että jos vaikka halvaantuu ja joutuu pyörätuoliin niin tarpeeksi kauan kun on vellonut surussa niin hyväksyy sen jos ei voi muutakaan. Ei jokaisen ihmisen luonne ole tälläinen!
Ei ole ei, ovat sitten masentuneita lopun iän. Ei se vellominen ja kitinäkään asiaa muuta, joten turha se on muita ihmisiä kuormittaa. Kuormittaa voi sitten terapeutteja, niille siitä maksetaan.
Mitä vastausta haluat tältä palstalta? Voivottelua ja sääliä? Ne ei tilannettasi paranna.
Kuinka monelle teistä olisi helppoa hyväksyä 23-vuotiaana naisena että teistä tulee kaljuja? jos lisäksi taustalla olisi jo muutakin kärsimystä muita sairauksia, rikkinäinen perhe, kiusaaminen, väkivaltaiset miehet, ilman ammattia koska joutui lopettamaan koulunkäynnin kiusaamisesta johtuvan pelon takia ja on koko aikuisikänsä ollut toimeentulotuella elävä köyhä, mielenterveysongelmien takia myös työkyvytön.
Voitaisko tätä kärsimystä jakaa jo vähitellen muillekkin, eikö tuossa ole liikaa yhdelle kannettavaksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä ihmisiä joilla on käsitys että jos vaikka halvaantuu ja joutuu pyörätuoliin niin tarpeeksi kauan kun on vellonut surussa niin hyväksyy sen jos ei voi muutakaan. Ei jokaisen ihmisen luonne ole tälläinen!
Ei ole ei, ovat sitten masentuneita lopun iän. Ei se vellominen ja kitinäkään asiaa muuta, joten turha se on muita ihmisiä kuormittaa. Kuormittaa voi sitten terapeutteja, niille siitä maksetaan.
Mitä vastausta haluat tältä palstalta? Voivottelua ja sääliä? Ne ei tilannettasi paranna.
Jos muita ihmisiä ei saa kuormittaa, pitäisikö valehdella että on hyvä olla ja niellä oma paha olonsa?
- Haluan että jos tällä palstalla on kaljuuntumisesta kärsiviä naisia niin kertokaa mistä syystä olette kaljuuntuneet, mitä hoitoja olette kokeilleet ja onko auttanut?
- Miten karsta poistetaan oikeaoppisesti jotta ei tuoteta lisävahinkoa hiusjuurille ja päänahalle?
- Onko mahdollista karstan poiston jälkeen saada omat hiukset kasvamaan takaisin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:lle haluaisin sanoa, että monet kaljut naiset ovat todella kauniita! Esim. Natalie Portman V niin kuin verikostossa.
https://fi.pinterest.com/pin/1970393558427007/
Vähän mukaillen vanhaa sanontaa, ei hiusten puute naista pahenna, ellei nainen hiusten puutetta.
Olen varma, että olosi alkaa tuntua vähän paremmalta kun saat hygieniapuolen kuntoon. Ymmärrän ettei masentuneena jaksa niin huolehtia itsestään, mutta pesemättömyys saa helposti fiilikset entistä kurjemmiksi.
Kalju ei sovi mun pyöreälle päänmuodolle ja en myöskään halua kaljua... mulle naisellisen olon tuo pitkät hyväkuntoiset hiukset.
Tuossa tapauksessa kehottaisin kaikella ystävyydellä sinua miettimään uudestaan, mitä naisellisuus sinulle tarkoittaa ja miksi. En nyt tarkoita sanoa, että käsityksesi on väärä, sillä kukin meistä yhdistää miehekkyyteen ja naisellisuuteen mitä nyt yhdistääkään. Esimerkiksi viikinkimiehiä ihannoiville pitkät elinvoimaiset hiukset saattavat liittyä nimenomaan viriiliin miehekkyyteen.
