Ystäväni ei koskaan ulkoile lapsensa kanssa
Järkytyin kun tajusin, että ystäväni ei ulkoile 2 vuotiaan lapsensa kanssa. Jaksaa aina kuitenkin valittaa kun lapsi juoksee ympäri asuntoa, riehuu ja rikkoo tavaroita, eikä tottele mitään. On kuulemma vaan tosi villi luonne. Tämä selvisi siis, kun ystäväni muutti meidän kanssa samalle asuin alueelle, kävely matkan päähän. Eli siis olemme nyt tiiviimmin tekemisissä. Itselläni on 4 lasta, eskari ikäiset kaksoset, 2,5vuotias ja 1v 3kk. Kävimme eilen heidän luonaan kylässä kun olin vienyt kaksoset eskariin. Kello oli noi puoli 10 ja hänen lapsi istui vaippasillaan syöttö tuolissa tv:n edessä. Noh kahvittelimme ja lapset leikkivät hetken, leikeistä ei kyllä tullut yhtään mitään, kun ystäväni lapsi teki kokoajan jotai kiellettyä. Ehdotin sitten, että ottaisimme kahvit mukaan pihalle niin lapset pääsisivät purkamaan energiaa. Ystäväni kieltäytyi sanomalla, ettei jaksa turhaan pukea lastansa kun kohta pitää riisua kuitenkin kun tulee päiväuni aika.. Yritin ehdottaa, jos itse pukisin kaikki lapset, mutta ei hän kuulemma jaksa. Lähdimme siitä sitten aika nopeasti, koska meno oli ystäväni lapsella niin levotonta riehumista ettei siellä oikeen viihtynyt ja halusin päästä omien lasteni kanssa hetkeksi ulos. Aloin jälkikäteen, kotiin tultuamme miettimään kaikkia puheluitame ym tapaamisia. Joka kerta kun häneltä kysyy mitä hän on puuhannut lapsensa kanssa, niin vastaus "on ei mitää,ihan kotona ollaan oltu vaan" . Yrittänyt kuulemma siivoilla. Silti aina sama valitus kun kämppä on kuin pommin jäljiltä. En muista, millon olen kuullut hänen kertoneen olleensa esim leikkipuistossa. Kaikkein kruunaa vielä se, että hän odottaa nyt toista lasta (raskaus ihan alussa vielä) ja voivottelee että mitenhän jaksaa kahden kanssa.. Ehdotin kerran, että laittaisi esikoisen kerhoon tai osa päivähoitoon, tästäkin kieltäytyi koska hänen ei jaksa viedä kun kerho/päiväkoti sijaitsee yhden mäen päällä. On kuulemma kovin raskas tämä mäki. Olen hieman huolissani tämän lapsen hyvinvoinnista, eihän tuosta tule mitään jos lapsi on päivästä toiseen vaan sisällä. Hänen mies kun tulee töistä käyvät ehkä autolla kaupassa, ellei mies ole käynyt jo kotimatkalla.
Kommentit (75)
Vierailija kirjoitti:
Pitäisikö puuttua kirjoitti:
Ehdotin kerran, että laittaisi esikoisen kerhoon tai osa päivähoitoon, tästäkin kieltäytyi koska hänen ei jaksa viedä kun kerho/päiväkoti sijaitsee yhden mäen päällä. On kuulemma kovin raskas tämä mäki.
Porvoossa päiväkoditkin on rakennettu mäkien päälle.
Tajuatko että jossainpäin Suomea on niitä mäkiä kodin ja muiden paikkojen välissä?
Vierailija kirjoitti:
Isäkään ei ulkoile lapsen kanssa?
Isä on päivätöissä käsittääkseni noin 5-6 asti illalla, en tiedä sitten käykö lapsen kanssa ulkona töistä tultuaan. Ystäväni ei ainakaan koskaan mainitse asiasta..
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten lapsesta on tullut esille, että hän voi huonosti?
Ihmistä ei ole tarkoitettu olemaan neljän seinän sisällä kokoajan.
Lapsi ei voi päättää ulkoilusta, eli kiusaamista vanhemmilta.
Voisitko vielä vastata esittettyyn kysymykseen?
