Lue keskustelun säännöt.
Kouluihin tungettu "ilmiöoppiminen" - mitä mieltä?
17.12.2018 |
Omasta mielestäni ilmiöoppiminen on aivan turhaa lässynlässynläätä. Opiskelu tapahtuu jotenkin hyvin sekavasti, eikä lapsi välttämättä edes opi asioita paremmin. Mielestäni normaali opiskelu ammattitaitoisen opettajan johdolla on edelleen se tehokkain tapa oppia.
Kommentit (38)
Parempi se on kuin varastamisesta opettaminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alkuopetus, siis 1-2- luokilla on aina ollut paljon ilmiöoppimista. On sitä ollut ylemmilläkin luokilla. Ei siinä ole mitään uutta ja ihmeellistä.
Näin unta entisestä historian opettajastani viime yönä. Hän oli hyvä ilmiö opettaja. Toivottavasti hän opettaa lisää ilmiöitä ja pistää varkaat tuomion eteen itse ilmiöstä.
Inhosin koulussa aina sitä kun jollain tunnilla lähdettiin ulos katselemaan eri puiden lehtiä ja opiskelemaan luonnossa. Mitä enemmän tuollaista hömppää on ympätty lukujärjestykseen, sen pahempi.
En jaksa keskittyä tuollaisessa ympäristössä, opin paremmin ihan perinteisillä metodeilla.
Ei sitä kokonaan pidä tyrmätä missään nimessä, mutta on pari juttua joista itse olen huolissani:
1. Ainakin silloin kun itse kävin yliopistoa ja luin psykologiaa sivuaineena opetettiin, että ihmisiä on erilaisia oppijatyyppejä. Itse tunnistin itseni sellaiseksi lukemalla ja kuuntelemalla oppijaksi. Siihen aikaan vielä koulu suosi minunlaisiani ja esim. kinesteettinen oppija, joka oppisi touhuamalla ja tekemällä ei saanut koulusta tukea. Mutta ettei nyt vaan olisi menty toiseen ääripäähän ja suositaan taas jotain yhtä oppijatyyppiä muiden kustannuksella? Että kärsivien ryhmä on vain vaihtunut, eikä kärsivät vähentyneet.
2. Ilmiöoppiminen vaatii motivaatiota. Usein ihan pienillä koululaisilla sitä on, kun koulu on vielä uutta ja kivaa, leikin omaistakin. Mutta yritäpä ilmiöopettaa jotain varhaisteinejä ja teinejä, joilla voi olla kapinavaihe jossa koulu on paskamainen pakkolaitos joka pitää lusia niin vähällä vaivalla kuin mahdollista. Olin itsekin teininä sellainen 13-15 v iässä. Minä olisin nauranut paskaisesti jos olisi annettu mahdollisuus vähän ryhmissä ilmiöoppia, se olisi tarkoittanut totaalista laiskottelumahdollisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei sitä kokonaan pidä tyrmätä missään nimessä, mutta on pari juttua joista itse olen huolissani:
1. Ainakin silloin kun itse kävin yliopistoa ja luin psykologiaa sivuaineena opetettiin, että ihmisiä on erilaisia oppijatyyppejä. Itse tunnistin itseni sellaiseksi lukemalla ja kuuntelemalla oppijaksi. Siihen aikaan vielä koulu suosi minunlaisiani ja esim. kinesteettinen oppija, joka oppisi touhuamalla ja tekemällä ei saanut koulusta tukea. Mutta ettei nyt vaan olisi menty toiseen ääripäähän ja suositaan taas jotain yhtä oppijatyyppiä muiden kustannuksella? Että kärsivien ryhmä on vain vaihtunut, eikä kärsivät vähentyneet.