On mahdollista, ettei tukkasi kasva koskaan sinulle takaisin. Mielestäni on hyvä pitää tämä mahdollisuus mielessä ja miettiä, miten voisi päästä siitä eteenpäin. Voisitko kompensoida hiusten puutetta tietynvärisillä tai -mallisilla vaatteilla, huiveilla, meikeillä, koruilla tai mitä nyt koetkaan naiselliseksi?
Uskon ettei pääsi muodolla ole juurikaan tekemistä sen kanssa, sopiiko kalju sinulle vai ei. Asenne määrittää enemmän. Ymmärrän toki, ettei asennettaan tai uskomuksiaan pysty noin vain vaihtamaan, mutta toivon, että et pitäisi minään kiveen hakattuna faktana sitä ettei kalju sovi sinulle.
Miksi ei kasva takaisin? Onko sulla mitään käsitystä siitä miten paljon minä olen jo kärsinyt elämässäni mulla on rikkinäinen perhe, tausta kiusattuna, väkivaltaisia miehiä ollut, useempi muukin fyysinen sairaus on joka aiheuttaa kiusallisia oireita... En minä jaksa kärsimystä enempää! ja olen haaveillut mallin töistä, olinkin joskus kaunis, nauttinut aina kauneudesta ja kauniista asioista, suurin osa ihmisistä ei pidä kaljuista naisista ja sitä ei lueta naisellisuuden merkiksi se on tosi asia josta ei pääse mihinkään, mulla on kovapäinen luonne ja en rupea muuttamaan niitä asioita mistä nautin muodin suhteen ja että tykkäsin itselläni pitkistä hiuksista...
Jos en saa hiuksiani takaisin, niin sitten kärsin koko loppuelämän ja elän eristäytyneenä niinku oon elänyt tähänkin asti jo 8 vuotta eli minä todellakin pystyn siihen jos en saa tahtoani läpi ja mulla meni sitten elämä päin helvettiä, kiroan jumalaa, itken, pyörin katkeruudessa ja KÄRSIN. Tämmönen on mun luonne. Ihan samalla tavalla jos multa amputoitaisiin raaja tai joutuisin halvaantuneena pyörätuoliin niin minä en sitä koskaan hyväksy koska mulla on kovapäinen luonne ja tuo ei sovi siihen millasena haluan nähdä itseni! Jos en saa olla sellanen kun haluan niin en ole onnellinen. Piste.[/quote
Jaa, no sitten se menee varmaan niin, kun olet kerran etukäteen päättänyt. Itse en viitsisi tietoisesti hassata ainoaa elämääni erakoitumalla, mutta jos ei muita vaihtoehtoja ole, niin sinä teet sitten justiin niin.
Se on just näin. :)
Vierailija kirjoitti:
Onko syöpää sairastava ihminen jopa paremmassa tilanteessa hiustensa suhteen kuin aloittaja? jos siis selviää syövästä hengissä niin saa hoitojen jälkeen omat hiuksensa takaisin... MITEN TÄMÄ VOI OLLA MAHDOLLISTA ETTÄ JOPA SYÖPÄÄ SAIRASTAVA ON PAREMMASSA ASEMASSA!
Kysytkö tätä tosissasi? Syöpään kuolee moni edelleen. Valitsisitko mieluummin syövän kuin kaljun? Koska syöpään sairastunut saa joskus hiuksensa takaisin. Jos siis selviää hengissä sairaudesta. Kaljuuntumiseen ei kukaan kuole tai joudu kärsimään tuskallisista ja kivuliaista hoidoista. Rintasyöpään sairastunut voi menettää rintansa jne. Tunteeko rintansa menettänyt nainen itseään enää naiseksi? Ehkä hänellä on muuta mietittävää kuin naisellinen viehättävyys, kuten esimerkiksi kiitollisuus elossa olemisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä ihmisiä joilla on käsitys että jos vaikka halvaantuu ja joutuu pyörätuoliin niin tarpeeksi kauan kun on vellonut surussa niin hyväksyy sen jos ei voi muutakaan. Ei jokaisen ihmisen luonne ole tälläinen!
