Aamulla kävi hirvittävä tapaus hammaslääkärissä.

Hyvä vaan, että pieraisit. Ei mittää hättää.

Ei tuo nyt mitään niin kamalaa ole. Ota huumorin kannalta, helpottaa.

Sehän oli vaan pieru !

No kyllä sairaanhoitohenkilökunta on nähnyt vuosien varrella jo kaiken. Toinen k_u see housuihinsa, joku ri buloi, kuka tekee mitäkin. Ammattitaitoinen henkilökunta suhtautuu asiaan kunnioittaen toisen yksityisyyttä eikä näe siinä mitään ivan aihetta. 

Kyllä ne sen äkkiä unohtaa, heillä on niin paljon potilaita ja kiire työssään. Ja sinäkin voit unohtaa.

Minä en matkusta Suomeen. Matkustan pois täältä.

Eihän tuo haittaa mitään. Jos olisit vaikka oksentanut kesken hoidon niin se olisi ollut ongelma mutta pieru ei haittaa mitään.

Tuliko lusikallinen kakkaa pöksyihin? Sattuuhan sitä kaikille meille.

Kyllä se merkitään potilastietoihin. Säilytetään sata vuotta kuoleman jälkeen. Et voi enää liikkua valoisalla.

Ne nauraa sulle kahvihuoneessa vielä vuodenkin päästä että "muistatko sen minna niemisen, joka pieri niin perkeleesti siinä tuolissa"

Varmaan katsovat vielä videota siitä pikkujouluissa ja räkättää. :D

Huutista. Ei mutta... ihan tosissaan jos puhutaan niin osanottoni. Niin ja muista ettet ota asiaa liian vakavasti psyykkeeseesi. Tuommoista voi sattua tosiaan ihan kenelle vaan ja sille ei voi mitään. Tuskin ne sua hoitaneet muistaa asiaa pahalla. Ainakaan jos ammattilaisia ovat. Kyllä sä uskallat liikkua ja voithan sä vaikka pahoitella sua hoitaneille että sorry kun nyt näin.

Lue av-mammojen kampaamokatku-keskustelua. Naura ja helpota sillä oloasi.

Hammaslääkärissä ehkä harvemmin paukkuu, mutta itse olen sh jota pieni pieru ei hetkauttaisi. On toimittu ripulista tulvivien sänkypotilaiden kanssa, on yrjöä, verta, pask aa kaikissa olomuodoissaan (tietäisitpä mitä kaikkea voi peräsuolesta tulla ulos), kuolaa, räkää, eritteitä joista ette edes ole kuulleet, vatsanesteitä, mätää, märkää, pierua ja virtsaa.

Sinun pierusi ei kovin kummoinen asia ole. Ei hätää :)

Tästä muistui mieleen eräs henkilö, joka tarvitsi pesuapua hyvin harvoin. Ja niinä kertoina kun tarvitsi apua alapäänsä hoidossa/puhdistamisessa hän oikein pinnisti että pieraisi ja tuntui vielä oikein nauttivan siitä.

Että on sitä pahempaakin kuin vahinkopieru.

Vierailija kirjoitti:

Nolottaa, en koskaan enää kehtaa mennä kaupunkini hammashoitolaan. Jännitin hirveästi viisaudenhampaan poistoa - reagoin stressiin vatsallani, eli kipuilu ja kupruilu alkoi. No, makasin tuolissa tajunnan menetyksen rajamailla. Lääkäri laittoi puudutuksen, ja se osio meni ok. Kun lääkäri alkoi sitten nitkuttaa hammasta irti, yhtäkkiä suussani tuntui voimakas ihme rusahdus, jota säikähdin hirveästi. Arvaa kai tuon, miten siinä käy. Täräytin kunnon konekivääripierun, jota henkilökuntakin säikähti. Lääkäristä lähti vaimea, ennenkuulumaton irahdus, "ierrh". Hoitaja totesi, että oi oi. Siinä sitten kyyneleet valuen makasin tuolissa, ja lääkäri jatkoi työtään. Olen itkenyt kotona koko päivän. En liiku enää koskaan valoisan aikaan.

Uskallatko edes pimeässä ulos, koska kyllähän sut hajustakin tunnistaa..?

Olit potilaani ja todellakin, haju oli karsea. Pidäkin hengitystä minkä pystyin.

Kiva pieruuuuuu :)

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se merkitään potilastietoihin. Säilytetään sata vuotta kuoleman jälkeen. Et voi enää liikkua valoisalla.

Mullekin kirjattiin Kantaan: "Korva kipuillut. Vastaanotolla pieraisi prut prut pruut."

Onneksi on pimeä aika vuodesta. Voit huoletta käydä asioilla.

Keväällä asia on ehkä unohtunut. Painoitko mieleesi henkilökunnan ulkonäön, että tiedät kesällä vauhtaa toiselle puolelle katua, kun tulevat vastaan?

Kuoliko se lääkäri?

Älä ota niin vakavasti!