Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Teemu Vauhkonen, kaupunginosatutkimus ja kyseenalaiset motiivit
18.12.2018 |
Nyt kun tutkittiin eri kaupunkien kaupunginosien ongelmia, tarkastellaanpa vähän tutkijaa sen takana. Kyseinen henkilö ja hänen tavoitteensa vaikuttavat hyvin arveluttavalta.
Vauhkonen on aikaisemmin muun muassa todennut seuraavaa:
” Työttömän ja duunarin ero ei ole merkittävä. Tuloeron tulisi olla vertailtaessa suurempi.”
Eli hän kannattaa sosiaalitukien alentamista. Samalla hän kuitenkin vaikuttaa kannattavan halpojen lähiöiden tuhoamista. Tanskan mallisessa sosiaalinatsismissa työttömien lähiöiden asukkaiden lapset erotetaan jo 1-vuotiaina viideksi tunniksi päivässä vanhemmistaan. Jos tähän ei suostu, sosiaalitukia voidaan alentaa merkittävästi. Näillä alueilla asuvat voivat saada tekemistään rikoksista kaksinkertaisen rangaistuksen. Tämä on uusien ”ghettolakien” tulosta.
Teemu Vauhkosen mukaan lapsille tulisi tarjota jo varhain erilaisia elämisen malleja, arvoja ja asenteita.
Miksi ulkopuolisten pitäisi määritellä, miten perheet lapsensa kasvattavat, jos kyse ei ole lain vastaisesta toiminnasta?
Vauhkonen tuntuu näillä tutkimuksillaan tähtäävän tiettyjen alueiden ja niiden asukkaiden leimaamiseen ja samanlaisiin kontrollitoimiin, jotka Tanskassa on aloitettu.
Vauhkosen tarkoitushakuisten tutkimusten perusteella kaupunginosia ja niiden ihmisiä ei pidä leimata. Tanska on vaarallinen esimerkki sosiaalinatsismista ja Vauhkosen tutkimukset ja niiden motiivit pitäisi kyseenalaistaa.
Vauhkonen vähättelee taloudellisen tuen merkitystä ja esittää asian niin kuin vain työttömät vanhemmat antaisivat ”väärän mallin” ja ”väärät asenteet”.
” Tutkimuksen merkittävin johtopäätös on, että työttömien lapsista tulee työssä käyvien vanhempien lapsia todennäköisemmin työttömiä, vaikka he suorittaisivat toisen asteen tutkinnon. Myöskään taloudellinen tuki ei katkaise huono-osaisuuden ylisukupolvisuutta.”
Voisiko koulutuksen vähäinen merkitys johtua esimerkiksi siitä, että työttömillä ei usein ole sellaisia verkostoja, että he voisivat auttaa lapsiaan saamaan töitä eikä mistään vanhempien asenteista, kuten tutkija esittää? Mutta tätä vaihtoehtoa ei tietenkään voinut ottaa huomioon, kun pitää sosiaalinatsistiseen tapaan leimata työttömät huonoiksi vanhemmiksi.
Ja nyt Vauhkonen uudessa tarkoitushakuisesta tutkimuksessaan leimaa tietyt asuinalueet ja niiden asukkaat. Lehdet julkaisevat isoin otsikoin Vauhkosen tutkimustuloksia ja kaupunkien päättäjät ryhtyvät mahdollisesti toimiin. Mikä tässä nyt on tavoitteena, Tanskan sosiaalinatsismi, jossa leimataan tietyt yleensä halvat asuinalueet ”ghetoiksi” ja altistetaan niiden asukkaat erilaisten kontrollitoimien alaisiksi ja muutetaan jopa lakia niin, ettei se ole enää sama näiden alueiden asukkaille? Pitäisikö työttömät pakottaa alueille, joissa heillä ei ole varaa asua, jolloin osa joutuu asunnottomiksi? Se taitaa olla sosiaalinatsismin tavoite.
Tässä Vauhkosen uudesta tutkimuksesta juttu:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/nama-ovat-suurten-suomalaiskaupunki…
Kommentit (30)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joka puolella Suomessa lähiöiden ongelmat ovat vähentyneet merkittävästi, ja monissa asuu paljon vanhuksia. Miksi NYT pitää alkaa leimaamaan näitä alueita ja niiden asukkaita? Tanskan sosiaalinatsistisia kontrollitoimia ei kaivata Suomeen.