Ei ole ei, ovat sitten masentuneita lopun iän. Ei se vellominen ja kitinäkään asiaa muuta, joten turha se on muita ihmisiä kuormittaa. Kuormittaa voi sitten terapeutteja, niille siitä maksetaan.
Mitä vastausta haluat tältä palstalta? Voivottelua ja sääliä? Ne ei tilannettasi paranna.
Jos muita ihmisiä ei saa kuormittaa, pitäisikö valehdella että on hyvä olla ja niellä oma paha olonsa?
- Haluan että jos tällä palstalla on kaljuuntumisesta kärsiviä naisia niin kertokaa mistä syystä olette kaljuuntuneet, mitä hoitoja olette kokeilleet ja onko auttanut?
- Miten karsta poistetaan oikeaoppisesti jotta ei tuoteta lisävahinkoa hiusjuurille ja päänahalle?
- Onko mahdollista karstan poiston jälkeen saada omat hiukset kasvamaan takaisin?
Ei tarvitse valehdella, ei tarvitse myöskään aktiivisesti asiaa tuoda esille. Nyt kun olet esittänyt hyviä kysymyksiä, toivon sinun saavan myös vastauksia. Jos kuitenkaan tilanteesi ei muutu eri vinkeistä ja toimenpiteistä huolimatta, suosittelen käsittelemään asiaa terapeutin kanssa, ettet jää masentuneeksi. Jos et halua terapeutin kanssa keskustella, voit lopettaa asiasta muille vellomisen.
Jos sinulla on voimia mennä kampaajalle
Tiedän että masennus on vaikea sairaus ja suosittelen sinua hakemaan siihen apua. Kaljuuntuminen sinun on vain hyväksyttävää ja minusta kuulostaa että teet siitä itsellesi liian ison ongelman. Kaikilla meillä on jokin ulkonäön ongelma. Peruukit ovat nykyään hienoja ja aidon näköisiä.
Toivon että opettelet hyväksymään itsesi, ei me muutkaan täydellisiä olla. Sinä olet varmasti hyvä ihminen kun olet kokenut niin paljon pahaa ja se on jo paljon, ettet laita pahaa kiertämään. Kuulostaa hieman sille että rankaiset itseäsi katkeroitumalla siitä miten pahasti sinua on kohdeltu ja se on aivan luonnollista.
Et ole ansainnut mitään pahaa mutta tämä maailma ei ole reilu. Itse olen yrittänyt hyväksyä että pahuutta on aina ja kaikki meistä kokevat sitä joskus.
Voimia sinulle<3
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä ihmisiä joilla on käsitys että jos vaikka halvaantuu ja joutuu pyörätuoliin niin tarpeeksi kauan kun on vellonut surussa niin hyväksyy sen jos ei voi muutakaan. Ei jokaisen ihmisen luonne ole tälläinen!
Ei ole ei, ovat sitten masentuneita lopun iän. Ei se vellominen ja kitinäkään asiaa muuta, joten turha se on muita ihmisiä kuormittaa. Kuormittaa voi sitten terapeutteja, niille siitä maksetaan.
Mitä vastausta haluat tältä palstalta? Voivottelua ja sääliä? Ne ei tilannettasi paranna.
Jos muita ihmisiä ei saa kuormittaa, pitäisikö valehdella että on hyvä olla ja niellä oma paha olonsa?
- Haluan että jos tällä palstalla on kaljuuntumisesta kärsiviä naisia niin kertokaa mistä syystä olette kaljuuntuneet, mitä hoitoja olette kokeilleet ja onko auttanut?
- Miten karsta poistetaan oikeaoppisesti jotta ei tuoteta lisävahinkoa hiusjuurille ja päänahalle?
- Onko mahdollista karstan poiston jälkeen saada omat hiukset kasvamaan takaisin?
Ei tarvitse valehdella, ei tarvitse myöskään aktiivisesti asiaa tuoda esille. Nyt kun olet esittänyt hyviä kysymyksiä, toivon sinun saavan myös vastauksia. Jos kuitenkaan tilanteesi ei muutu eri vinkeistä ja toimenpiteistä huolimatta, suosittelen käsittelemään asiaa terapeutin kanssa, ettet jää masentuneeksi. Jos et halua terapeutin kanssa keskustella, voit lopettaa asiasta muille vellomisen.
