Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Teemu Vauhkonen, kaupunginosatutkimus ja kyseenalaiset motiivit
18.12.2018 |
Nyt kun tutkittiin eri kaupunkien kaupunginosien ongelmia, tarkastellaanpa vähän tutkijaa sen takana. Kyseinen henkilö ja hänen tavoitteensa vaikuttavat hyvin arveluttavalta.
Vauhkonen on aikaisemmin muun muassa todennut seuraavaa:
” Työttömän ja duunarin ero ei ole merkittävä. Tuloeron tulisi olla vertailtaessa suurempi.”
Eli hän kannattaa sosiaalitukien alentamista. Samalla hän kuitenkin vaikuttaa kannattavan halpojen lähiöiden tuhoamista. Tanskan mallisessa sosiaalinatsismissa työttömien lähiöiden asukkaiden lapset erotetaan jo 1-vuotiaina viideksi tunniksi päivässä vanhemmistaan. Jos tähän ei suostu, sosiaalitukia voidaan alentaa merkittävästi. Näillä alueilla asuvat voivat saada tekemistään rikoksista kaksinkertaisen rangaistuksen. Tämä on uusien ”ghettolakien” tulosta.
Teemu Vauhkosen mukaan lapsille tulisi tarjota jo varhain erilaisia elämisen malleja, arvoja ja asenteita.
Miksi ulkopuolisten pitäisi määritellä, miten perheet lapsensa kasvattavat, jos kyse ei ole lain vastaisesta toiminnasta?
Vauhkonen tuntuu näillä tutkimuksillaan tähtäävän tiettyjen alueiden ja niiden asukkaiden leimaamiseen ja samanlaisiin kontrollitoimiin, jotka Tanskassa on aloitettu.
Vauhkosen tarkoitushakuisten tutkimusten perusteella kaupunginosia ja niiden ihmisiä ei pidä leimata. Tanska on vaarallinen esimerkki sosiaalinatsismista ja Vauhkosen tutkimukset ja niiden motiivit pitäisi kyseenalaistaa.
Vauhkonen vähättelee taloudellisen tuen merkitystä ja esittää asian niin kuin vain työttömät vanhemmat antaisivat ”väärän mallin” ja ”väärät asenteet”.
” Tutkimuksen merkittävin johtopäätös on, että työttömien lapsista tulee työssä käyvien vanhempien lapsia todennäköisemmin työttömiä, vaikka he suorittaisivat toisen asteen tutkinnon. Myöskään taloudellinen tuki ei katkaise huono-osaisuuden ylisukupolvisuutta.”
Voisiko koulutuksen vähäinen merkitys johtua esimerkiksi siitä, että työttömillä ei usein ole sellaisia verkostoja, että he voisivat auttaa lapsiaan saamaan töitä eikä mistään vanhempien asenteista, kuten tutkija esittää? Mutta tätä vaihtoehtoa ei tietenkään voinut ottaa huomioon, kun pitää sosiaalinatsistiseen tapaan leimata työttömät huonoiksi vanhemmiksi.
Ja nyt Vauhkonen uudessa tarkoitushakuisesta tutkimuksessaan leimaa tietyt asuinalueet ja niiden asukkaat. Lehdet julkaisevat isoin otsikoin Vauhkosen tutkimustuloksia ja kaupunkien päättäjät ryhtyvät mahdollisesti toimiin. Mikä tässä nyt on tavoitteena, Tanskan sosiaalinatsismi, jossa leimataan tietyt yleensä halvat asuinalueet ”ghetoiksi” ja altistetaan niiden asukkaat erilaisten kontrollitoimien alaisiksi ja muutetaan jopa lakia niin, ettei se ole enää sama näiden alueiden asukkaille? Pitäisikö työttömät pakottaa alueille, joissa heillä ei ole varaa asua, jolloin osa joutuu asunnottomiksi? Se taitaa olla sosiaalinatsismin tavoite.
Tässä Vauhkosen uudesta tutkimuksesta juttu:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/nama-ovat-suurten-suomalaiskaupunki…
Kommentit (30)
Joka puolella Suomessa lähiöiden ongelmat ovat vähentyneet merkittävästi, ja monissa asuu paljon vanhuksia. Miksi NYT pitää alkaa leimaamaan näitä alueita ja niiden asukkaita? Tanskan sosiaalinatsistisia kontrollitoimia ei kaivata Suomeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta on naurettavaa, että kaupunginjohtaja loukkaantuu. Ihan kuin tutkimuksessa olisi hänestä puhuttu! Olen itsekin asunut ainakin yhdellä mainituista alueista.