Eikö lähiöihin voi tulla uusia ongelmia? Esim. mäahanmuutto on yksi sellainen. Lisäksi nykyään on paljon enemmän periytyvää huono-osaisuutta kuin 80-luvulla. Töiden saaminenkin on paljon vaikeampaa koulupudokkaille, koska kaikkeen pitää olla koulutus.
Koulutuskaan ei auta työllistymään Oulussa, korkeakoulutettuja työttömiä on paljon.
Korkeakoulutettujen työttömyys tuskin näkyy Jakkukylän, Yli-Iin ja Ylikiimingin luvuissa, joissa suurimmaksi osaksi taitaa tämä "huono-osaisuus" anteeksi "huonompiosaisuus" (tutkijan oma korjaus, kun tuli kohu) johtua matalasti koulutetusta / kouluttamattomasta vanhusväestöstä ja niistä peräkammarin pojista, mitä nurkkiin on jäänyt asustelemaan.
Tuirassa, Kaukovainiolla ja Rajakylässä asuu opiskelijoita ja m-uuttajia, suhteellisen lähellä keskustaa eikä missään peräkylillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
”Työttömyys ei olekaan niin romahduttava asia kuin on ajateltu. Kukaan ei halua olla työttömänä, mutta ihminen sopeutuu erilaisiin olosuhteisiin.
Työttömyyden ja toimeentulotuella elämisen ei koeta heikentävän kovinkaan paljon elämänlaatua eikä sen koeta olevan niin häpeällistä, kuten työssä käyvien perheissä.
– Työ ei ole välttämättä onnellisuuden lähde. Työttömän ja duunarin ero ei ole merkittävä. Tuloeron tulisi olla vertailtaessa suurempi, toteaa Vauhkonen.”
Palkkoja pit
https://www.mantsalanuutiset.fi/artikkeli/574999-tutkija-murtaa-tabun-t…
Eli työttömillä ei Vauhkosen mielestä mene tarpeeksi huonosti. Pitäisi mennä huonommin. Joku työtön voi jopa jollain lailla nauttia elämästään. Se on Vauhkosen mielestä väärin.
Palkkoja pitäisi nostaa eikä tukia laskea. Työssäkäynti houkuttaa vain, jos sillä saa elintasoa nostettua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tutkijan agendoilla ei ole merkitystä, vain sillä on että onko tutkimus tehty oikein ja perusteltu oikein ja kuten huomataan niin aloittaja hyökkää lähinnä tutkijan ominaisuuksia ja muita epäolennaisuuksia vastaan.
Tutkijan tekemät johtopäätökset ovat vääristyneet. Jos työttömän lapset eivät saa aikuisina töitä, se johtuu tutkijan mielestä siitä, että vanhempien asenteet ja arvot ovat vääränlaisia, ja että sosiaalituilla ei ole merkitystä syrjäytymisen kannalta. Hän ei tarkoitushakuisuudessaan ota huomioon muita tekijöitä, kuten vanhempien verkostojen ja suhteiden merkitystä. Ja mistä hän tietää, ettei sosiaalituilla ole vaikutusta asiaan? Rahalla vanhemmat voisivat vaikka viedä useammin lastaan kulttuuritapahtuman.
Hevonp***, joko et ole lukenut tutkimusta tai et osaa lukea niitä.
Johtopäätöksistä:
Aiempi tutkimus on
myös osoittanut, että yksittäisistä mittareista van-
hempien toimeentulotuen asiakkuudella on voi-
makkain yhteys lasten koulupudokkuuteen (Ks.
Kallio & al. 2016).
Perhe saattaa sekä suojata alu-
een negatiivisilta vaikutuksilta että altistaa niil-
le
Sosiaalinen välittymi-
nen ei myöskään ole ainoa ylisukupolvisen huo-
no-osaisuuden selittäjä.
En ota itse tutkimukseen kantaa muuten, kuin että sen julkaiseminen postinumeroalueittain oli ehkä virhe. Hölmömpää oli MTV:n uutisten uutisointi, taustalla toimittaja jolla ei selkeästi ole riittävää taitoa tutkimuksen tulkitsemiseen, eikä Suomen maantietoon. Tästä näitä otsikoita on saatu revittyä.
