Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Aikuinen kissa löytöeläinkodista. Tottuuko valjaisiin?
18.12.2018 |
Olen haaveillut kissasta vuosia. Nyt kun muutin poikaystäväni kanssa yhteiseen kotiin jossa on enemmän lääniä kuin entisessä pikkuyksiössäni, kissan hankinta alkaa olla ajankohtainen asia. Haluan aikuisen kissan, en pentua.
Ainut asia mikä tällä hetkellä mietityttää on kissan ulkoilutus. En haluaisi pitää kissaa jatkuvasti sisällä (johtuu varmaan siitä, että viime kuussa edesmennyt lapsuudenkotini kissa eli 18 onnellista vuotta ulkokissana). Jotenkin tuntuisi siis kurjalta, ettei kissa pääsisi tutustumaan ulkomaailmaan lainkaan.
Ulkokissaa emme voi ottaa, sillä asumme keskustassa kerrostalossa. Lähellä olisi kuitenkin puistoalueita, jonne kissan voisi viedä vaikka muutaman kerran viikossa valjaissa ulkoilemaan.
Kysymys kuuluu: onko kellään kokemusta esim. kissayhdistyksestä otetusta kissasta, joka aikuisiällä olisi tottunut ulkoilemaan valjaissa? Miten totuttaminen tapahtui? Monet kissayhdistysten kissoista on loukutettu metsistä, jolloin niiden taustasta ei ole mitään tietoa eivätkä ne ole todennäköisesti olleet koskaan valjaissa.
Kiitos jo etukäteen, jos joku voisi kertoa kokemuksistaan!
Kommentit (31)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mun mielestä jos kissan ottaa niin pitää siihen sitoutua että se voi haluta päivittäin sinne lenkilleen. Jos et vie lenkille niin aktivointi tapahtuu muutoin. Jos kissa päivittäisesti lenkistä huolimatta mouruaa aina ulos, pitää sisätiloihin keksiä mukavaa tekemistä ja virikkeitä niin paljon, että kissa viihtyy sisälläkin. Jos ulkona käynti on ainoa virike niin eipä ole ihme, jos kissa sinne hinkuu. Toinen mikä auttaa kissaa säätelemään ulkoiluhalua on sen säännöllisyys eli lenkillä pyritään käymään päivittäin samaan aikaan. Kissa oppii (ovat fiksuja) kuuntelemaan sisäistä kelloaan ja tietää koska on lenkkiaika, lopun aikaa osaa olla moukuamatta pihalle.
Kyllä kissa pääsisi päivittäin lenkille, jos haluaisi. Jos ei erityisesti vaadi niin muutaman kerran viikossa, vaikka joka toinen päivä.
Tuo ulkoilun säännöllisyys onkin sitten hankalampi juttu. Teen opiskelun ohessa kolmivuorotyötä, joten ulkoilu ei pääsääntöisesti onnistuisi aina samaan kellonaikaan. Ehkä kissallekaan ei muodostu niin tarkkaa rytmiä, kun henkilökuntakin on paikalla usein eri aikaan vuorokaudesta..? Mies tekee töitä virka-aikaan mutta ilmoitti heti, että ei ala kissa ulkoiluttamaan narussa koska se on hölmöjen hommaa. Olisin siis kissan ainut ulkoiluttaja. Ellei ukkeli sitten aikanaan helly tai kyllästy kissan mahdolliseen mouruamiseen. :D
Aktivointi sisätiloissa ei ole ongelma. Piti vanhaa ulkokissaakin etenkin talvisin ja varsinkin nuorempana leikittää paljonkin kun virtaa piisasi eikä sitä halunnut räntäsateessa purkaa ulkona. Kiipeilypuu olisi sisällä ja lasitetulla parvekkeella.
Siitä muuten vielä kysymys: onko typerää ostaa kiipeilypuu käytettynä? Voiko siitä tarttua tauteja? Sisälle ostettaisiin uusi, mutta parvekkeelle riittäisi käytettykin.
/Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta kissan totuttaminen satunnaiseen ulkoiluun ei välttämättä ole hyvä idea, koska kissat alkaa stressaamaan sitten sisätiloissa ja alkaa vaatia aina ulospääsyä.
Sama ajatus tuli minullekin mieleen. Oma kissani vaatii säännöllistä ulkoilua, kun on tottunut siihen. Naukuu vaativasti, jos ei pääse lenkille. Mikään sisäleikki ei kiinnosta silloin, ulos on päästävä. Ulkoilun jälkeen syö hyvällä ruokahalulla ja tulee tyytyväisenä syliin nukkumaan.
Ei kuitenkaan jatkuvasti pyydä ulos? Miten öisin? Montako kertaa päivässä haluaa lenkille?
/Ap
Hän on tottunut siihen, että iltapäivällä on ulkoiluhetki. Tällä hetkellä ehtisin kyllä ulkoiluttaa myös aamuisin, mutta koska ei ole milloinkaan päässyt aamulla ulos, niin ei osaa vaatia. Yöt nukkuu rauhassa.
Jäi sanomatta että kuulostat hyvin vastuulliselta, eläinrakkaalta ihmiseltä. Joku onnekas kissa saa luotasi rakastavan, hyvän kodin. Toivotan sinulle ihania vuosia kissasi kanssa.
Voi kiitos. <3 Kiinnyn tosiaan kissoihin enemmän kuin ihmisiin, niin pelottavaa kuin se onkin. :D Se on ainakin pomminvarmaa, että kun kissa muuttaa meille niin se muuttaa tosiaan loppuelämän kotiin. Luovun ennemmin oikeasta kädestäni kuin kissasta.
Tosiaan tuo ulkoilutuksen säännöllisyys on pääsääntöisesti kolmivuoroa tekevälle ongelma. Ehkä mun pitää ylipuhua mies ulkoiluttamaan kissaa silloin kun olen itse iltavuorossa...
/Ap
Meidän tyttökissi on myös löytöeläintalosta :) on pentuna liian aikasin vieroitettu et välil siks käy päälle ku luulee et hänen kanssaan leikitään. muuten nii hurmaava jutteleva kehräävä ja puskeva neitonen :) kivoja hetkiä uuden kissakaverin kanssa kun löytyy kiltti ja suloinen :)
Mä bongasin jo yhdistykseltä kissan joka on tottunut ulkoilemaan valjaissa. Soitin perään mutta misse olikin tänään jo muuttamassa uuteen kotiin. :( Ei muuta kun uutta matoa koukkuun.
/Ap
Ei se varmaan kissalle ole kynnyskysymys, että pääseekö ulkoilemaan. Jotkut kissat eivät ikinä totu valjaisiin. Niiden kanssa ei metsästetä ja olo voi olla turvaton, kun ei pääse pakoon. Luulen, että se kissan ajatusmaailma vain on niin erilainen. Voithan kokeilla, mutta luulen, että sisäkissanakin voi viihtyä loistavasti. Oma kissani on ostettu aikuisena löytöeläinkodista ja sen ihanampaa ja kiltimpää kissaa ei voi olla, joten harmittaa, että kaikki ovat vain niiden suloisten pentujen perään (vaikka tietysti hyvä, että saavat nekin kodin).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta kissan totuttaminen satunnaiseen ulkoiluun ei välttämättä ole hyvä idea, koska kissat alkaa stressaamaan sitten sisätiloissa ja alkaa vaatia aina ulospääsyä.
