Kuinka moni nainen passaa, siivoaa, muistaa miehenkin suvun lahjat jne? Äänestys!
Itse en ole ollut ensimmäisen avoliiton jälkeen - olin kasvanut konservatiivisessa ympäristössä ja sitten ajauduin hoitamaan kaikki kotityöt. Maksoin puolet menoista, "aika" huono diili kannaltani että siihen lisäksi kotityöt. Sittemmin opin pitämään puoleni.
Ollaan päästy nykyisen aviomiehen kanssa yhteisymmärrykseen siitä, miten teemme hommat. Ei ole autoa ja asumme remontoidussa kerrostaloasunnossa kaksin, eli simppeli kuvio. Kulut puoliksi. Kumpikin tekee sitä, mikä itselle sopii paremmin, noin suurinpiirtein puoliksi, kumpikaan ei onneksi jaksa nipottaa siitä, miten tarkalleen hoidetaan siivous jne, kunhan hoidetaan sen verran usein, että ei ole ihan kamalan näköistä kotona.
Kertokaa minkä ikäisiä olette ja onko lapsia!
Kommentit (16)
Mä olen aina tehnyt suurimman osan kotitöistä. Ihan vaan sen takia kun oon tykännyt.
Tottakai mies tekee mitä komennan :D En mä mikään marttyyri enkä uhriutuja ole. Mutta joo, naisen ei tarvi yksin äseerata kaikkea, väitän jotta aika paljon kyllä naisten omakin vika kun uupuvat kotitöiden alle ja sitten sädekehä pään päällä rutisevat. Normaalilla asiallisella keskustella miehen kanssa kotitöiden jakamisesta pääsee pitkälle. Ja jos mies ei eväänsä räpäytä niin sitten saa jo suuttua. Jos ei sekään auta eikä hommat pelitä niin naisen on mietittävä jatkaako uhriutumistaan vai lähteekö kurjaa oloa tuottavasta suhteesta pois. En tarkoita jotta ero on aina ja heti vaihtoehto, ei suinkaan. Mutta jos mies ei ymmärrä eikä arvosta niin tästäkin vaihtoehdosta on puhuttava.
Sama tietenkin toisinkin päin. Eli jos nainen ei arvosta eikä kuuntele miestänsä niin ei miehenkään tarvi tossun alla olla.
Mä tykkään hankkia läheisille ajateltuja ja henkilökohtaisia joululahjoja ja olen erinomaisen hyvä siinä, mutta laitan miehen maksamaan omien lastensa lahjat kun mä maksan kaikki muut. Vien sen kauppaan ja osoitan, että tuollaiset ostat niille. :)
Mies hankkii suurimman osan jouluruuista ja valmistaa ne. Minä teen kauppalistat, jotta saadaan muutakin kuin kinkkua ja imellettyä perunalaatikkoa. :) Mies hankkii myös kuusen ja koristelee sen. On muutenkin enemmän jouluihminen kuin minä, mä mieluummin skippaisin koko joulun.
Niin ja siivojan tilasin tekemään joulusiivouksen. T.3
Miten te oikeasti jaksatte jauhaa tästä? Niin väsynyttä.
Me sovittiin jo ennen naimisiin menoa, että kumpikin hoitaa omat sukulaisuussuhteensa kaikkinensa.
Suosittelen sopimaan ajoissa te kaikki naimattomat.
N43, lapsia nolla: en ole, enkä ole koskaan ollut. Ruuanlaittoa lukuunottamatta en voi sietää kotitöitä, plus että mun siisteyden käsitys on imurointi+moppaus kerran viikossa. Tasot on täynnä, kerran vuodessa ehkä raivaan ne (yleensä jouluksi) ja muuten menen periaatteella "p*skassa kasvaa kun olla jaksaa" ja jos häiritsee niin siivoo ite.
Varsinaisesti p*skaista mun kämpässä ei ole, mutta epäsiistiä usein kyllä. Kun se ei häiritse minua. :)
Enkä ole koskaan ymmärtänyt niitä ns. mieslapsia joita pitää tyyliin syöttää kun eivät itse muka mitään osaa (siis osaavat tietysti, mutta naisen mielestä tekevät väärin --> miehet luovuttavat ja kaikki hommat kasautuvat naisille).