Esimerkiksi Turussa kaikki varmasti tietävät, että Halinen ei ole kovin hyvä lähiö. Kärsämäki taas on erittäin mukavaa aluetta - harmillisesti vain samaa postinumeroa kuin Halinen. Tai Urusvuori (niin tutkimuksessa kuin uutisessa virheellisesti Ursuvuori), joka ei ole lähiö ollenkaan, vaan ihan puhdas teollisuusalue.
Olen ihan varma, että Turun Kärsämäki on joka mittakaavalla parempi alue kuin Espoon Suvela, mutta sen on tässä tutkimuksessa pelastanut postinumero?
Ehkä niin tutkimusta kuin uutisointiakin olisi voinut vähän hioa ja tarkentaa?
Vierailija kirjoitti:
Ålkäämme enää muuttako kaupunkien reunamille edullisesti betonielementeistä rakennettuihin kohtuuhintaisiin tai -vuokraisiin kerrostalokeskittymiin. Sieltä tarttuu sosiaalinen stigma ja elinikäinen huono-osaisuus yli sukupolvien. Hyvää asiassa on vain se, että alueilla kertyy ja muodostuu halpatyövoimaa ja reserviä suorittaviin ruohonjuuritason tehtäviin yritysten vaihteleviin tarpeisiin.
En todellakaan muuttaisi! Masentavia paikkoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tottakai vanhempien elämäntyyli imeytyy usein myös jälkikasvulle. En pitäisi lainkaan huonona, jos elämäntapatyöttömän lapset näkisivät muitakin elämäntapoja....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joka puolella Suomessa lähiöiden ongelmat ovat vähentyneet merkittävästi, ja monissa asuu paljon vanhuksia. Miksi NYT pitää alkaa leimaamaan näitä alueita ja niiden asukkaita? Tanskan sosiaalinatsistisia kontrollitoimia ei kaivata Suomeen.
Eikö lähiöihin voi tulla uusia ongelmia? Esim. mäahanmuutto on yksi sellainen. Lisäksi nykyään on paljon enemmän periytyvää huono-osaisuutta kuin 80-luvulla. Töiden saaminenkin on paljon vaikeampaa koulupudokkaille, koska kaikkeen pitää olla koulutus.
Koulutuskaan ei auta työllistymään Oulussa, korkeakoulutettuja työttömiä on paljon.
Korkeakoulutettujen työttömyys tuskin näkyy Jakkukylän, Yli-Iin ja Ylikiimingin luvuissa, joissa suurimmaksi osaksi taitaa tämä "huono-osaisuus" anteeksi "huonompiosaisuus" (tutkijan oma korjaus, kun tuli kohu) johtua matalasti koulutetusta / kouluttamattomasta vanhusväestöstä ja niistä peräkammarin pojista, mitä nurkkiin on jäänyt asustelemaan.
Tuirassa, Kaukovainiolla ja Rajakylässä asuu opiskelijoita ja m-uuttajia, suhteellisen lähellä keskustaa eikä missään peräkylillä.
Joo niin asuu. Miten tuo kommentti liittyi noihin mainitsemiini "kaupunginosiin", jotka myös tutkimuksessa tulivat esille? Pointtihan juuri on, että mitään suoria johtopäätöksiä vaikkapa ma-mu-ongelmaan ei voi vetää, kun 11 asuinalueesta 3 on täysin landea ja neljäskin yhdenlainen perähikiä (Martinniemi), joissa ei montaa ei-suomalaista taida asustella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ota itse tutkimukseen kantaa muuten, kuin että sen julkaiseminen postinumeroalueittain oli ehkä virhe. Hölmömpää oli MTV:n uutisten uutisointi, taustalla toimittaja jolla ei selkeästi ole riittävää taitoa tutkimuksen tulkitsemiseen, eikä Suomen maantietoon. Tästä näitä otsikoita on saatu revittyä.
Esimerkiksi Turussa kaikki varmasti tietävät, että Halinen ei ole kovin hyvä lähiö. Kärsämäki taas on erittäin mukavaa aluetta - harmillisesti vain samaa postinumeroa kuin Halinen. Tai Urusvuori (niin tutkimuksessa kuin uutisessa virheellisesti Ursuvuori), joka ei ole lähiö ollenkaan, vaan ihan puhdas teollisuusalue.