Meillä ulkoillaan säännöllisesti sään salliessa. Jos sää ei salli tai muuten ei ehdi, jompi kumpi saattaa pari kertaa vinkaista ovella ja sitten todeta, että "jaa, tänään ei pääsekään, no, ootetaan sitten huomiseen". Eli ei tule välttämättä mitään ongelmaa, vaikka kissaa silloin tällöin valjaissa veisikin ulos. Nämäkin herrat tuntuvat tietävän, ett ulos pääsee aamuin illoin, eivätkä muuhun aikaan edes halua ulos. Ja tosiaan, jos ei pääse, niin eivät ole siitä moksiskaan, eivätkä raavi ovia ja pidä jatkuvaa mouruamista. Sainoisin, että turhaa pelottelua, joka perustuu muutamaan poikkeustapaukseen, joista sitten saa lukea netistä, toisin kuin niistä tuhansista kissoista, joiden kanssa ei ole koskaan mitään ongelmaa ollut eikä tule.
Meidän maalaistalosta pentuna noudettu kollikissa oppi ulkoilemaan valjaissa 6-vuotiaana. Sitä ennen se ulkoili vapaana. Enää en päästäisi kissaa yksin ulos, vaan opettaisin sen heti kulkemaan kytkettynä. Kävin kissan kanssa kävelyllä ja meillä oli terassilla pyykkinaru, johon kahvastaan pujotettu flex-talutin toimi tavallaan juoksunaruna. Kissaa tietenkin pidettiin silmällä, ettei se sotkeutunut pahasti lähellä oleviin puskiin tai joutunut irtokoirien hätyyttämäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meidän maalaistalosta pentuna noudettu kollikissa oppi ulkoilemaan valjaissa 6-vuotiaana. Sitä ennen se ulkoili vapaana. Enää en päästäisi kissaa yksin ulos, vaan opettaisin sen heti kulkemaan kytkettynä. Kävin kissan kanssa kävelyllä ja meillä oli terassilla pyykkinaru, johon kahvastaan pujotettu flex-talutin toimi tavallaan juoksunaruna. Kissaa tietenkin pidettiin silmällä, ettei se sotkeutunut pahasti lähellä oleviin puskiin tai joutunut irtokoirien hätyyttämäksi.
Kuulostaa kyl aivan uskomattomalta! :o
/Ap
Meille adoptoitiin ulkona puolivillinä elänyt 2 vee löytökissa, valjaat menee ihme kyllä päälle useimmiten mukisematta. Ja siis ihmisiin totuttaminen alkanut vasta kesällä, joten kävi kyllä ihan älytön tuuri kisun luonteen kanssa. Tosin sitten kun ulos päästään niin kissaa ei usein huvitakkaan ulkoilla ja olisi mielummin vain sylissä. Jotkut kissat on ihan kehityskelpoisia vaikka olisivat huonoista oloista, täytyy vaan olla lempeän topakka ja pitkäjänteinen uusissa asioissa. Tsemppiä kisun hankintaan, toivottavasti löytyy sopiva yksilö!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä kaksi valjastelijaa, käydään päivittäin ulkona jos haluavat, yleensä aamuisin. Sen verran mukavuuden haluisia että ilman ollessa huono, kääntyvät ovelta takaisin. Toinen on tottunut pennusta saakka valjaisiin, toinen aikuisena. Nämä tutkivat itse mitä haluavat ja toisinaan vain istuskelevat nurmikolla. Ovat ulkona arkoja eli toinen eläin/ äkillinen kova ääni saa ne äkkiä kotia kohden.
Nyt jo edesmennyt kissani kulki valjaissa "koiramaisesti" eli kulki mukana. Oli tottunut jo pennusta valjaisiin.
Kannattaa olla kärsivällinen ja kokeilla useampia kertoja, ensin kotona ja sitten pikkuhiljaa ulkona.
Ostathan kunnon valjaat (ja oikean kokoiset), ovat mestareita irtautumaan heppaisista narumaisista viritelmistä.
Kuullostat vastuulliselta ja harkitsevalta kissaihmiseltä! Onnea karvakamun löytymisessä ja hauskoja ulkoretkiä sitten aikanaa!
Alue: Aihe vapaa
Jäi sanomatta että kuulostat hyvin vastuulliselta, eläinrakkaalta ihmiseltä. Joku onnekas kissa saa luotasi rakastavan, hyvän kodin. Toivotan sinulle ihania vuosia kissasi kanssa.