Vierailija kirjoitti:
Joka puolella Suomessa lähiöiden ongelmat ovat vähentyneet merkittävästi, ja monissa asuu paljon vanhuksia. Miksi NYT pitää alkaa leimaamaan näitä alueita ja niiden asukkaita? Tanskan sosiaalinatsistisia kontrollitoimia ei kaivata Suomeen.
Eikö lähiöihin voi tulla uusia ongelmia? Esim. mäahanmuutto on yksi sellainen. Lisäksi nykyään on paljon enemmän periytyvää huono-osaisuutta kuin 80-luvulla. Töiden saaminenkin on paljon vaikeampaa koulupudokkaille, koska kaikkeen pitää olla koulutus.
En usko, että mitään kontrollia ajetaan lähiöihin. Kaikki tutkimukset osoittavat, että kontrolli aiheuttaa kädettömyyttä. Miksi haluttaisiin tekemällä tehdä avutonta köyhälistöä?
Vierailija kirjoitti:
Minusta on naurettavaa, että kaupunginjohtaja loukkaantuu. Ihan kuin tutkimuksessa olisi hänestä puhuttu! Olen itsekin asunut ainakin yhdellä mainituista alueista.
Kun tarkastelee tämän tutkijan aikaisempaa ja uutta tutkimusta, on selkeää, että hänellä on oma agendansa. Hän haluaa leimata työttömät huonoiksi ihmisiksi, jotka eivät pysty edes lapsiaan kasvattamaan, ja muiden ihmisten pitäisi näille lapsille opettaa tämän tutkijan mukaan ”oikeanlaisia” arvoja eli toisin sanoen keskiluokkaisia yhteiskunnallisesti sopivia arvoja. Tanskan sosiaalinatsistisessa mallissa uusien ghettolakien ansiosta tämä tehdään niin, että tiettyjen alueiden työttömät joutuvat antamaan lapsensa 1-vuotiaasta viideksi tunniksi päivässä päiväkotiin, vaikka olisivat itse kotona. Lapset siis pakkoerotetaan omista vanhemmistaan useaksi tunniksi päivässä jo 1-vuotiaana.
Tutkija myös jatkuvasti vähättelee taloudellisen tuen merkitystä.
Tällaisten tarkoitushakuisten tutkimusten julkaisu ja laaja tiedottaminen voivat johtaa samankaltaisiin sairaisiin kontrollitoimenpiteisiin kuin Tanskassa, jossa ihmisten yksityisasioihin puututaan pakkokeinoin ja laki on eri alueilla asuville erilainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta on naurettavaa, että kaupunginjohtaja loukkaantuu. Ihan kuin tutkimuksessa olisi hänestä puhuttu! Olen itsekin asunut ainakin yhdellä mainituista alueista.
Siis yksi tapa koittaa ohjata huomio omista ongelmista/sählingeistä/epämukavista faktoista muualle on "loukkaantua" mahdollisimman isolla metelillä. Siltä tämä oulun johdon "loukkaantuminen" vaikuttaa täältä toisaalta katsottuna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joka puolella Suomessa lähiöiden ongelmat ovat vähentyneet merkittävästi, ja monissa asuu paljon vanhuksia. Miksi NYT pitää alkaa leimaamaan näitä alueita ja niiden asukkaita? Tanskan sosiaalinatsistisia kontrollitoimia ei kaivata Suomeen.
Eikö lähiöihin voi tulla uusia ongelmia? Esim. mäahanmuutto on yksi sellainen. Lisäksi nykyään on paljon enemmän periytyvää huono-osaisuutta kuin 80-luvulla. Töiden saaminenkin on paljon vaikeampaa koulupudokkaille, koska kaikkeen pitää olla koulutus.
Koulutuskaan ei auta työllistymään Oulussa, korkeakoulutettuja työttömiä on paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tutkijan agendoilla ei ole merkitystä, vain sillä on että onko tutkimus tehty oikein ja perusteltu oikein ja kuten huomataan niin aloittaja hyökkää lähinnä tutkijan ominaisuuksia ja muita epäolennaisuuksia vastaan.