Kyllä nyt pitäisi olla itsestäänselvää että parisuhteessa kumpikin tekee osansa, kun kerran kaksi aikuista yhteisellä päätöksellä ne hynttyyt yhteen ovat lyöneet.
Ei. Joskus hävettää kun meillä ei ole miehen sukulaisille mitään ja he kuitenkin ostavat joka joulu meille ja lapsille. Omille sukulaisilleni ostan aina jotain ja muistan, mieheltä kysyn pari viikkoa ennen joulua aikooko ostaa esim siskolleen jotain joka aina tuhlaa meidän lapsiin.. sanoo aina ettei tiedä eikä ikinä osta mitään. None of my business. Jos kysyisi vinkkejä voisin kyllä kertoa mistä luulen että pitäisi jne.
Kotityöt jakautuu, periaatteessa kumpikin hoitaa oman sukunsa, toki teen miehen suvulle joulukortit samalla kuin omallekin. Lapsille en sille puolelle lahjoja hanki, paitsi jos olen itsekin menossa esim yo-juhliin, niin sitten en jätä miehen vastuulle. Eipä ne penskat ole montaa lahjaa meiltä saaneet, melkin aikuisia jo, oma veljenlikkani meni varmaan 4-vuotiaana tilastossa ohi ;)
Mies hankkii lahjat omille sukulaisilleen, joiden kanssa viettää joulun, minä omilleni. Olisin askarrellut miehenkin sukulaisille joulukortit mutta hän ei jaksanut/viitsinyt etsiä osoitteita.
Nainen 47 avomies ei lapsia. Joo en ole vastuussa toisten jutuista. Joskus olen aiemmin ostanut pieniä lisälahjoja miehen sukulaille jos on tuntunut siltä. Sitten huomasin ettei sillä ole heille mitään väliä ja sain kokea suorastaan huonoa käytöstä mt-ongelmaiselta sukulaisnuorelta, joten mitä turhaa. Se on laiffii.
Mies käy kaupassa ja tekee ruokaa. Minä pesen pyykit ja siivoan. Kulut tasan. Aiemmin miehellä oli enempi rahaa niin maksoi enemmän kaikesta, nyt mulla on enempi rahaa niin ihan mielellään maksan enemmän. Näin mennään.
Vierailija kirjoitti:
Ei. Joskus hävettää kun meillä ei ole miehen sukulaisille mitään ja he kuitenkin ostavat joka joulu meille ja lapsille. Omille sukulaisilleni ostan aina jotain ja muistan, mieheltä kysyn pari viikkoa ennen joulua aikooko ostaa esim siskolleen jotain joka aina tuhlaa meidän lapsiin.. sanoo aina ettei tiedä eikä ikinä osta mitään. None of my business. Jos kysyisi vinkkejä voisin kyllä kertoa mistä luulen että pitäisi jne.
Sepä se, että sitten toinen suku jää vain ilman, jos kumpikin ei ota vastuuta. Harmi sitten ehkä suvulle (en ole tietoinen, haittaako heitä, ehkä ei) mutta eipä tuohon mitään järkevää ratkaisua ole, jos puoliso ei tajua vaikka asiasta sanoisi miten suoraan.
Valtaosa ei vastaa puolison suvun muistamisesta näemmä.
Vierailija kirjoitti:
Valtaosa ei vastaa puolison suvun muistamisesta näemmä.
Siksi teinkin kyselyn. Täällä korostuu se puolesta tekeminen, mutta sitten tunnen vähemmän sellaisia tyyppejä. Ehkä myös paikkakunta- ja ikäsidonnaista? Itse olen kotoisin pikkupaikkakunnalla, nyt asun aika erilaisissa ympyröissä.
Ap
Kai teen sen kauhean pahan metatyön mutta mies tekee sen mitä minä pyydän. Kumpikin ostaa itse lahjat niille joille kokee tarpeelliseksi. Miehen sukua en ole kiskaan nähnyt mutta hän kyllä on ostanut muutamille perheeni jäsenille.
Osittain huolehdin ja osittain en.
Miehetkin saavat kertoa, mutta täällä on enemmän naisia ja perinteisesti se odotus on ollut, että nainen hoitaa.