Olen aina sanonut että kouluruoka on huonoa ja minua on pidetty asennevammaisena. Joko uskotte?

Koululaisena voisin sanoa sen verran, että henkilökunta ei ole varmaankaan kuullut sanaa suola tai mauste. Ruoka on muuten ihan ok, mutta on vähän mautonta.

Vierailija kirjoitti:

Koululaisena voisin sanoa sen verran, että henkilökunta ei ole varmaankaan kuullut sanaa suola tai mauste. Ruoka on muuten ihan ok, mutta on vähän mautonta.

Jyväskylässä meillä on maustepöytä. Siitä voi lisätä. Mausteita on helpompi kuitenkin lisätä kuin ottaa pois. Kannattaa ehdottaa teilläkin tätä.

Eri kouluissa opettajana työskennelleenä voin sanoa, että kouluruoka maistuu eri ruokaloissa erilaiselta. Ruokia ei tehdä täsmälleen samoilla resepteillä edes saman kaupungin sisällä. Ruokalistat ovat kyllä samat, mutta vaikkapa makaroonilaatikko maistuu hyvin erilaiselta riippuen mausteista.

Minusta on ikävää kuunnella kouluruuan haukkumista. On selvää, että kun se tuotetaan edullisesti, se ei voi olla aina erinomaista, mutta ihan syötävää se on silti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se henkilökunnan vika ole, että rahaa on käytössä todella vähän.

Sillä summalla on pakko jatkaa ruokia mössöaineilla.

Olen ammatiltani varhaiskasvatuksen opettaja. En ole vuosiin syönyt päiväkodin ruokaa, sillä ne ovat ihan kamalia lisäainemössöjä. Mutta mitäpä voin asialle tehdä. Olen kysellyt vanhempainiloissa vanhemmilta, olisko heillä kiinnostusta maksaa lasten ruuasta lisää, jotta saisimme päiväkodille luomukeittiöltä ruuan.

Mutta se on henkilökunnan syytä ettei ruuasta edes yritetä tehdä hyvää vaan ajatellaan että lapset syö tai on nälkäisiä koska niillä ei ole valinnanvaraa.

Kyllä huomaa ettei sulla ole vaaleanharmaata hajuakaan kommentoimastasi asiasta. Reseptit tehdään taholla x ja budjetti jota ei  sovi ylittää taholla y. Koita siinä sitten tehdä ruokaa kun joku muu on reseptit joidenkin tiettyjen kriteereiden mukaan tehdyt: mahdollisimman halpaa ja ei-minkään-makuista jotta  kukaan ei valittaisi liioista mausteista. Rasva halvinta vuokarasvaa (hyihvel) tai margariinia ja suolan käyttö kielletty.Budjetti  sallii minimimäärän proteiinia per lätty joten vatsa täytyy täyttää energialisäkkeellä (pastariisiperuna) joka saa oppilaat  nuokkumaan lounaan jälkeen ja 2h lounaasta jonottamaan välipalaa kun verensokeri laskee äkäisesti.

Olen ope mutta syön kouluruokaa. Silloin kun syön, käy juurikin noin: hirveä nälkä on jo parin tunnin päästä, vaikka olen pienikokoinen keski-ikäinen nainen. Omilla eväillä jaksan paljon pidempään, vaikka syön samankokoisen annoksen. Voin vain kuvitella, miten pulassa on ysiluokkalainen 180 cm pitkä poika, joka vielä kasvaa.

Syy on ilmeisesti juuri tuo, että kunnon rasvaa ei ole, eikä proteiinia minkäänlaista kuin nimeksi.

Korjaus: syön harvoin kouluruokaa

Ja se, ettei ole rasvaa, on ongelma koska...?

Rasva ja proteiini pitävät nälän kurissa pidempään kuin pottu,riisi, pasta ja viljat, joita kouluruuasta on suurin osa koska ovat halpoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harmillista jos joudut käymään koulua alueella, jossa kouluruokaanei panosteta. Älä kuitenkaan yleistä. Monin paikoin Suomea kouluruoka on hinta-laatusuhteeltaan vähintään hyvää. Ja surullisen usein myös liian monen nuoren ainoa kunnon lämmin ateria, jonka hän päivän aikana on mahdollista nauttia. Ja jos nuorella on käyettävissään taskurahaa, niin tuolla rahalla harvoin onnistuu hankkimaan yhtä monipuolista ravintoa, vaan raha menee helposti johonkin epäterveellsempään vaihtoehtoon 

Krhm, meinaatko. Olen kahdeksannella luokalla ja kouluni sijoittui erittäin hyvin viimeaikaisessa tutkimuksessa, jossa kävi ilmi, että lähes kaikki oppilaat syövät kouluruuan. Se ei tarkoita, että se olisi hyvää. Joistain ei voi kävellä ohi yökkäämättä ja joka päivä lentää ainakin puolet roskiin.