Mikä mahtaa olla aloittajan motiivi?
(nyt joudut poistat*amaan tämänkin ketjun ja aloittamaan taas alusta, hah)
Tutkimuksen teon vaikeutena on liian laajat alueet. Suurpiirit ja postinumeroalueet pitävät sisällään keskenään erilaisia ihmisiä ja kortteleita. Jopa taloyhtiöitä.
Vaattovaara on käsitellyt huono-osaisuuden klustereita, pieniä keskittymiä ja taskuja muuten kohtuullisesti toimeentulevien alueiden sisällä. Tästä on Suomessa yleensä kysymys.
Tanska ja vaikkapa myös Hollanti on maita, joissa ankaralla protestanttisella kulttuurilla on vankka jalansija. Suomessa ei ole resursseja toteuttaa samoja toimia, mutta onhan täälläkin mm. esikoulu muuttunut velvollisuudeksi ja monessa kunnassa 5-vuotiaita havitellaan ilmaisen varhaiskasvatuksen piiriin.
Kädestä suuhun eläminen ja toivottomuus eivät anna lapsille mallia siitä, miten voi elämässä pärjätä. Joku lapsi voi pärjätä siitä huolimatta. Toinen ei. Olen itse työelämässä alisuoriutuja, en usko pärjääväni missään tai osaavani mitään. Olen silti töissä. Muiden ihmisten on vaikea ymmärtää miksi en pärjäisi, mutta kokonaisvaltaista tunnetta omasta typeryydestä ja osaamattomuudesta on lähes mahdoton selittää. Se on tullut kotoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En usko, että mitään kontrollia ajetaan lähiöihin.
Siihen tämä tutkija näyttää kuitenkin pyrkivän. Hän antaa koko ajan viestejä, että työttömien ja työttömien lasten kaikki ongelmat johtuvat työttömien asenteista ja arvoista. Esim siitä, että työttömien lapsista monet ovat aikuisina työttömiä, vaikka he olisivat koulutettuja, tutkija tekee päätelmän, että se johtuu vanhempien asenteista. Kun tosiasiassa kyse voi olla siitä, ettei vanhemmilla ole mitään suhteita, joilla auttaa lastaan pääsemään kiinni työelämään.
Ylipäätään pidän vastenmielisenä, että tekemällä tehdään ongelmia, että joku tutkija tuntisi itsensä tarpeelliseksi. Näiden alueiden ongelmat ovat tutkitusti vähentyneet ja alueet ovat rauhoittuneet paljon, niin miksi nyt näitä alueita tällä tavalla aletaan tarkastella ja leimataan ne isoin otsikoin ongelma-alueiksi?
Vierailija kirjoitti:
Tutkijan agendoilla ei ole merkitystä, vain sillä on että onko tutkimus tehty oikein ja perusteltu oikein ja kuten huomataan niin aloittaja hyökkää lähinnä tutkijan ominaisuuksia ja muita epäolennaisuuksia vastaan.
Tutkijan tekemät johtopäätökset ovat vääristyneet. Jos työttömän lapset eivät saa aikuisina töitä, se johtuu tutkijan mielestä siitä, että vanhempien asenteet ja arvot ovat vääränlaisia, ja että sosiaalituilla ei ole merkitystä syrjäytymisen kannalta. Hän ei tarkoitushakuisuudessaan ota huomioon muita tekijöitä, kuten vanhempien verkostojen ja suhteiden merkitystä. Ja mistä hän tietää, ettei sosiaalituilla ole vaikutusta asiaan? Rahalla vanhemmat voisivat vaikka viedä useammin lastaan kulttuuritapahtuman.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomessa ei ole resursseja toteuttaa samoja toimia, mutta onhan täälläkin mm. esikoulu muuttunut velvollisuudeksi ja monessa kunnassa 5-vuotiaita havitellaan ilmaisen varhaiskasvatuksen piiriin.
On aivan eri asia laittaa koko maan lapset 5-vuotiaana varhaiskasvatukseen kuin erottaa väkisin työttömien tietyillä alueilla asuvien vanhempien lapset 1-vuotiaasta lähtien vähintään viideksi tunniksi joka päivä. Nämä kontrollitoimet kohdistuvat Tanskassa tiettyjen alueiden työttömiin perheisiin. Mielestäni kyse on natsismin tasoisista kontrollista.