Tiedätkö mitä lehmä, minä oon jo avohoidossa. Mulla on kokemusta psykologista, erikoislääkäristä, napeista, psykiatrisesta sairaanhoitajasta ja toimintaterapeutista. Jos sulla ois käsitystä kovasta elämästä, siis että oisit käynyt tuskaa yhtä paljon läpi kuin minäkin niin olisit sinäkin avohoidossa potilaana! Minä olin ehjä ja iloinen lapsi, kestin vanhempien jatkuvan riitelyn ja äidin mielenterveysongelmat, mutta huono maine ja kiusaaminen ylä-asteella oli liikaa kun ois pitänyt saada kasvaa rauhassa naiseksi. Muiden takia minä olen sairas.
Itselläni on perinnöllistä kaljuuntumista, eikä siihen ihotautilääkärin mukaan ole muuta hoitoa kuin spironolaktoni ja minoksidiili, jotka auttaa tai sitten ei.
Kuulemani mukaan hiusten pesemättömyys saattaa jopa pahentaa tilannetta, jos karvatupet tukkeutuvat, eikä uusi hius pääse kasvamaan.
Lol mikä WT Ap on :D Prioriteetit. Ei ihme jos masentuu jos on noin tylsä elämä, hiukset pääasia.
T. Naisellinen kaunis pitkähiuksinen nainen
Tällä palstalla ja maailmassa ylipäätään on paljon ihmisiä jotka nauttii toisen kärsimyksestä. Oikeasti täällä toivotaan että minä en ikinä saisi hiuksiani takaisin, koska onhan kalju nainen hyvää sosiaalipornoa. Kukaan ei halua joutua tähän rooliin, en edes minä mutta eipä multa lupaa kysytty kun sairauksia jaettiin!
Vierailija kirjoitti:
Itselläni on perinnöllistä kaljuuntumista, eikä siihen ihotautilääkärin mukaan ole muuta hoitoa kuin spironolaktoni ja minoksidiili, jotka auttaa tai sitten ei.
Kuulemani mukaan hiusten pesemättömyys saattaa jopa pahentaa tilannetta, jos karvatupet tukkeutuvat, eikä uusi hius pääse kasvamaan.
Tule kertomaan tulokset onko auttanut vai ei!
Miksi ei kasva takaisin? Onko sulla mitään käsitystä siitä miten paljon minä olen jo kärsinyt elämässäni mulla on rikkinäinen perhe, tausta kiusattuna, väkivaltaisia miehiä ollut, useempi muukin fyysinen sairaus on joka aiheuttaa kiusallisia oireita... En minä jaksa kärsimystä enempää! ja olen haaveillut mallin töistä, olinkin joskus kaunis, nauttinut aina kauneudesta ja kauniista asioista, suurin osa ihmisistä ei pidä kaljuista naisista ja sitä ei lueta naisellisuuden merkiksi se on tosi asia josta ei pääse mihinkään, mulla on kovapäinen luonne ja en rupea muuttamaan niitä asioita mistä nautin muodin suhteen ja että tykkäsin itselläni pitkistä hiuksista...
Jos en saa hiuksiani takaisin, niin sitten kärsin koko loppuelämän ja elän eristäytyneenä niinku oon elänyt tähänkin asti jo 8 vuotta eli minä todellakin pystyn siihen jos en saa tahtoani läpi ja mulla meni sitten elämä päin helvettiä, kiroan jumalaa, itken, pyörin katkeruudessa ja KÄRSIN. Tämmönen on mun luonne. Ihan samalla tavalla jos multa amputoitaisiin raaja tai joutuisin halvaantuneena pyörätuoliin niin minä en sitä koskaan hyväksy koska mulla on kovapäinen luonne ja tuo ei sovi siihen millasena haluan nähdä itseni! Jos en saa olla sellanen kun haluan niin en ole onnellinen. Piste.