Olen ihan varma, että Turun Kärsämäki on joka mittakaavalla parempi alue kuin Espoon Suvela, mutta sen on tässä tutkimuksessa pelastanut postinumero?
Ehkä niin tutkimusta kuin uutisointiakin olisi voinut vähän hioa ja tarkentaa?
Ihan sama Oulussa. Toppilaan kuuluu Veri-Toppilaksikin haukuttu Meri-Toppila, Toppilansaari, jossa mm. arvoasuntoja (v. 2005 asuntomessualue) sekä Taskila, joka on tavallinen omakotitalovaltainen alue. Lisäksi Puolivälinkangas ja Pyykösjärvi kuuluvat samaan postinumeroalueeseen, ja Pyykösjärvi on yksi parhaista asuinalueista Oulussa.
Ja Oulussa myös teollisuusalueista nousee listalle Rusko (jossa on jonkin verran vanhoja 1950-60-luvun omakotitaloja) ja samaan postinumeroalueeseen kuuluu Heikinharju, jossa on vastaanottokeskus.
Hieman on siis vedetty mutkia suoriksi osittain.
Suurin osa noista ongelmalähiöistä sijaitsee kanta-Oulussa. Rajakylä ja Kaukovainio ovat maineestaan tunnettuja. Kaukovainio on viime vuosina parantunut profiiliaan, ja Rajakylässäkin on aloitettu projekteja, joilla pyritään parantamaan huono-osaisten elämää. Yli-Ii, Jakkukylä ja Ylikiiminki ovat tosiaan syrjäkyliä, joissa asuu vähävaraisia eläkeläisiä yleensä kuitenkin omistamissaan asunnoissa. Noiden ihmisten elämäntapa on kuitenkin varmaan sellainen, ettei rahaa kulukaan samalla tavalla kuin kaupungissa. Martinniemi taas on syrjäkylä tehtaan varjossa. Sahan lopettamisen myötä alueella vallitsee tyypillinen vanhan teollisuuspaikan ongelmavyyhti käsittäen koututtamattomuuden, työttömyyden ja syrjäytymisen. Tosin on siellä myös keskiluokkaisia lapsiperheitä.
Sinällään en ymmärrä tätä täälläkin viljeltyä "sosiaalinatsismi"-termiä. Ihmisten on vaikea myöntää, että modernissa hyvinvointivaltiossa huono-osaisuuden ydin on kodin henkisessä perinnössä. Jos koti on köyhä, kouluttamaton ja työtön, niin siitä on pitkä matka edes parempiosaisempaan elämään ilman yhteiskunnan väliintuloa. Vielä 90-luvulla Suomessa elettiin yhtenäiskulttuurin aikaa. Köyhät perheet olivat kulttuurisesti lähempänä alempaa keskiluokkaa. Laman jälkeen eriarvoisuus lisääntyi, ja nykyään Suomi on luokkayhteiskunta. Jos ihmiset eivät hyväksy ja ole kiinnostuneita tämän kehityskulun syntymekanismeista, ei asiaan voida vaikuttaa. Mielestäni asioiden kieltäminen ja mitätöimien on huono-osaisten heitteellejättöä.
Alue: Aihe vapaa
Kyllä tällaiset tutkimukset ovat loukkaavia ja leimaavia.
Tunnen esim. yhden täysin kunnolloisen kaksilapsisen perheen Kontulasta. Vaimo sanoi, ettei suunnilleen kehtaa sanoa asuinpaikkaansa, niin huono maine sillä on. Vaimo on sairaanhoitaja ja mies maalari. Eivät edes ole vähävaraisia, mutta arvostavat neliöitä ja luonnonläheisyyttä.
Ja aina sama litania, työttömyyttä, päihdeongelmia, syrjäytyneisyyttä. Eivät kaikki työttömät suinkaan ole päihdeongelmaisia ja syrjäytyneitä. Näin niputtamalla tulee vähintäänkin alitajuisesti se mielikuva.
Välttämättä kaikki lievästi päihdeongelmaisetkaan eivät ole. Juuri lähti kaverin mies Minnesota-hoitoon. Hänellä on perhe, työ jne. eli tukiverkostot käytössä. Hän on vain sairas, ei mikään syrjäytynyt.
Totta kai näillä alueila on ENEMMÄN todellista syrjäytymistä kuin "paremmilla" alueilla, mutta kuka tästä korostamisesta hyötyy?