Taapero kanssa on helpointa ulkoilla mahdollisimman paljon, niin koti pysyy siistinä, tai sitten tehdä siitä kodista niin pelkistetty, että mitään rikottavaa ei ole lapsen lähellä, sisälle voi hyvin ostaa vaikka pienen liukumäen, vauvakeinun, täyttää kahluualtaan palloilla pallomereksi, puolapuita on myös myynnissä ja näillä on turvallista opetella kiipeämään, patja tietysti alle jos putoaa. Mutta ulkona pitäisi olla jo sen hapen takia, sisäilman laatuun ei ole läheskään sama, kuin raikas ulkoilma. Perhekerho voisi olla hyvä ehdotus kaverille, taapero saisi seuraa ja äiti uusia ystäviä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten lapsesta on tullut esille, että hän voi huonosti?
Ihmistä ei ole tarkoitettu olemaan neljän seinän sisällä kokoajan.
Lapsi ei voi päättää ulkoilusta, eli kiusaamista vanhemmilta.
Voisitko vielä vastata esittettyyn kysymykseen?
Tämä on keskustelupalsta. Ihmiset vastaavat mihin heitä huvittaa vastata. Älä jankkaa! - eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten lapsesta on tullut esille, että hän voi huonosti?
Ihmistä ei ole tarkoitettu olemaan neljän seinän sisällä kokoajan.
Lapsi ei voi päättää ulkoilusta, eli kiusaamista vanhemmilta.
Tätä hoetaan, mutta koskaan ei mitään perusteluja esitetä. Vakaumus kumpuaa jostain sisimmästä ja se on joku uskonkappale, jonka kyseenalaistaminen on lähes henkilökohtainen loukkaus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet elänyt heidän kanssaa heidän päivittäistä arkea kaksi vuotta?
En fyysisesti, koska ollaan asuttu eri paikoissa, mutta puhelimitse ollaan aina oltu useamman kerran tai ainakin vähintään kerran viikossa yhteydessä. Ollaan oltu ystävia noin 7 vuotta
Ap
Eli et tiedä hittojakaan heidän päivittäisestä arjestaan?
Vierailija kirjoitti:
Ota puhelimitse yhteyttä lastensuojeluun ja kysy ovatko he sitä mieltä, että tässä olisi nimettömän ilmoituksen paikka. Lapsen normaalin kehityksen kannalta tuo ei kuulosta hyvältä. Ehkä äiti on uupunut ja hyötyisi esimerkiksi kotiavusta.
Tätä olen miettinyt. Olen kyllä yrittänyt parhaani mukaan saada ystävääni mukaani esim puistoon jne mutta ei hän ole ikinä lähtenyt. Itsestäni tuntuu ajatuksena kamalalta että hän viettää kaikki päivät lapsensa kanssa sisällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota puhelimitse yhteyttä lastensuojeluun ja kysy ovatko he sitä mieltä, että tässä olisi nimettömän ilmoituksen paikka. Lapsen normaalin kehityksen kannalta tuo ei kuulosta hyvältä. Ehkä äiti on uupunut ja hyötyisi esimerkiksi kotiavusta.
Tätä olen miettinyt. Olen kyllä yrittänyt parhaani mukaan saada ystävääni mukaani esim puistoon jne mutta ei hän ole ikinä lähtenyt. Itsestäni tuntuu ajatuksena kamalalta että hän viettää kaikki päivät lapsensa kanssa sisällä.
Kannattaa olla yhteydessä. Lastensuojelussa on asiantuntemusta ja saat asian pois omilta harteiltasi.
Lapsen laiminlyöntiä. Puutteita lapsen sosialistimessa, rajojen vedossa, opetuksessa havaintojen tekoon ja huolehtimisessa. Samaa teki äitini, ei välittänyt lapsista, vain itsestään.
Ehkäisy on keksitty kirjoitti:
Hirveitä sikiön vääntäjiä kaikki. Ap porsinut jo neljästi ja tää toinenkin äitiydestä nauttiva tiineenä taas. Ettekö mitää muuta osaa?
Usein kyse on silkasta itsekkyydestä. Lapsista tehdään oman egon jatko, joiden avulla aikuinen voi päteä, kun muutakaan ei tosiaan osata. Nämä jalkansa jollekin levittäneen akat ovat hurmoksellisen vakuuttuneita, että he – ja vain he – tietävät, miten kaikki lapset tulisi kasvattaa ja mikä on kaikille lapsille hyväksi. Kukaan ei ole niin s****nallisen syyllistävä kuin toinen äiti.