Ålkäämme enää muuttako kaupunkien reunamille edullisesti betonielementeistä rakennettuihin kohtuuhintaisiin tai -vuokraisiin kerrostalokeskittymiin. Sieltä tarttuu sosiaalinen stigma ja elinikäinen huono-osaisuus yli sukupolvien. Hyvää asiassa on vain se, että alueilla kertyy ja muodostuu halpatyövoimaa ja reserviä suorittaviin ruohonjuuritason tehtäviin yritysten vaihteleviin tarpeisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ålkäämme enää muuttako kaupunkien reunamille edullisesti betonielementeistä rakennettuihin kohtuuhintaisiin tai -vuokraisiin kerrostalokeskittymiin. Sieltä tarttuu sosiaalinen stigma ja elinikäinen huono-osaisuus yli sukupolvien.
Tämä vaikuttaa olevan Teemu Vauhkosen viesti. Mutta haluaako hän näiden seutujen asukkaita naapuriinsa vai haluaako hän heidät asunnottomiksi? Kaikilla ei ole varaa asua kalliissa keskusta-asunnoissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tutkijan agendoilla ei ole merkitystä, vain sillä on että onko tutkimus tehty oikein ja perusteltu oikein ja kuten huomataan niin aloittaja hyökkää lähinnä tutkijan ominaisuuksia ja muita epäolennaisuuksia vastaan.
Tutkijan tekemät johtopäätökset ovat vääristyneet. Jos työttömän lapset eivät saa aikuisina töitä, se johtuu tutkijan mielestä siitä, että vanhempien asenteet ja arvot ovat vääränlaisia, ja että sosiaalituilla ei ole merkitystä syrjäytymisen kannalta. Hän ei tarkoitushakuisuudessaan ota huomioon muita tekijöitä, kuten vanhempien verkostojen ja suhteiden merkitystä. Ja mistä hän tietää, ettei sosiaalituilla ole vaikutusta asiaan? Rahalla vanhemmat voisivat vaikka viedä useammin lastaan kulttuuritapahtuman.
Itse tunnut vääristelevän kun et tykkää tuloksista. Miksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joka puolella Suomessa lähiöiden ongelmat ovat vähentyneet merkittävästi, ja monissa asuu paljon vanhuksia. Miksi NYT pitää alkaa leimaamaan näitä alueita ja niiden asukkaita? Tanskan sosiaalinatsistisia kontrollitoimia ei kaivata Suomeen.
Eikö lähiöihin voi tulla uusia ongelmia? Esim. mäahanmuutto on yksi sellainen. Lisäksi nykyään on paljon enemmän periytyvää huono-osaisuutta kuin 80-luvulla. Töiden saaminenkin on paljon vaikeampaa koulupudokkaille, koska kaikkeen pitää olla koulutus.
Koulutuskaan ei auta työllistymään Oulussa, korkeakoulutettuja työttömiä on paljon.
Epäilen kyllä Vauhkosen tutkimuksen tuloksia koulutuksen vaikutuksesta. Työttömien lapset saattavat kouluttaa itsensä erinäisten vaikeuksien jälkeen aikuiskoulutuksessa ja valmistua myöhemmin. Ja heidän vanhemmillaan ei välttämättä ole lainkaan suhteita, joilla voisivat avittaa lapsensa työelämään. Myös se vaikuttaa asiaan. Mutta on tosiaan ihan eri asia valmistua 25-vuotiaana ensimmäisen kerran ammattikoulusta kuin teini-ikäisenä.
Suomessa on pitkään hajasijoitettu erilaisia taloyhtiöitä toistensa keskelle ja ilmeisesti luotettu siihen että kun alueen kokonaistilasto näyttää aika hyvältä niin pienempien yksiköiden (kortteleiden) ongelmat ei erotu. Esim. kontulassa on niin rivitaloalueita, omistusyhtiöitä joissa meininki on kait aika perinteisen hyvintoimeentulevaa, sitten vuokrayhtiöitä joista ne jotka ottavat ennalta selvää pysyvät kaukana ja kaikkea tältä väliltä. Keskimäärin siis kontula ei ole kovinkaan paha vaikka täällä on kortteleita joista kannattaa pysyä kaukana jos on vaihtoehtoja.