Jokin nyt ei täsmää kertomaasasi. En tiedä millaisia gourmee aterioita odoatetta saavanne; mitä ihmettä ovat ne ruoat, jotka kohdatessaan joutuisi yökkäämään. (Ymmärrän, ettei jostain tai joistain yksittäisistä ruuista ei pidä, mutta siitä on omassa arvomaailmassani vielä matkaa siihen, että joutusi yökkäämään) Ja jos ruoka on oikeasti hyvää, niin miksi siitä aiheutuu noin valtava hävikki, että puolet jouduttaisiin laittamaan päivittäin roskiin.

Sitkeästi jotkut uskovat, että kyse on siitä, ettei pidetä joistakin ruokalajeista. Että lapset eivät vaan tykkää hernekeitosta tmv. Oikeasti ongelma on, että aivan hyvät ruokalajit saadaan monesti maistumaan ihan hirveiltä. On raakaa, kärähtänyttä, klimppistä, vetistä, limaista, outoa ja mautonta. Ei rasvaa, ei suolaa. Lisäksi ruoka on tehty kolme vuorokautta sitten keskuskeittiössä ja sen jälkeen odotellut tarjoilua muovipussissa. Omnomnom.

Vierailija kirjoitti:

Koululaisena voisin sanoa sen verran, että henkilökunta ei ole varmaankaan kuullut sanaa suola tai mauste. Ruoka on muuten ihan ok, mutta on vähän mautonta.

Ruokaa ei saa juurikaan maustaa. Siksi mausteet on useimmissa kouluissa erillisenä, että saa itse lisätä. :) Keittäjät eivät valmista teille tahallaan mautonta ruokaa, emme tee sitä kiusalla. Emme saa maustaa kuten haluamme.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se henkilökunnan vika ole, että rahaa on käytössä todella vähän.

Sillä summalla on pakko jatkaa ruokia mössöaineilla.

Olen ammatiltani varhaiskasvatuksen opettaja. En ole vuosiin syönyt päiväkodin ruokaa, sillä ne ovat ihan kamalia lisäainemössöjä. Mutta mitäpä voin asialle tehdä. Olen kysellyt vanhempainiloissa vanhemmilta, olisko heillä kiinnostusta maksaa lasten ruuasta lisää, jotta saisimme päiväkodille luomukeittiöltä ruuan.

Mutta se on henkilökunnan syytä ettei ruuasta edes yritetä tehdä hyvää vaan ajatellaan että lapset syö tai on nälkäisiä koska niillä ei ole valinnanvaraa.

Kyllä huomaa ettei sulla ole vaaleanharmaata hajuakaan kommentoimastasi asiasta. Reseptit tehdään taholla x ja budjetti jota ei  sovi ylittää taholla y. Koita siinä sitten tehdä ruokaa kun joku muu on reseptit joidenkin tiettyjen kriteereiden mukaan tehdyt: mahdollisimman halpaa ja ei-minkään-makuista jotta  kukaan ei valittaisi liioista mausteista. Rasva halvinta vuokarasvaa (hyihvel) tai margariinia ja suolan käyttö kielletty.Budjetti  sallii minimimäärän proteiinia per lätty joten vatsa täytyy täyttää energialisäkkeellä (pastariisiperuna) joka saa oppilaat  nuokkumaan lounaan jälkeen ja 2h lounaasta jonottamaan välipalaa kun verensokeri laskee äkäisesti.

Olen ope mutta syön kouluruokaa. Silloin kun syön, käy juurikin noin: hirveä nälkä on jo parin tunnin päästä, vaikka olen pienikokoinen keski-ikäinen nainen. Omilla eväillä jaksan paljon pidempään, vaikka syön samankokoisen annoksen. Voin vain kuvitella, miten pulassa on ysiluokkalainen 180 cm pitkä poika, joka vielä kasvaa.

