mitä mieltä olette joulukortista jossa omat lapset kuvassa?

Toista se on tuo joulupukkikortti, se ei ole sitten yhtään tylsä vaikka niitä tuli parikymmentä. Ja niin lämmittää sydäntä raskaan vuoden jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Onhan se vähän hämmentävää saada kuvakortti lapse/ista, jo(i)ta ei ole koskaan tavannut ja vanhemmatkin vain kerran, pari... Mummeille ja kummeille tällaiset on varmaan ihaninta, mitä olla voi, mutta muille voisi laittaa ihan peruskortin.

No eiköhän se ole kaiken kaikkiaan hämmentävää saada joulukortteja ihmisiltä, joita ei ole tavannut kuin kerran? Kortin kuva ei sitä nyt oikein pelasta. 

No ehkä typeriä mutta silti tein itsekin jp toisena vuonna peräkkäin.

Narsistista sanon minä.

Ja vaikka ne itselle olisi maailman tärkeimmät kullanmurut niin ne ei ole niitä muille. 

Muilla muut intressit ja kaikki ei noista korteista tykkää..

ap

Vierailija kirjoitti:

Näitä sitten lähetetään tutuille.

Mulla on 6 siskoa ja 4 veljeä. Olen jo toisessa polvessa saanut jouluna lasten kuvia. Vihaan sitä ja heitän roskiin kaikki kuvat.

Itselläni on yksi lapsi ja lapsenlapsi, eikä tulis mieleenikään kuormittaa ketään heidän kuvillaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle niitä lähettävät vain ne joiden lapset ovat minulle jotain sukua. Kiva nähdä kun kasvavat, on jotenkin henkilökohtaisempaa.

Olisi outoa saada sellainen tutulta.

Kivaa olisi myös saada sellainen läheisimmiltä kavereilta, mutta ollaan kaikki lapsettomia kolmekymppisiä sillä ne jotka hankkivat perheen jättivät kaverit pois elämästään.

Niin mutta miksi pitäisi alkaa erittelemään, että tuolle menee marketin tonttukortti ja tuolle oma kuva. Eikö voi vaan päättää sen yhden kuvan, jonka lähettää joulukorttina? Ja kuinka monen tuttavat lähettää kortteja? Mulle tulee vaan sukulaisilta ja läheisiltä ystäviltä.

Minäpä hommaan jokaiselle kortin joka on mielestäni juuri heidän näköisensä. Ja lähetän vuosittain toistakymmentä.

Se on minun tapani tehdä joulutervehdyksestä henkilökohtainen ja lämmin. En tiedä mitä sinä sitten haluat omallasi viestittää, mahtaa olla tapa vain.

Muistan kun joskus menneellä vuosikymmenellä joulukortti jopa askarreltiin itse. Mieti sitä vaivannäköä sitten.

Vierailija kirjoitti:

Puolituttu pariskunta on aina lähettänyt joulukortin lapsistaan, nyt lapset ovat jo aikuisia mutta edelleen heistä teetetään joulukortti. Murrosiästä lähtien nämä lapset ovat silminnähden murjottaneet tai näyttäneet siltä, että ovat tekemässä itsarin heti kuvanoton jälkeen. Helkkarin tylsä katsella sellaista kuvaa jollain piirretyllä lumihiutale efektillä terästettynä. Tuollaisissa korteissa on vielä se vika, että tuntuu pahalta laittaa ne joulun jälkeen roskikseen. Siellä ne lapset tuijottavat roskaämpäristä....

No murjottavista teineistä samaa mieltä, mutta en ihan tajua, miten se lumihiutale muuttuu jännittäväksi ja ilahduttavammaksi, jos se on kynttilä- tai joulukuusiaiheisessa kortissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle niitä lähettävät vain ne joiden lapset ovat minulle jotain sukua. Kiva nähdä kun kasvavat, on jotenkin henkilökohtaisempaa.

Olisi outoa saada sellainen tutulta.

Kivaa olisi myös saada sellainen läheisimmiltä kavereilta, mutta ollaan kaikki lapsettomia kolmekymppisiä sillä ne jotka hankkivat perheen jättivät kaverit pois elämästään.

Niin mutta miksi pitäisi alkaa erittelemään, että tuolle menee marketin tonttukortti ja tuolle oma kuva. Eikö voi vaan päättää sen yhden kuvan, jonka lähettää joulukorttina? Ja kuinka monen tuttavat lähettää kortteja? Mulle tulee vaan sukulaisilta ja läheisiltä ystäviltä.

Öhm. Minähän sanoin että haluan niitä lapsikuvia sukulaisilta ja läheisiltä ystäviltä. Ja niillehän sinä sanoit vain lähettäväsikin. Mistä asiasta siis kimpaannuit? Eihän sinun silloin tarvitse mitään eritellä.

Ja ei, en siltikään ymmärrä miksi entinen työkaveri laittaa kortin joissa kuvia lapsista joita en ole koskaan tavannut.