Toinen on sitten se että se mitä kontula oli tänne muuttaessani noin 10v sitten on eri kuin mitä tämä on nykyään. Ostari on muuttunut kohtalaisen monipuolisesti kaikenlaista tarjoavasta yleisostarista kapakkakeskittymäksi josta kannattaa pysyä kaukana ja samalla alueen yleinen viehätysarvo laskee ja hyvintoimeentulevat alkavat niissä paremmissakin taloyhtiöissään katsella että olisikos muualla viihtyisämpää. Tilalle tulee keikkatyöläistä ja sosiaalitapausta ja muuta sellaista joka ei lisää alueen viehätysarvoa asunnonostajan silmissä.
”Työttömyys ei olekaan niin romahduttava asia kuin on ajateltu. Kukaan ei halua olla työttömänä, mutta ihminen sopeutuu erilaisiin olosuhteisiin.
Työttömyyden ja toimeentulotuella elämisen ei koeta heikentävän kovinkaan paljon elämänlaatua eikä sen koeta olevan niin häpeällistä, kuten työssä käyvien perheissä.
– Työ ei ole välttämättä onnellisuuden lähde. Työttömän ja duunarin ero ei ole merkittävä. Tuloeron tulisi olla vertailtaessa suurempi, toteaa Vauhkonen.”
https://www.mantsalanuutiset.fi/artikkeli/574999-tutkija-murtaa-tabun-t…
Eli työttömillä ei Vauhkosen mielestä mene tarpeeksi huonosti. Pitäisi mennä huonommin. Joku työtön voi jopa jollain lailla nauttia elämästään. Se on Vauhkosen mielestä väärin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joka puolella Suomessa lähiöiden ongelmat ovat vähentyneet merkittävästi, ja monissa asuu paljon vanhuksia. Miksi NYT pitää alkaa leimaamaan näitä alueita ja niiden asukkaita? Tanskan sosiaalinatsistisia kontrollitoimia ei kaivata Suomeen.
Eikö lähiöihin voi tulla uusia ongelmia? Esim. mäahanmuutto on yksi sellainen. Lisäksi nykyään on paljon enemmän periytyvää huono-osaisuutta kuin 80-luvulla. Töiden saaminenkin on paljon vaikeampaa koulupudokkaille, koska kaikkeen pitää olla koulutus.
Koulutuskaan ei auta työllistymään Oulussa, korkeakoulutettuja työttömiä on paljon.
Korkeakoulutettujen työttömyys tuskin näkyy Jakkukylän, Yli-Iin ja Ylikiimingin luvuissa, joissa suurimmaksi osaksi taitaa tämä "huono-osaisuus" anteeksi "huonompiosaisuus" (tutkijan oma korjaus, kun tuli kohu) johtua matalasti koulutetusta / kouluttamattomasta vanhusväestöstä ja niistä peräkammarin pojista, mitä nurkkiin on jäänyt asustelemaan.
Alue: Aihe vapaa
Kaupunki: Oululaiset pahoittavat mielensä – tutkija pyysi anteeksi
Oulun kaupungin kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru kertoo monien oululaisten pahoittaneen mielensä listan kärkipaikasta. Harmistusta ja ihmetystä aiheuttaneista tuloksista on keskustelu maanantaina laajasti työntekijöiden ja myös luottamushenkilöiden kesken.
– Meidän kaikki luottamusmiehetkään eivät tunnista käytävää keskustelua ja ovat huolissaan. Jotkut ovat itsekin alueilla asuvia, eivätkä he koe asuinaluettaan huonoksi.
Myös Ala-Siuru asuu yhdellä listan kaupunginosista.
– En koe olevani huono-osainen millään tavalla. Tutkimus leimaa joidenkin alueiden kaikki asukkaat kohtuuttomasti.
Ala-Siuru kertoo keskustelleensa aiheesta tutkimusta mukana tekemässä olleen Nuorisotutkimuksen osaamiskeskuksen tutkija ja Turun yliopiston tohtorikoulutettava Teemu Vauhkosen kanssa.
– Tutkija kertoi minulle, ettei Oulu sinänsä poikkea kokonaiskuvasta. Hän on pahoitellut meille.”
Näin siinä käy, kun tekee tarkoitushakuista, asenteellista ja värittynyttä tutkimusta, jossa on oma agenda.