2. Ilmiöoppiminen vaatii motivaatiota. Usein ihan pienillä koululaisilla sitä on, kun koulu on vielä uutta ja kivaa, leikin omaistakin. Mutta yritäpä ilmiöopettaa jotain varhaisteinejä ja teinejä, joilla voi olla kapinavaihe jossa koulu on paskamainen pakkolaitos joka pitää lusia niin vähällä vaivalla kuin mahdollista. Olin itsekin teininä sellainen 13-15 v iässä. Minä olisin nauranut paskaisesti jos olisi annettu mahdollisuus vähän ryhmissä ilmiöoppia, se olisi tarkoittanut totaalista laiskottelumahdollisuutta.
blaa...blaa...blaa... liikaa ilmiöitä jo tässä näin.tte.
Ei ilmiöoppiminen tarkoita, että pitäisi mennä luontoon tms. Sitä voi toteuttaa myös ns perinteisillä tavoilla, jos haluaa. Kyse on siitä, että jotain asiaa tarkastellaan eri näkökulmista. Opittava aihe voi olla vaikka vesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Inhosin koulussa aina sitä kun jollain tunnilla lähdettiin ulos katselemaan eri puiden lehtiä ja opiskelemaan luonnossa. Mitä enemmän tuollaista hömppää on ympätty lukujärjestykseen, sen pahempi.
En jaksa keskittyä tuollaisessa ympäristössä, opin paremmin ihan perinteisillä metodeilla.
Näillä tunneilla minua kiusattiin tuohon sinun asenteesi mukaan mutta eniten nauttisin siitä.
En osaa oikein sanoa kun ei ole itsellä kokemusta enkä ole perehtynyt aiheeseen. Ajatuksena kuulostaa hieman omituiselta ainakin näin päällisin puolin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ilmiöoppiminen tarkoita, että pitäisi mennä luontoon tms. Sitä voi toteuttaa myös ns perinteisillä tavoilla, jos haluaa. Kyse on siitä, että jotain asiaa tarkastellaan eri näkökulmista. Opittava aihe voi olla vaikka vesi.
Kristallin kirkas vesi eikä mitään bee:tä jota ollaan idän miehen ja jalon hopean toimesta kasvatettu lännessä. Pyöreällä jalolla hopealla pallolla. Liikaa psykologiaa jo. Näkisittepä minun sotilaspukuni.
Eivät opi. Sukulaistyttö ei tienny että kuka oli vasko da gama eikä että mikä on heimlischin ote. Kirjoitti viime vuoden keväänä yli oppilaaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sen puolesta ihmetyttää kun suomen koulujärjestelmää on kilvan kehuttu. Miksi toimivaa pitää mennä korjaamaan?
Tämä on vähän pitkä mutta kannattaa ehdottomasti katsoa loppuun asti:
Tuosta käy aika hyvin esille se, mitä koululaitokselle on tehty lännessä.
13 miljoonaa kertaa katsottu ja hyvästä syystä.
On olemassa jokin syy, miksi tällaisia videoita tehdään näinä aikoina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näin unta entisestä historian opettajastani viime yönä. Hän oli hyvä ilmiö opettaja. Toivottavasti hän opettaa lisää ilmiöitä ja pistää varkaat tuomion eteen itse ilmiöstä.
Alapeukku tulee mitä ilmeisemmin psykologilta joka tunkee aina dildoa perseesèensä.
Ilmiö tulee naamasta. Siinä on koko koululla opittavaa psykologiasta.
Ihan höpönpöpöä.
T. Yläkoulun ope
Ilmiöoppiminen toimii hyvin, jos:
oppilaat ovat tavallista älykkäämpiä,
omaavat hyvät yleistiedot ja sanavaraston,
ovat kiinnostuneita ilmiöistä ja ymmärtävät jo valmiiksi miten eri ilmiöt vaikuttavat toisiinsa,
ilmiöön käytetty aika ei ole jostain muusta pois
ja ryhmä pelaa hyvin yhteen.
Minun kokemukseni mukaan ilmiöoppimista ei ole alaluokillä kovinkaan paljon. Mutta silloin kun sitä on, lapset tykkäävät tosi paljon. Itsekin kuuntelen korva höröllä, mitä ovat esim. metsässä tehneet.