Ei kaikille ole niin luontaista olla ulkona. Ainakaan aikuisille. Jos on totuttu olemaan kotona sisällä, menemään autolla seuraavaan sisäpaikkaan jne niin yhtäkkinen vaatimus ulkoilla lapsen kanssa päivittäin voi tuntua ihan oudolta.
Ja itse ulkoilen kyllä lasteni kanssa, mutta ymmärrän sen että kaikkia se ei kiinnosta. En mäkään mitenkään ilosta hihku kököttäessäni hiekkalaatikon reunalla joka ikinen päivä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten lapsesta on tullut esille, että hän voi huonosti?
Ihmistä ei ole tarkoitettu olemaan neljän seinän sisällä kokoajan.
Lapsi ei voi päättää ulkoilusta, eli kiusaamista vanhemmilta.
Tätä hoetaan, mutta koskaan ei mitään perusteluja esitetä. Vakaumus kumpuaa jostain sisimmästä ja se on joku uskonkappale, jonka kyseenalaistaminen on lähes henkilökohtainen loukkaus.
Mitäs jos kysyisit joltain 3-vuotiaalta haluaako olla kaiket päivät sisällä?
Ja vaikka haluaisikin, eikö ollutkaan vanhempien vastuulla auttaa lasta kehittymään?
Mulla on myös ystävä, joka ei lapsensa kanssa ulkoile. Ikinä. Ulkoiluksi lasketaan kotoa sillointällöin kauppakeskuksiin lähteminen, lapsi rattaissa. Tällä perheellä on paljon muitakin elämänhallinnan ongelmia.
Onneksi lapsi aloitti päiväkodin. On siellä klo 7-17, äiti makaa kotona tosi-tv äärellä, välillä ripsi- tai kynsihuollossa käyden.
Vierailija kirjoitti:
Jätä perhe rauhaan. Mitä se sulle kuuluu? Vai onko niin, että haluat kiillottaa omaa sädekehääsi "hyvänä" äitinä. En ymmärrä.
Ihan ystävänä olen huolissani minulle tärkeistä ihmisistä. Olen yrittänyt vihjata hienovaraisesti ystävälleni että ehkä hänen lapsensa "vilkkaus" johtuu aktiviteetin puuttumisesta. Eihän heidän elämänsä sinällään minulle kuulu ja ei en ole täydellinen äiti. En usko että kukaan on täydellinen.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten lapsesta on tullut esille, että hän voi huonosti?
Ihmistä ei ole tarkoitettu olemaan neljän seinän sisällä kokoajan.
Lapsi ei voi päättää ulkoilusta, eli kiusaamista vanhemmilta.
Voisitko vielä vastata esittettyyn kysymykseen?
No tulee mökkihöperöksi ja riehuu sisällä!
Ap voit toki ottaa yhteyttä lastemsuojeluun, mutta yritä kysellä ystävältäsi tai sen mieheltä, että onko hän maswntunut? Voit myös tarjoutua viemään kaikki lapset itse ulos. Jos jollakin menee huonosti, apu tuntuu lähes aina hyvältä.
No jos hän on ihan alussa raskaudessa niin ehkä hän on ihan poikki ja pahoinvoiva? Mulle neuvolassa sanottiin että aina ei tarvii kaikkea jaksaa kun valitin sitä että toista odottaessa laiminlyöin ekaa lastani kun olin ihan poikki ja kärsin tosi pahasta raskauspahoinvoinnista. En jaksanut oikeen leikkiä ,ulkoilla enkä siivota enkä tehdä oikeeta ruokaa .. mieheni ei oo mikään kokki joten tuli tilattua ruoka kotiin ja syötettyä valmisruokia.
Viikonloppuisin mies pystyi auttaa ja olee ekan lapsemme kanssa. Arkisin oli niin myöhään aina töissä. Siittäkin ajasta selvittiin ilman että lapsi oikeesti kärsi.
Vaikkei tää sun kaveri jaksa just nyt ulkoilla niin mistä tiedät ettei se ole väliaikaista niinkuin meillä oli?
Miksi lasta pitäis ulkoiluttaa? Ei se sentään mikään koira ole
Ota puhelimitse yhteyttä lastensuojeluun ja kysy ovatko he sitä mieltä, että tässä olisi nimettömän ilmoituksen paikka. Lapsen normaalin kehityksen kannalta tuo ei kuulosta hyvältä. Ehkä äiti on uupunut ja hyötyisi esimerkiksi kotiavusta.