Syy on ilmeisesti juuri tuo, että kunnon rasvaa ei ole, eikä proteiinia minkäänlaista kuin nimeksi.

Korjaus: syön harvoin kouluruokaa

Ja se, ettei ole rasvaa, on ongelma koska...?

Virallisten suositusten mukaan ihmisen pitäisi saada energiastaan 30 prosenttia rasvasta, joka saisi mielellään olla pehmeää hyvää rasvaa kuten oliiviöljyä, pähkinöiden rasvaa tai kalan rasvaa. Kouluruuassa ei tietenkään ole juuri lainkaan korkealaatuisia rasvoja, koska ne maksavat. Jotain halvinta markkista on hitusen. Kyse on sentään kasvavista lapsista, joista kuitenkin useimmat ovat edelleenkin hoikkia tai normaalipainoisia. Rasva on hyvin tärkeää esimerkiksi aivoille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se henkilökunnan vika ole, että rahaa on käytössä todella vähän.

Sillä summalla on pakko jatkaa ruokia mössöaineilla.

Olen ammatiltani varhaiskasvatuksen opettaja. En ole vuosiin syönyt päiväkodin ruokaa, sillä ne ovat ihan kamalia lisäainemössöjä. Mutta mitäpä voin asialle tehdä. Olen kysellyt vanhempainiloissa vanhemmilta, olisko heillä kiinnostusta maksaa lasten ruuasta lisää, jotta saisimme päiväkodille luomukeittiöltä ruuan.

Mutta se on henkilökunnan syytä ettei ruuasta edes yritetä tehdä hyvää vaan ajatellaan että lapset syö tai on nälkäisiä koska niillä ei ole valinnanvaraa.

Kyllä huomaa ettei sulla ole vaaleanharmaata hajuakaan kommentoimastasi asiasta. Reseptit tehdään taholla x ja budjetti jota ei  sovi ylittää taholla y. Koita siinä sitten tehdä ruokaa kun joku muu on reseptit joidenkin tiettyjen kriteereiden mukaan tehdyt: mahdollisimman halpaa ja ei-minkään-makuista jotta  kukaan ei valittaisi liioista mausteista. Rasva halvinta vuokarasvaa (hyihvel) tai margariinia ja suolan käyttö kielletty.Budjetti  sallii minimimäärän proteiinia per lätty joten vatsa täytyy täyttää energialisäkkeellä (pastariisiperuna) joka saa oppilaat  nuokkumaan lounaan jälkeen ja 2h lounaasta jonottamaan välipalaa kun verensokeri laskee äkäisesti.

Olen ope mutta syön kouluruokaa. Silloin kun syön, käy juurikin noin: hirveä nälkä on jo parin tunnin päästä, vaikka olen pienikokoinen keski-ikäinen nainen. Omilla eväillä jaksan paljon pidempään, vaikka syön samankokoisen annoksen. Voin vain kuvitella, miten pulassa on ysiluokkalainen 180 cm pitkä poika, joka vielä kasvaa.

Syy on ilmeisesti juuri tuo, että kunnon rasvaa ei ole, eikä proteiinia minkäänlaista kuin nimeksi.

Korjaus: syön harvoin kouluruokaa

Ja se, ettei ole rasvaa, on ongelma koska...?

Virallisten suositusten mukaan ihmisen pitäisi saada energiastaan 30 prosenttia rasvasta, joka saisi mielellään olla pehmeää hyvää rasvaa kuten oliiviöljyä, pähkinöiden rasvaa tai kalan rasvaa. Kouluruuassa ei tietenkään ole juuri lainkaan korkealaatuisia rasvoja, koska ne maksavat. Jotain halvinta markkista on hitusen. Kyse on sentään kasvavista lapsista, joista kuitenkin useimmat ovat edelleenkin hoikkia tai normaalipainoisia. Rasva on hyvin tärkeää esimerkiksi aivoille.

Tää tulee nyt vähän asian vierestä ym., mutta sen kouluruokailun ei edes ole tarkoitus olla noin ravitseva ja terveellinen vaikka vanhemmat niin haluaa ajatella. Se pitäisi enemmänkin ajatella sillä tavalla, että sen ansiosta lapsi jaksaa keskittyä koulupäivään. Kyllä sen ravitsevan ruoan pitää tulla kotona.