Rakastan niitä. Valokuvakortit lapsista ja eläimistä ovat ihan parhaita tulivat ne keneltä vaan. Tykkäisin myös ihan aikuistenkin joulukorttikuvista, mutta niitä harvemmin kai lähetellään.

Vierailija kirjoitti:

Joiltain kavereilta olen saanut tällaisia ja alkuun tykkäsin. Sitten kun samoilta ihmisiltä tulee hyvin samantapainen lapsikuvakortti joka vuosi, alkaa jo kyllästyttää.

Siinä se idea ehkä onkin. Eka lapsesta voisi lähettää, vaikka koko perhe kuvassa, mutta kun on hädin tuskin istumaan vielä pystyvä pienokainen sohvalla sisarusten kanssa, tonttulakki pakolla päässä, niin e n n ä e siinä mitään j o u l u i s t a.

Isovanhemmille ja kummeille, ehkä kesäpaikan naapurin Hilda-tädille, joka tykkää vaaveleista.

Toisaalta jos on joku kiva talvinen mäenlaskukuva, lapsi menee punaisella pulkalla niin että hippulat vinkuu, silmät sirrillään, taustalla lumiset kuuset - se olis kiva saada.

Ehkä ne potretit on niin tekemällä tehtyjä, että niistä näkee a) lapset ei tykkää yhtään tilanteesta b) ei ole suotu ilahduttamisen ja hyvän joulun toivottamisen lahjaa vastaanottajalle.

Vierailija kirjoitti:

Onhan ne todella tylsiä.

En minäkään laita hevosistani kuvia vaikka ne kuinka olisivat söpöjä tonttulakit päässä.

Miksi et lähetä heppakortteja?

Nehän olis ihania.

Minusta kaikki itse tehdyt kortit ja valokuvakortit ovat ihania. Niitä ei raaski edes pois heittää.

Varsinkin lapsikortit on tosi kivoja. Siinä pääsee näkemään hienosti miten lapset kasvavat ja muuttuvat.

Suurin osa printtikorteista on todella tylsiä. Koen hämmentäväksi sen, että kaupan kortteja niin kovasti hehkutetaan tällä palstalla. Ehkä tarkoitus on vain dissata niitä jotka näkevät vaivaa korttien kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näitä sitten lähetetään tutuille.

Mulla on 6 siskoa ja 4 veljeä. Olen jo toisessa polvessa saanut jouluna lasten kuvia. Vihaan sitä ja heitän roskiin kaikki kuvat.

Itselläni on yksi lapsi ja lapsenlapsi, eikä tulis mieleenikään kuormittaa ketään heidän kuvillaan.

Miten se kuva kuormittaa sinua yhtään enempää kuin tavallinen joulukortti?

Siis oikeestiko kuormitutte oikein lapsikorteista? Musta kaikki kortit ovat kivoja. En ylipäätään arvostele, kaikki on kiva saada. Ja kyllä lapsikortit on persoonallisempia kuin kaupasta ostetut. Mulle käy kyllä hevosten ja koirienkin kuvat tai lumiset oman talon kuvat. En tule yhtään katkeraksi tai kateelliseksi.

Omaisilta ja muilta läheisiltä sellaiset kortit ovat kivoja.

Tuttavilta kauniit postikortit ovat mieluisampia, jouluisempia.

Joulukortti on kiva, vaikka ei ole kuvan aihetta tavannut. Miten kortin arvoa himmentää, jos ei ole lapsia tavannut? Tuskin ne tiimarikorttien aiheetkaan niin läheisiä on.

Vierailija kirjoitti:

Näitä sitten lähetetään tutuille.

Mulla on 6 siskoa ja 4 veljeä. Olen jo toisessa polvessa saanut jouluna lasten kuvia. Vihaan sitä ja heitän roskiin kaikki kuvat.

Itselläni on yksi lapsi ja lapsenlapsi, eikä tulis mieleenikään kuormittaa ketään heidän kuvillaan.

Ehkä kivoja isovanhemmille, muille ei. Mä olen tahattomasti lapseton, en aina oikein osaa ilahtua kun postiluukusta tursuaa toisten muksujen kuvia.

Vierailija kirjoitti:

Narsistista sanon minä.

Ja vaikka ne itselle olisi maailman tärkeimmät kullanmurut niin ne ei ole niitä muille. 

Muilla muut intressit ja kaikki ei noista korteista tykkää..

ap

Narsisti tunnistaa narsistin.

Just saying.

Tykkään, itse kuitenkin lähetän vain lähisukulaisille ja hyville ystäville jotka myös lähettävät vastaavat minulle. En oikein ymmärrä kuka jaksaa niistä hermostua/ärsyyntyä.

No en ajattele oikein mitään. Meidän perhe on maailman laiskin lähettämään yhtään mitään, joulukortteja ei ole lähetetty vuosiin ja häiden kiitoskortitkin seisoo vaatehuoneen nurkassa laatikossa (viisi vuotta häistä). Jos joku haluaa muistaa meitä edes jonkinlaisella kortilla, niin olen sekä ihmeissäni että erittäin otettu. Ei tulisi mieleenkään valittaa joulukortin ulkonäöstä.